

LEHTIKUVA
Pääministeri ei vastaa ja Harakka kiertelee totuutta – Ranne: Hallituksen ilmastopolitiikka nujertaa Suomen
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Lulu Ranteen mukaan näyttää siltä, että hallitus ei tule koskaan myöntämään, että sen ylikireät ilmastotavoitteet ja EU-politikka ovat tuhoisia Suomelle, vaikka tiedot ilmastopolitiikan karmeasta hinnasta ja taloudellisista seurauksista tarkentuvat ja lisääntyvät koko ajan.
Eduskunnan kyselytunnin yhdeksi aiheeksi nousi jälleen kerran Suomen talouden tila ja siihen suoraan liittyvät Sanna Marinin hallituksen maailman kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet.
Perussuomalaiset ovat kysyneet hallitukselta ilmastopolitiikasta lukuisia kertoja ja vaatineet sen järkeistämisestä saamatta faktapohjaisia vastauksia. Kansanedustaja Lulu Ranne kysyi pääministeriltä kyselytunnilla 14.10. Suomen merenkulun katastrofaalisesta tilasta todeten, että ilmastopolitiikan lisälasku tulee olemaan merenkululle jopa miljardi euroa vuodessa.
– Silloinkin pääministeri Marin toisteli mantraa siitä, että hyvin menee. Kireä ilmastopolitiikka on pääministerin mukaan suomalaisille eduksi, koska ”suomalaiset yritykset tekevät maailmanluokan teknologiaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen vastaamiseksi, kun me kiristämme EU:ssa päästötavoitteita”, Ranne sanoo.
Marinin hallitus täysin irrallaan todellisuudesta
Kyselytunnilla 3.2. Ranne viittasi puheenvuorossaan aikaisempaan kysymykseensä ilmastopolitiikasta ja merenkulun jättimäisistä lisälaskuista. Marinin hallitus on Ranteen mukaan täysin irrallaan todellisuudesta ja hokee yhdessä kokoomuksen kanssa vihreän kasvun mantraa, vaikka niiden ilmasto- ja EU-politiikka nimenomaan ovat esteenä terveelle talouskasvulle ja julkisen talouden tasapainottamiselle.
Ranne kehotti puheenvuorossaan hallitusta katsomaan ympärilleen Suomen julkisen talouden tilaa, suomalaisten verotusta sekä yrittämisen ja elämisen kustannuksia. Ranne viittasi myös tuoreisiin uutisiin, jotka jälleen kerran osoittavat, että EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka, joihin kaikki muut paitsi perussuomalaiset ovat sitoutuneet, aiheuttaa suomalaisille loputtomien miljardien laskun, johon suomalaisilla ei ole varaa. Pelkästään merenkululle miljardin vuosittain.
Tilanne on jo kriisiytymässä
Ranne kysyi, eikö hallituksessa olla tietoisia siitä, että sen ajama ylikireä ilmastopolitiikka on este terveelle kasvulle ja julkisen talouden kuntoon saattamiselle. Se ei synnytä uusia työpaikkoja yksityiselle puolelle tai paranna kilpailukykyä, päinvastoin.
Ranne kohdisti kysymyksensä suoraan pääministerille:
– Arvoisa pääministeri, miten tämä on suomalaisille eduksi?
Puhemies Matti Vanhanen kuitenkin ohjasi kysymyksen ministeri Timo Harakalle todeten, että kysymyksen pääaihe oli merenkulku. Harakka taas selitteli omiaan eikä vastannut kysymykseen.
– Suomalaisten elämä kallistuu ja Suomen kilpailukyky heikkenee niin kauan kuin hallitus ja kokoomus jatkavat ylikireän ilmastopolitiikan toteuttamista ja kieltävät sen seuraukset. Niiden yksimielisesti ajama ilmastopolitiikka nakertaa kansalaisten, yritysten ja teollisuuden toimintakykyä, elinvoimaa ja tulevaisuutta. Tilanne on jo kriisiytymässä. Eikö nyt olisi aika ottaa järki käteen ja keskittyä Suomen kansantalouden kannalta keskeisiin asioihin? kysyy Ranne.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- merenkulku ylikunnianhimoiset tavoitteet Sanna Marinin hallitus kansantalous ilmastotavoitteet työpaikat päästötavoitteet kyselytunti Ilmastonmuutos EU-politiikka Julkinen talous Timo HArakka Matti Vanhanen Lulu Ranne Talouskasvu ilmastopolitiikka verotus Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.













