Keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen tyrmää SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen (sd.) puheet täysistä Kreikka-vakuuksista.
– Kun Jutta Urpilainen (sd. puhuu, että Suomella on kaikissa tilanteissa toimivat täysimääräiset vakuudet, niin se ei ole niin, Pekkarinen sanoi tiistaiaamuna Ylen Ykkösaamussa. Hän totesi samalla, ettemme ole täysin vakuudettomiakaan: ns. vakuudet kattavat hänen arvionsa mukaan 20-40 prosenttia Suomen Kreikka-lainoista.
– Se ei ole perinteisessä mielessä vakuus, vaan se on tuottojenvaihtosopimus, Pekkarinen totesi.
Juridinen ja poliittinen riski
Laukeavatko takuut joskus maksuun? Saako Suomi silloin jotakin? Pekkarisen mielestä sitä pitää vielä miettiä. Hän viittaa takuutilille talletettuun 924 miljoonaan euroon.
– Ovatko he hyvää hyvyyttään antaneet miljardi euroa Suomelle? Vai löytyykö jokin salainen järjestely, joka liittyy esimerkiksi Kreikan panttaamattomuussopimuksiin?
Niiden nojalla Kreikka ei voinut myöntää Suomelle perinteistä valtioiden välistä takausta.
– Jos muut Kreikan velkojat pystyvät todistamaan, että Kreikka on kiertänyt Suomen kanssa tekemällään johdannaisvaihtosopimuksella Kreikkaa sitovan panttaamattomuussopimuksen, niin se on vahva juridinen riski! Toinen riski on poliittinen: jos euro on hajoamistilassa ja Suomea vaaditaan osallistumaan talkoisiin. Mutta juridinen riski on suurempi, Pekkarinen arvioi.
Brax: Sopimus ei ollut tavanomainen eikä edullinen
Vihreiden kansanedustaja Tuija Brax oikoo myös Urpilaisen (sd.) selitystä Kreikan lainojen ns. vakuussopimusten luonteesta.
– Kun kuulee puhuttavan, että sopimus on liike-elämässä tavanomainen ja edullinen, niin juristina arvioin, että liike-elämän järjestelyt eivät ole tavallisesti näin monimutkaisia – eivätkä näin kalliita.
Brax puhui asiasta Ylen Ykkösaamussa, johon osallistuivat myös keskustan Mauri Pekkarinen ja kokoomuksen Marja Matikainen-Karlsson. Pekkarisen mielestä Suomen pitäisi olla täydellisesti riippumaton ulkomaisesta asiantuntemuksesta.
– On vaikea uskoa, että ministeriö olisi ulkoistanut osaamistaan, mutta jos niin on ollut, olisi se paha virhe.
Matikainen-Karlsson pitää ongelmana sitä, ettei Suomessa ole rahoitusalan osaamista, jolla olisi voitu tehdä tällaiset järjestelyt omin voimin.
– Pitäisi olla entistä enemmän pankkialan rahoitusosaamista, muutakin kuin yritysmaailman rahoitusalalta. Koulutusta ja tietotaitoa pitäisi sillä alalla lisätä.
Brax piti selvänä, ettei ministeriöltä voi edellyttää Britannian ja Kreikan lakien tuntemista.
– Mutta että Suomen julkisuuslakiakin selvitetään ulkoisista lähteistä – se on väärin, Brax katsoo.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
