
Kaisa Garedew rajalain jatkosta: “Hybridivaikuttamiselle pidetään nollatoleranssi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää hallituksen ehdottamaa rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkoa välttämättömänä.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomalaisten käsitys yhteiskuntaan kohdistuvista uhista on lieventynyt lähes kaikilla mittareilla, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn tuore kyselytutkimus.
Erityisesti jengiväkivallan, nuorisoväkivallan ja terveydenhuollon kantokyvyn romahtamisen pelko on vähentynyt. Myös hallitsemattoman siirtolaisaallon uhka arvioidaan nyt aiempaa pienemmäksi – kiitos nykyisen maahanmuuttopolitiikan.
Sen sijaan hybridivaikuttaminen ja suomalaisen yhteiskunnan horjuttaminen eri keinoin huolestuttaa nyt kansalaisia eniten – sitä pitää nyt vähintään melko suurena uhkana 81 prosenttia vastaajista, kertoo EVAn tuore kyselytutkimus.
Vaikka uhka-arviot ovat keskimäärin laskeneet, sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuuteen suhtaudutaan edelleen vakavasti. 75 prosenttia suomalaisista arvioi, että Suomessa on varauduttu hyökkäykseen vähintään melko hyvin, mutta 32 prosenttia pitää hyökkäystä vähintään melko suurena uhkana.
Talouteen liittyvät epävarmuudet puolestaan herättävät huolta, ja vaikka uhka-arviot ovat yleisesti lieventyneet, on talousasioihin monen suomalaisen mielestä varauduttu huonosti.
Tulokset perustuvat 2 070 vastaajan antamiin näkemyksiin, ja aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa maaliskuussa 2025.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää hallituksen ehdottamaa rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkoa välttämättömänä.

Eduskunnassa keskusteltiin tänään valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, jossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille.


Sisäministeri Mari Rantanen ihmettelee somekirjoittelua, jonka mukaan perussuomalaisten linja on väärä. - Kun luen puolueohjelmiamme, on hallitusohjelma varsin hyvin linjassa. Me ajamme Suomea, jossa työ ja yrittäjyys on hyvinvoinnin perusta. Sosiaaliturva on tukiverkko heikoimmille. Siis niille, jotka eivät ole työikäisiä tai työkykyisiä.

Rikoslakiin tulee kaksi uutta rangaistuksen koventamisperustetta: rikoksen tekeminen osana rikollisjoukon toimintaa ja ns. nöyryytysväkivalta. Lisäksi alle 15-vuotiaan käyttäminen välikappaleena rikoksen tekemisessä tulee rangaistavaksi erillisenä rikoksena.


Perussuomalaiset ovat varoitelleet katujengien aiheuttamista ongelmista jo vuosia. Mainittujen ongelmien syntyminen on seurausta sinisilmäisestä maahanmuuttopolitiikasta, jonka maksajiksi ovat joutuneet yhä enenevissä määrin lapset ja nuoret. Nyt sinisilmäisyyden aika on ohi. Hallitus tekee merkittäviä toimia sisäisen turvallisuuden eteen, esimerkiksi puuttumalla kovalla kädellä katujengiongelmaan.
Viikon suosituimmat

Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.

Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.

Ison-Britannian keskuspankin päätös poistaa maan historialliset merkkihenkilöt puntaseteleistä on herättänyt kansainvälistä huomiota. Tapaus on noussut kiistaksi historiasta ja kansallisesta identiteetistä. Keskuspankille laaditun raportin mukaan osa ihmisistä saattaa nähdä Winston Churchillin, Alan Turingin ja Jane Austenin kaltaiset hahmot elitistisinä, kiistanalaisina ja liian vanhahtavina. Historiallisten henkilömuotokuvien tilalle raportin laatinut Savanta esittää inklusiivisuuden nimissä luontoaiheita. Bank of England kiistää tehneensä päätöksen yksinomaan Savantan raportin perusteella ja vetoaa "seteliturvallisuuteen" sekä yleisön toiveisiin. Konservatiivivaikuttajat ovat arvostelleet ratkaisua woke‑henkiseksi pyrkimykseksi pyyhkiä Britannian historiaa pois julkisesta kuvastosta. Heidän mukaansa päätös on peruttava.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää