Perussuomalaiset kotouttamisen onnistumisesta: Tarvitaan enemmän kotiutusta kuin kotoutusta

Eduskunta keskusteli eilen maahanmuuttajien kotouttamisen toimivuudesta, josta tarkastusvaliokunta oli antanut yksimielisen mietintönsä. Puolueet kiittelivät yksimielisyydestä ja pitkäjänteisestä työstä, mutta itse raportti antoi pyyhkeitä kotoutumisen tasosta.

Virheistä voi ja pitää oppia

Perussuomalaisten kansanedustaja, tarkastusvaliokunnan jäsen Olli Immonen toivoo, että mietintö toimii ohjenuorana seuraavalle hallitukselle. Virheistä voi hänen mukaansa oppia.

– On tosiasia, että kotouttaminen ja kotoutuminen eivät ole onnistuneet Suomessa hyvin. Tämä näkyy muun muassa tiettyjen maahanmuuttajaryhmien heikkona työllistymisenä, heikkona kielitaitona, sekä myös rikostilastoissa. Velvoittavuutta kotoutumisessa tulee lisätä, Immonen totesi.

Kotouttamista ei tarvittaisi ilman elintasosiirtolaisuutta

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio huomautti lisäksi, ettei koko kotouttamisbyrokratiaa tarvittaisi, jos ei olisi sosiaaliturvaperusteista maahanmuuttoa käynnissä.

– Ei työperäisillä maahanmuuttajilla ole mitään tarvetta mihinkään kotoutumispalveluihin ja muihin. He kyllä sopeutuvat yhteiskuntaan aivan erinomaisesti. Koko kotouttamishomma on epäonnistunut, koska se suuntautuu liikaa kantaväestön ja yhteiskunnan muuttamiseen. Kaikki positiivinen diskriminaatio, kaikki etuoikeudet ja kaikki erityispalvelut tulisi pikemminkin pyrkiä lopettamaan ja siirtymään maahanmuutossa työperäiseen maahanmuuttoon. Se on aivan oikein, Tavio kuittasi.

Suomalainen kulttuuri ja lainsäädäntö selväksi

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri kiitteli siitä, että vihdoin keskustellaan maahanmuuton ja kotoutumisen ongelmista. Meri korosti kielitaitoa ja suomalaisen kulttuurin ja lainsäädännön sisäistämistä.

– Tämä kielikoe on erittäin tärkeä. Jos miettii, että henkilö saa ilmaisia tulkkauspalveluja vuosikausia, niin totta kai se oma motivaatio laskee. Itse mietin, että jopa viranomaismenettelyissä voisi edellyttää tiettyjä omavastuita, jos henkilö ei ole suorastaan viitsinyt opetella kieltä, koska jokainen oppii kieliä, jos näin haluaa, Meri totesi.

– Vaikka tulisi kielteinen turvapaikkapäätös, niin siitä huolimatta pitää tulla ehdottoman selväksi, miten täällä maassa toimitaan. Ministeri puhui jostakin kulttuurisesta esteestä kielikoulutukseen. Toivottavasti ette tarkoittanut sitä, että kulttuurillinen este on mahdollisuus kieltäytyä kielikoulutuksesta, Meri ihmetteli.

Maahanmuuttoa markkinoitu lääkkeenä

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä piti keskustelua kotouttamisesta lähinnä outona, koska kukaan ei tuntunut kysyvän, mihin sitä kotouttamista ylipäänsä tarvitaan.

– Meillehän on kuitenkin markkinoitu maahanmuuttoa lääkkeenä työvoimapulaan, kestävyysvajeeseen, väestökatoon ja ties vaikka mihin – ja nyt meille kuitenkin tullaan sanomaan, että tänne muuttavat eivät osaisi auttamatta elää suomalaisessa yhteiskunnassa.

Omien kansalaisten asiat ensin kuntoon

Mäkelä painotti puheenvuorossaan kahta asiaa: suomalaisten työllisyys sekä maahanmuuttajaryhmien erottelu hyöty- ja haittamaahanmuuton välillä.

– Ensin pitää laittaa omat asiat kuntoon, oman maan työttömille töitä. Sitten jos vielä joku tänne tarvitaan, pyrittäisiin hankkimaan tulijoita sellaisista kansallisuuksista ja kulttuuritaustoista, jotka ovat todetusti yhteensopivia suomalaisen kulttuurin kanssa. Turha meidän on lähteä erityisesti itsellemme vaikeuksia hankkimaan, kun me jo tiedämme, ketkä niitä ongelmia tulevat tänne keskimäärin aiheuttamaan.

– Toiseksi pitäisi tehdä selvä ero hyöty- ja haittamaahanmuuton välillä, selvä ero turvapaikanhaun ja työperäisen maahanmuuton välillä. Suurin osa vuonna 2015 tulleista ei tule tänne laillisesti jäämään. Heidän osaltaan ei tarvita kotoutusta vaan kotiutusta, Mäkelä sanoi.