Perussuomalaiset: Suomen ei tule hyväksyä Euroopan komission ennallistamisasetusta missään muodossa

Ennallistamista koskevan EU-asetusehdotuksen merkitys Suomelle ja Suomen itsemääräämisoikeudelle on valtava, suuren valiokunnan perussuomalaiset toteavat.

Suomen eduskunnan lopullisen kannan ennallistamisasetukseen lausui tänään suuri valiokunta. Perussuomalaiset eivät yhtyneet suuren valiokunnan kantaan, vaan irtautuivat muiden puolueiden rintamasta ja jättivät asiassa eriävän mielipiteen.

– Valiokunnan kannaksi muotoutui vihreiden ja keskustan lässähtänyt kompromissi. Suuren valiokunnan kanta siitä, että Suomen ei tule hyväksyä asetusehdotusta nykyisessä muodossaan ei ole riittävä, vaan meidän mielestämme Suomen ei tule hyväksyä ennallistamisasetusta missään muodossa painottavat perussuomalaiset suuren valiokunnan jäsenet Lulu Ranne, Jani Mäkelä, Ritva Elomaa ja Olli Immonen.

Metsäpolitiikan tulee pysyä kansallisissa käsissä

– Komission esittämässä ennallistamisasetuksessa on yksinkertaisesti kaikki pielessä. Yhteiselle metsäpolitiikalle ole määritelty oikeusperustaa EU:n perussopimuksissa. Tästä huolimatta Euroopan komissiolta on tullut tällä kaudella useita esityksiä, joilla pyritään joko suoraan tai välillisesti vaikuttamaan metsiimme. Nyt käsiteltävä ennallistamisasetus on jatkumoa tälle säännösehdotusten tulvalle. On täysin selvää, että metsäpolitiikka kuuluu kansallisen päätäntävallan piiriin, eikä siitä tule antaa tuumaakaan periksi. Lisäksi ennallistamissuunnitelmat tulisi aina laatia kansallisesti ja ennallistamistoimissa tulisi edetä vapaaehtoisuuden kautta, suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Mäkelä kommentoi.

Myös ennallistamisasetuksen vertailuvuosi (1952) on Suomelle perussuomalaisten mukaan erittäin ongelmallinen ja epäreilu.

– Ennallistamisen tarvetta peilataan luontotyyppien 70 vuoden takaiseen pinta-alaan. Suomi oli tuolloin vasta teollistumassa, toisin kuin valtaosa muista Länsi- ja Pohjois-Euroopan maista, jotka olivat kehittyneet teollisuusmaiksi jo vuosia tai vuosikymmeniä aiemmin. Monissa maissa luonnontilainen metsä oli 1950-lukuun mennessä jo käytetty, Ranne lisää.

Kustannukset lähes miljardi euroa vuositasolla

Komission arvion mukaan asetuksen toimeenpano voi maksaa Suomelle vuosittain lähes miljardi euroa. Lisäksi alustavan arvion mukaan pelkästään metsäisten alueiden puunkäytön rajoituksista syntyisi metsänomistajille 50–100 miljoonan euron vuosittaiset tulonmenetykset.

Suomelle ennallistamisesta aiheutuvat kulut olisivat bruttokansantuotteeseen suhteutettuna EU-alueen korkeimmat.

– Tarvittavien määrärahojen mittaluokka on merkittävä. Asetus olisi voimassa toistaiseksi, ja se sisältää vuoteen 2050 asti ulottuvia tavoitteita. Siten se sitoisi eduskunnan budjettivaltaa pitkäaikaisesti. Perustuslakivaliokunta on pitänyt erittäin tärkeänä, että Suomen budjettisuvereniteettia suojataan mahdollisimman tehokkaasti, Immonen perustelee.

Hallituksen viivyttely alkaa muodostua tavaksi

Hallitus rajoitti eduskunnan päätösvaltaa viivyttämällä Suomen kannan muodostamista ennallistamisasetukseen ja antamalla U-kirjeen eduskunnalle vasta siinä vaiheessa, kun eduskunta ei enää käytännössä ehtinyt käyttää toissijaisuushuomautusta.

Toissijaisuusperiaatetta koskeva muistutus on normaalisti tehtävä kahdeksan viikon sisällä komission ehdotuksen antamisesta, mutta ennallistamisasetuksen kohdalla toissijaisuushuomautuksen määräaika oli normaalia pidempi eli 12 viikkoa kesäkuukausista johtuen. Suomen ennallistamisasetusta koskevan kannan valmistelu valtioneuvostossa kesti koko tämän ajan.

– Se, että hallitus rajoitti eduskunnan päätösvaltaa riitelemällä Suomen kannasta useita kuukausia on jo itsessään hyvin vahingollista. Hallitus on myös sen lisäksi epäonnistunut ennakkovaikuttamisessaan. Sillä on ollut useita mahdollisuuksia pyrkiä ennakkovaikuttamaan komission esitykseen ennallistamisasetuksesta ja sen olisi tullut puuttua esityksen epäkohtiin, kun se on vielä ollut valmisteluvaiheessa.

– Suomen kansallisen edun ajaminen ei voi onnistua EU-päätöksenteossa, jos hallituksella ei ole yhtenäistä linjaa eikä selvää strategiaa, huomauttavat perussuomalaiset.