Perussuomalaiset ympäristövaliokunnan jäsenet: Hallitus ei ymmärrä pysäyttää ilmastopolitiikan kiristyksiä edes koronapandemian keskellä

Nykyisen Ursula von der Leyenin johtaman komission kärkihankkeen, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, tavoitteena on rakentaa Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Perussuomalaiset ympäristövaliokunnan jäsenet pitävät ilmastotavoitteita utopistisina koronapandemian keskellä.

Julkisen ja yksityisen sektorin investointien mobilisoiminen sekä EU-budjetista 25 prosentin suuntaaminen ilmastotoimenpiteisiin ovat merkittävässä roolissa – lainsäädännön uudistamisen rinnalla – unionin kunnianhimoisen ilmastotavoitteen toteutumisessa. Komissio julkaisi tammikuussa tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmasta Green Dealista, jonka investointipilarin osan muodostaa oikeudenmukaisen siirtymän rahastomekanismi.

Vaarantaa teollisuuden työpaikat

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin tarkoituksena on tukea kasvihuonepäästöintensiivisten alueiden siirtymää eroon fossiilisista polttoaineista sekä hiili-intensiivisistä prosesseista kohti ilmastoneutraaliustavoitetta. Eduskunnassa ja ympäristövaliokunnassa käsiteltiin juuri tätä isoa ilmastopolitiikan kokonaisuutta.

– Perussuomalaisten valiokuntaryhmä suhtautuu edelleen varsin kriittisesti koko esitykseen, sillä mielestämme se vaarantaa yhä kohtuuttomasti sekä maamme teollisuuden että sen toimintakyvyn ja siihen liittyvät työpaikat. Täten emme edelleenkään voi olla puoltamassa sitä, että saavuttaisimme maanosassamme ilmastoneutraalisuuden vuoteen 2050 mennessä, kuten Euroopan unioni pyrkii. Emme myöskään voi allekirjoittaa maamme hallituksen tavoitetta hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä. Emme varsinkaan nyt, kun kansakuntamme elää keskellä koronapandemiaa, sanoo perussuomalaisten ympäristövaliokunnan valiokuntavastaava, kansanedustaja Mauri Peltokangas.

– Toisaalta valiokuntaryhmämme näkee, että ao. rahaston perustamisesta huolimatta maassamme ei pystytä luomaan riittäviä pohjia ns. oikeudenmukaiselle siirtymälle tietyillä aloilla. Oivallisena esimerkkinä tästä toimii juuri maamme turveala, joka joutuu nyt käsittelyssä olevan esityksen myötä voimakkaasti kärsijän rooliin. Me puolustamme vahvasti turvetuotantoa nyt ja aina. Täten vastustamme sen käyttökieltoa. Samaten puolustamme Suomen turvealueita ja niiden työntekijöitä, sillä turpeen tuotanto työllistää hyvin ihmisiä Suomessa. Etenkin tämä näkyy maan itä-, keski- ja pohjoisosissa, sanoo kansanedustaja Petri Huru.

Turve on tärkeä energianlähde

Perussuomalaiset eivät halua sitoutua hallituksen tavoitteeseen turpeen energiakäytön päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä.

– Sen sijaan näemme, että turve on kotimainen energianlähde ja tärkeä energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Turpeen alasajo voisi myös johtaa turpeen korvautumiseen puulla ja vaarantaa täten metsäteollisuuden puun saatavuutta. Muutoinkin hallituksen olisi nyt keskeytettävä koko ilmastohumppa, koska elämme keskellä koronaepidemiaa, toteaa kansanedustaja Sheikki Laakso.

Perussuomalaiskolmikko toteaa, että turpeen jatkojalostusta ja innovatiivista tuotekehittämistä on edistettävä.

– Muutoinkin energia-alan tutkimukseen ja kehitykseen kannattaa panostaa nyt- ja aina.