Perussuomalaisten eduskunta on jättänyt toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan muun muassa väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistusten koventamista, niin sanotuista paljousalennuksista luopumista, ehdonalaiseen vapauttamisen edellytysten kiristämistä, vaarallisten vankien vapautumisen estämistä ja rikosoikeudellisen vastuuikärajan alentamista.

Toimenpidealoite pohjautuu perussuomalaisten tuoreeseen kriminaalipoliittiseen ohjelmaan.

– Lisäksi ohjelmassa vaaditaan ulkomaalaisten rikollisten poistamista maastamme. Kysymys on suomalaisen rikos- ja seuraamusjärjestelmän kokonaisvaltaista uudistamisesta, johon tarvitaan nyt ryhtiä. Järjestelmämme ei tällaisenaan vastaa kansan oikeustajua, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kommentoi.

Rangaistusten koventaminen

Tavio huomauttaa, että monista vakavista rikoksista tuomitaan Suomessa huomattavasti lievempiä rangaistuksia kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi törkeästä ryöstöstä tai törkeästä raiskauksesta tuomitaan Ruotsissa vankeutta aina vähintään viisi vuotta, kun Suomessa vastaavista teoista voi selvitä kahden vuoden vankeusrangaistuksella.

– Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa tuomitaan lisäksi poikkeuksellisen paljon ehdollisia vankeusrangaistuksia. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa raiskaajat ja vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneet henkilöt tuomitaankin huomattavasti useammin ehdottomaan vankeuteen, kun Suomessa vain noin joka toinen raiskaaja joutuu vankilaan. Tämä on käsittämätöntä, Tavio toteaa.

Paljousalennuksista luopuminen

– Lepsujen rangaistusten lisäksi suuri epäkohta liittyy tuomioihin, joissa samalla kertaa tuomitaan yhteinen rangaistus kahdesta tai useammasta rikoksesta. Järjetöntä mutta totta, niin mitä enemmän rikoksia tekee, sitä suhteellisesti lievemmän tuomion nykyään saa, Tavio kuvailee tilannetta.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan useammasta rikoksesta annettavaa yhteistä rangaistusta mitattaessa lähtökohdaksi otetaan siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan tulee tuomita ankarin rangaistus.

– Tämä järjetön rangaistuksen mittaamistapa vaikuttaa tietyissä tilanteissa myös myöhemmin annettaviin tuomioihin. Esimerkiksi raiskaustuomiota alentavana seikkana onkin otettu huomioon rikoksentekijälle jo annettu tuomio hänen aiemmin tekemästään raiskauksesta, Tavio kertoo.

Ehdonalaisen edellytysten kiristäminen

– Sen lisäksi, että rikoksentekijä saa alennusta tuomioonsa rangaistuksen pituutta määrättäessä, saa hän nykyään vielä extra-alennuksen, mikäli tuomittu rangaistus on ehdotonta vankeutta, Tavio kuvailee.

– Vangin kun ei juuri koskaan tarvitse suorittaa koko rangaistustaan vankilassa, vaan rikoksentekijä päästetään lähtökohtaisesti aina vapauteen ennen aikojaan. Voidaankin puhua rikosten kaksoisalennuksista.

Vangin vapauttaminen sen jälkeen, kun hän on suorittanut tuomiostaan tietyn määräosan, on Suomessa pääsääntö, josta voidaan poiketa vain laissa määritellyissä rajatuissa tapauksissa. Näin ollen hyvinkin törkeästä rikoksesta tuomittu vanki yleensä vapautuu vankilasta ennen kuin tuomittu rangaistus on suoritettu kokonaisuudessaan loppuun. Järjestelmä on poikkeuksellisen höveli verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.

– Ehdonalaisen vapauttamisen edellytyksiä olisikin syytä kiristää Suomessa siten, ettei vakavasta rikoksesta, kuten henki-, väkivalta- tai seksuaalirikoksesta, tuomittuja vankeja koskaan päästetä ehdonalaiseen vapauteen, Tavio esittää.

Vaarallisten vankien vapautumisen estäminen

Erityisesti kansalaisten oikeustajua koetellaan silloin, kun vaaralliseksi arvioitu elinkautisvanki, jolla on korkea riski syyllistyä väkivaltaisiin rikoksiin vankilan ulkopuolella, päästetään kulkemaan vapaalla jalalla.

Elinkautista vankeusrangaistusta suorittavat vangit ovat tavallisesti murhaajia. Heidän vapauttamisestaan vankilasta päättää Helsingin hovioikeus ja ennen vapauttamispäätöksen tekemistä arvioidaan vangin riski syyllistyä väkivaltarikokseen. Kysymys on oikeuspsykiatrisesta arviosta, mutta käytännössä kuitenkin myös hyvin vaarallisia vankeja päästetään vapauteen.

– Vaarallisiksi arvioitujen vankien kohdalla elinkautisen vankeusrangaistuksen pitää nimensä mukaisesti olla elinkautinen, eli heidät on pidettävä vankilassa tarvittaessa koko loppuelämänsä ajan.

– Lainsäädäntöämme on muutettava lisäksi siten, että määräaikaisen vankeusrangaistuksen kestoa voitaisiin tuomioistuimen päätöksellä pidentää, mikäli esimerkiksi henki-, väkivalta- tai seksuaalirikoksesta tuomittua vankia on tuomitun rangaistuksen määräajan päättyessä pidettävä vaarallisena muille ihmisille, Tavio toteaa.

Malli on käytössä Norjassa ja Tanskassa, missä vakavaan rikokseen syyllistynyt henkilö voidaan vankeusrangaistuksen suorittamisen jälkeen tuomita varmuusvankeuteen. Kysymyksessä on pituudeltaan määrittelemätön rangaistus, joka voidaan tuomita, jos vangin arvioidaan olevan vaaraksi muille ihmisille.

Rikosoikeudellisen vastuuikärajan alentaminen

Nuorten tekemät vakavat rikokset ovatkin lisääntyneet viime vuosina hurjaa vauhtia. Erityisesti 12–14-vuotiaiden väkivaltarikollisuus on poliisin tuoreen selvityksen mukaan kasvanut merkittävästi.

– Pienet lapsetkin ymmärtävät esimerkiksi puukolla lyömisen vaarallisuuden, mutta jostain syystä lähes 15-vuotiaita nuoria syyllistyy tällaisiin tekoihin yhä useammin.

– Ongelma on, että nuoret rikoksentekijät jäävät usein kokonaan vaille rangaistusta, koska alle 15-vuotiasta ei voida tuomita rikosoikeudelliseen seuraamukseen edes vakavan rikoksen perusteella.

Ulkomaalaisten rikollisten maastapoistaminen

Suhtautumista ulkomaalaisten tekemiin rikoksiin on Tavion mielestä välttämätöntä kiristää muun muassa siksi, että järjestäytynyt ulkomaalaistaustainen rikollisuus on Suomessa yhä yleisempää. Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien vankien määrä on kasvussa.

– Ulkomaalaistaustaiset tekevät muutenkin suomalaisia enemmän rikoksia. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt korostuvat ylivoimaisesti niin sanotussa katujengirikollisuudessa ja esimerkiksi vuonna 2018 Helsingissä ilmoitetuista raiskauksista peräti 54 prosenttia oli ulkomaalaisten tekemiä. Lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäillyistä joka neljäs oli ulkomaalaistaustainen vuonna 2020, Tavio luettelee.

– Suomeen ei kaivata ulkomailta ihmisiä, jotka tekevät täällä rikoksia, vaarantavat toiminnallaan kanssaihmisten turvallisuutta ja syövät veronmaksajien rahat. Tilanteeseen onkin puututtava välittömästi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää, että kaikki ulkomaalaiset vangit ensinnäkin siirrettään suorittamaan rangaistustaan suomalaisista vankiloista kotimaidensa vankilohin. Lisäksi kaikki vakavaan rikokseen, kuten henki-, väkivalta-, terrorismi- tai seksuaalirikokseen, syyllistyneet ulkomaalaiset olisi poikkeuksetta karkotettava Suomesta ja heille olisi määrättävä pysyvä maahantulokielto.

– Lisäksi, koska vakaviin rikoksiin syyllistyneet henkilöt eivät nauti Suomessa ulkomaalaiselta edellytettävää yhteiskuntaluottamusta, olisi heille jo mahdollisesti myönnetty Suomen kansalaisuus lisäksi määrättävä aina menetettäväksi, Tavio sanoo.

SUOMEN UUTISET