Perussuomalaisten Junnila, Ranne ja Vähämäki: Suomen ei tule allekirjoittaa numeroimatonta sekkiä Euroopalle

Koronaviruksen vuoksi tehtyjen rajoitustoimien vuoksi kaikki Euroopan maat joutuvat taloudelliseen kurimukseen. Yhteinen kurimus tarkoittaa sitä, että jokainen EU-jäsenmaa joutuu nostamaan velkaa. Euroopassa on virinnyt keskustelua siitä, että luotoille pitäisi olla yhteisvastuullinen yhteinen takaus. Perussuomalaiset ihmettelevät Euroopan hinkua saada muiden allekirjoitus numeroimattomien sekkien taakse.

Suomen tulee ottaa kantaa Euroopassa esillä olleisiin ehdotuksiin yhteisvastuun lisäämisestä. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) odottaisi mielummin huulet sinetöitynä. Kulmuni pyysi jopa hyssyttelyä.

Perussuomalaisten kansanedustajat Vilhelm Junnila, Lulu Ranne ja Ville Vähämäki eivät halua hyssytellä kantojaan. He kertovat suorasukaisesti vastustavansa yhteisvastuun lisäämistä.

Käärmettä pyssyyn

On huomioitavaa, että Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sallinut jäsenmailleen räikeitäkin budjettikurista poikkeamia koronaepidemian vuoksi. Kaiken lisäksi jäsenmaat saavat huokeaa luottoa. Kreikka voi lainata markkinoilta 10 vuodeksi lainaa hieman yli kahden prosentin korolla, Italian vastaava korko on alle kahden prosentin.

Jokainen euromaa on kykenevä nostamaan velkaa markkinoilta. Siihen ei tarvita suomalaisten lompakkoja. Miksi yhteisvastuu on sitten niin julmetun tärkeää?

Yhteisvastuuta ovat vaatineet Euroopan keskuspankin johtaja Christine Lagarde. Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron tähyilee muita euromaita maksamaan pankkisotkunsa.

Epävirallisen ja päätöksenteon ulkopuolella olevan euroryhmän puheenjohtaja Mário Centeno pitää yhteistä 500 miljardin euron koronapakettia vasta ”alkusoittona”

Yhteiselle vastuulle on siten varsin nimekäs joukko. Alkusoittojen lisäksi koko konsertin pääsylippujen hinnat huimaavat päätä.

Kyse lienee sitouttamisesta. Kun euromaat saavat Suomelta miljardin tai pari niin Suomelle muodostuu automaattisesti peruste tukea lisää jo tuettuja kohteita, etteivät vanhat takaukset siirry budjettiin punaisella.

Strateginen hiljaisuus

Suomen Uutiset pyysi valtiovarainministeri Kulmunilta kommenttia vaiteliaisuuspyynnöstä. Suomen neuvotteluaseman vuoksi asiaa ei haluta pitää huomion korkeimmalla korokkeella.

– Eduskunnalla on vahva rooli Euroopan unionin päätöksenteossa verrattuna moneen muuhun Euroopan unionin jäsenmaahan. Näiden normaalikäytäntöjen mukaan on toimittu myös koronaoloissa, Kulmuni toteaa.

– Eduskunnan suuri valiokunta, jossa myös oppositio on edustettuna, on mukana päättämässä Suomen linjoista. Neuvotteluissa ei ole Suomen edun mukaista, että neuvottelustrategiamme olisi heti kaikkien EU-maiden tiedossa.

– Yleisellä tasolla voin viitata jo aiemmin toteamaani, että yhteisvastuullista velkaa ei tule lisätä koronakriisin varjolla enkä kannata eurobondeja, Kulmuni painottaa.