Perussuomalaisten kannatuksen kasvutrendi ei taittunut kesälläkään. Helsingin Sanomien tilaaman, TNS Kantarin toteuttaman gallupin perusteella perussuomalaisia äänestäisi nyt 20,7 prosenttia suomalaisista eli 1,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin kesäkuussa.
Kokoomuksen kannatus on laskenut 16,7 prosenttiin, eli ero Jussi Halla-ahon johtamiin perussuomalaisiin on jo neljä prosenttiyksikköä. Sdp (16,5 prosenttia) on myös alamäessä, eikä keskustakaan (12,2 prosenttia) ole pystynyt oikaisemaan syöksykierrettään.
Perussuomalaisten luontainen vastavoima vihreät sen sijaan nosti kannatustaan eduskuntavaaleja edeltävälle tasolle ja ohitti keskustan. Nyt vihreitä kannattaa 14 prosenttia suomalaisista.
Pääministeri Antti Rinteen johtamalla hallitusviisikolla on enää 55,3 prosentin luottamus.
Perussuomalaisten kannatusnousu viime heinäkuuhun verrattuna oli poikkeuksellinen. Vuosi sitten PS-kannatus oli 7,8 prosenttia. Nousua on siis 12,9 prosenttiyksikköä.
Talouselämä spekuloi jo sillä, että nykyiselle vaihtoehtoinen hallituspohja olisi perussuomalaiset, kokoomus, keskusta ja kristillisdemokraatit. Sen yhteenlaskettu kannatus on nyt melkein sama kuin Rinteen hallituksella, vähän alle 55 prosenttia.
Talouselämän analyysin mukaan Petteri Orpon johtama kokoomus ei todennäköisesti koskaan lähde Halla-ahon yhtiömieheksi hallitukseen.
– Jos persujen suosion kasvu jatkuu, kokoomuksen ensi kesän puoluekokouksessa Orpo saanee kuitenkin haastajan, joka jakaa Halla-ahon huolet: maahanmuutto, maahanmuutto ja vihreät, Talouselämä-lehti ennakoi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
