Perussuomalaisten keskeinen tavoite on käyttää viisaasti veronmaksajien rahoja: ”Menojen priorisointi ja maltillinen verotus hyödyttävät sekä työntekijöitä että yrittäjiä”

Hallitus jakaa Suomen kunnille tänä vuonna ainakin miljardi euroa ylimääräistä rahaa. Moni kunta samalla hyötyy taloudellisesti, koska julkista rahaa tulee enemmän kuin koronan aiheuttamiin kustannuksiin edes tarvittaisiin. Perussuomalaisten Riikka Purra arvioi, että rahan kylvämisen taustalla on hallituspuolueiden kampanjointi kuntavaaleissa. – Erityisesti keskustan ja vasemmiston olisi hankala tehdä kuntavaalikampanjaa, jos kuntien tilanne on vaikea, eli jaettavaa ei ole ja tarjolla on pelkkiä sopeutustoimia.

Perussuomalaisten keväällä julkaistu kuntavaaliohjelma on nimeltään asiat tärkeysjärjestykseen. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra kertoi tänään Ylen Ykkösaamussa, että perussuomalaisten keskeinen päätavoite kaikilla politiikan tasoilla, myös kunnissa on se, että veronmaksajien rahoja käytetään viisaasti.

– Jos ajatellaan vaikka harvaan asuttuja alueita, niin oleellista on se, että niillä saadaan pidettyä palvelut ja ihmiset ja saadaan työpaikkoja. Ilman näitä hyvinvointi tietyissä kunnissa ja alueilla ei ole mahdollista. Tähän varmasti monet muutkin puolueet pyrkivät, Purra sanoi ja totesi, että kuntatasolla puolueet myös sujuvasti kykenevät toimimaan yhteistyössä tärkeiden asioiden puolesta.

Kuntapolitiikassa ei ole hallitus-oppositio-asetelmaa. Purra katsoo, että kuntavaalit ovat silti samalla yleispoliittiset vaalit, koska valtakunnan tasolla pyöritettävät asiat ja hallituksen edesottamukset vaikuttavat myös kuntavaaleissa.

Perussuomalaiset hyvistä asemista kuntavaaleihin

Edellisiin kuntavaaleihin nähden perussuomalaiset on nostanut huimasti kannatustaan, ja perussuomalaiset onkin hyvässä vauhdissa kohti historiallisesti parasta kuntavaalitulostaan. Tavoitteena on suurimman puolueen asema valtakunnallisissa ääniosuuksissa.

Purra totesi, että kuntien talous oli heikolla tasolla jo ennen koronaa, ja vaikka korona pahensi tilannetta, varsinaiset ongelmat eivät johdu koronasta, vaan esimerkiksi veropohjan kaventumisesta ja valtionosuuksien pitkäaikaisesta pienenemisestä ja kuntien tehtävien lisääntymisestä.

Nykyinen hallitus on entisestään lisännyt kuntien velvoittavia tehtäviä.

– Toivon, että kaikki perussuomalaiset valtuutetut eri Suomen kunnissa muistavat sen, että maksajien osuus suhteessa saajiin pienenee, joten meidän on kyettävä paitsi priorisoimaan menoja, niin myös nostamaan työllisyysastetta.

Väestökehitys ja alhainen syntyvyys on taustalla useissa kuntien haasteissa ja ongelmissa. Monissa kunnissa uhkaa koulujen ja oppilaitosten lopettaminen, koska opiskelijoita ei ole tarpeeksi.
Purra toivoo, että kunnilla olisi tulevaisuudessa enemmän mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä palvelujen, kuten koulutuksen järjestämisessä.

– Yhteistyöllä kaikkia kunnan lakisääteisiä tehtäviä ei enää tarvitsisi järjestää jokaisessa kunnassa. Tällaistahan tehdään koulutuspolitiikassa jo nyt, ja toivottavasti se leviää tulevaisuudessa muillekin sektoreille.

Kuntien tehtäväkenttää perattava

Koronan varjolla hallitus jakaa Suomen kunnille tänä vuonna ainakin miljardi euroa ylimääräistä rahaa. Suuri osa kunnista samalla hyötyykin taloudellisesti, koska julkista rahaa tulee enemmän kuin koronan aiheuttamiin kustannuksiin edes tarvittaisiin.

Purra arvioi, että rahan kylvämisen taustalla on hallituspuolueiden kampanjointi kuntavaaleissa tilanteessa, jossa kuntien talous on heikolla pohjalla.

– Erityisesti keskustan ja vasemmiston olisi hankala tehdä kuntavaalikampanjaa jos kuntien tilanne on vaikea, eli jaettavaa ei ole ja tarjolla on pelkkiä sopeutustoimia. On selvää, että kun kuntatalouden selvästä alijäämästä nyt siirryttiin ylijäämään tilanne on keinotekoisen positiivinen ja se tukee hallituspuolueita.

Purra kuitenkin korostaa, että kuntia on ollut välttämätöntä tukea koronakriisissä.

– Muuten kaikki kunnat eivät ehkä olisi selviytyneet perustehtävistään. Mutta kunnille on kuitenkin jaettu reilusti yli miljardi euroa rahaa, joka ei ole mennyt perustehtävien hoitamiseen.

Purra toisti, että kuntia rasittavat hallituksen kunnille määräämät uudet tehtävät. Purra esittääkin valtion tasolla kuntien tehtäväkentän perkaamista.

– Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentamista ei olisi pitänyt tuoda tällaiseen tilanteeseen, vaikka sen tavoite on tietysti hyvä. Toisaalta useiden asiantuntijoiden arvioiden mukaan myös sote tulee merkittävästi kuormittamaan kuntataloutta.

– Kuntien tehtävät ovat kasvaneet huimasti jo 1990-luvulta lähtien. Erään arvion mukaan kunnilla on jo 535 lakisääteistä tehtävää. Kun lakisääteiset tehtävät on kerran säädetty, niitä on vaikea enää myöhemmin peruuttaa. Siksi pitäisi huolehtia siitä, että enempää ei säädetä, Purra sanoi.

Keskusta roikkuu hallituksessa maakuntauudistuksen vuoksi

Purra arvioi, että sote-uudistus oli merkittävä tekijä hallituksen äskettäin päättyneen kehysriihen lopputuloksessa, varsinkin keskustalle.

– Sote ja erityisesti maakuntauudistus on keskustan hanke. Kun katsotaan keskustan kannatusta ja tulevaisuutta ainakin tällä hetkellä, niin se ei ole niin ruusuinen, että uskoisin että keskustalla on koskaan enää mahdollisuutta saada tällaista maakuntauudistusta läpi. Se on hyvin tärkeä keskustapuolueelle, Purra totesi.

Purran mukaan sotella on jatkossakin suuri merkitys hallitusyhteistyön kannalta, ja tästä syystä hän ei suhtautunut vakavasti kehysriihestä kantautuneisiin kriisipuheisiin.

– En missään nimessä usko, että keskusta kriisiyttäisi hallitustyötä ennen kuin sote on saatu maaliin.

Tilanne on havaittu myös eduskunnan valiokunnissa, joille sote on aiheuttanut aikataulupaineita.

– Meille annettiin uusi deadline, joka tuli yllätyksellisesti ja siitä ei joustettu. Me jopa äänestimme siitä, että meillä on ylimääräisiä kokouksia, jotta lausunto saadaan valmiiksi tiettyyn päivään mennessä.

Kannustinongelmiin voidaan puuttua veroalennuksilla

Perussuomalaiset eroaa monista muista puolueista siinä, että perussuomalaisten jäsenissä ja kannattajissa on paljon sekä yrittäjiä että työntekijöitä. Purra totesikin, että perussuomalaisia on hankala asemoida perinteiseen oikeisto-vasemmisto -ulottuvuuteen, koska perussuomalaisille yrittäjien ja palkansaajien asioiden ajaminen eivät ole vastakkain.

– Monet tavoitteemme, kuten menojen priorisointi ja maltillinen verotus hyödyttävät sekä työntekijöitä että yrittäjiä. Perussuomalaiset pyrkii välttämään konfliktia näissä asioissa silloin kun sitä ei ole.

Perussuomalaiset kannattaa paikallista sopimista, kunhan se tehdään tiettyjen yhteisten pelisääntöjen sisällä.

– On selvää, että yrityskentällä kaivataan joustoja, koska Suomen kilpailukyky ei ole sillä tasolla kuin se voisi olla ja kansalliset kustannukset ovat osin hyvin korkeita, Purra sanoi ja huomautti samalla, että usein unohtuu se, että työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet.

– Jos ajatellaan vaikka metsä- ja teknologiateollisuutta, niin siellä työntekijöiden voima ja valta neuvotella hyviä sopimuksia on aivan erilainen kuin joillakin toisilla sektoreilla. Jos paikallista sopimista ajetaan niille aloille, joilla työntekijän neuvotteluvalta ei ole yhtä merkittävä, niin tulokset voivat olla huonoja.

Perussuomalaiset eivät kannata yleisiä leikkauksia työttömyysturvaan tai muutenkaan sosiaaliturvaan.

– Erityisesti alemmissa palkkaluokissa työ ei usein ole riittävän kannustavaa verrattuna sosiaaliturvaan. Emme kuitenkaan näe ratkaisuna sosiaaliturvan leikkauksia, vaan esimerkiksi veronalennuksia, jotka toisaalta tekevät työn tekemisestä kannustavampaa ja samalla ne lisäävät ostovoimaa. Itse kuitenkaan en suhtaudu äärimmäisen kielteisesti ansiosidonnaisen porrastamiseen, sikäli kun etuustasoon ei puututa, Purra sanoi.

Työvoimapulan taustalla vaihtelevia syitä

Perussuomalaiseen talouslinjaan kuuluu ylimääräisten menojen karsiminen, eli asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen ja työllisyyden lisääminen. Usein esitetään, että Suomessa on eri aloilla työvoimapulaa. Purra sanoo, että työvoimapulaa on lähdettävä ratkaisemaan eri tavoilla eri sektoreilla.

– Joillakin tietyillä aloilla ei ole osaavia työntekijöitä tai toisaalta kouluista ei valmistu aloille riittävästi osaajia, eli tämä on koulutuspoliittinen ongelma. Mielestäni valtion vastuulla on se, että valtio ajaa koulutuspolitiikkaa jolloin oikeilla aloilla on oikea määrä työntekijöitä.

Työvoimapula voi kuitenkin olla yhteydessä myös työn kannustimien ongelmiin.

– Jos työvoimapula taas liittyy siihen, että tarjolla ei ole riittävän nöyriä ja edullisia työntekijöitä, kuten monilla matalapalkka-aloilla Uudellamaalla, niin se on jo eri asia. Ratkaisu ei ainakaan voi olla se, että kuljetetaan uusia ihmisiä EU:n ulkopuolelta Suomeen tekemään töitä joksikin aikaa, minkä jälkeen he huomaavat, että saman rahan saa helpommallakin, ja he jättäytyvät pois töistä.