Suomen hallituksen maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka nostaa tavan kansalaisen arjen peruskustannuksia, kuten asumisen, liikkumisen ja ruuan hintaa. Valtiovarainministeri Annika Saarikko vakuutteli eilen Ylen A-Talkissa, että polttoaineisiin kohdistuvia hinnankorotuksia ei enää olisi tulossa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistutti, että uusien veronkorotusten jäädyttäminen ei riitä, vaan myös kansalaisten ostovoimaa pitäisi kyetä parantamaan.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko on aiemmin vakuuttanut, että keskusta ei enää hallituksessa hyväksy energiaan ja liikkumiseen, kuten polttoaineeseen kohdistuvia veronkorotuksia. Saarikko lausui saman eilisessä Ylen A-Talkissa:

– Tämä hallitus ei tee polttoaineisiin kohdistuvia hinnankorotuksia tai tällaisia päätöksiä, Saarikko vakuutti.

Politiikka on kuitenkin mahdollisuuksien taidetta. Asumisen ja liikkumisen hintaa voidaan nostaa muillakin toimilla kuin veronkorotuksilla. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) esitti viime viikolla heti aluevaalien jälkeen, että tänä keväänä hallitus todennäköisesti päättää polttoaineen jakeluvelvoitteen nostosta, jonka arvioidaan korottavan erityisesti dieselin litrahintaa.

– Ihmisten pitää kuitenkin tulla toimeen ja kyetä menemään autolla töihin. Ilmastotoimet pitää siis suhteuttaa ajan yhteiskunnalliseen kestävyyteen, Saarikko yritti selitellä.

Lämmityskustannuksiin haettava toimeentulotukea?

Hallituksen kunniahimoiset ilmastotoimet nostavat tavan kansalaisen asumisen ja liikkumisen hintaa ja ruuan hintaa. Aiemmin Saarikko on myös todennut, että talon lämmittämiseen voi vaikka hakea toimeentulotukea, jos rahat eivät riitä kalliin sähkön hinnan vuoksi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi, että inflaatiotilanne, joka erityisesti liittyy polttoaineiden, sähkön ja ruuan hinnannousuun, on tosiasia.

– Hinnat ovat tällä hetkellä liian kovat. Suomalaisille ei enää riitä, jos Annika (Saarikko) lupaa, että veroja ei enää nosteta. Lähtökohta pitää olla se, että ihmisten ostovoimaa pitää kyetä parantamaan, Purra sanoi.

Ruotsi ilmoitti äskettäin aloittavansa kotitalouksien tukemisen kallistuneiden sähkölaskujen vuoksi.

Ylikunnianhimoinen ilmastopolitiikka käy kalliiksi

Purra kysyi Saarikolta ja hallituspuolue vihreitä edustavalta kansanedustaja Iiris Suomelalta, miten hallitus aikoo kompensoida Suomen kansalaisille energian hinnan nousuja, jotka koskevat erityisesti maakuntien ihmisiä.

– Hinnan nousut eivät johdu pelkästään hallituksen omista toimista, vaikka kyllä korkeisiin hintoihin vaikuttaa myös hallituksen maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka.

– Erityisesti maaseudulla inflaatio on huomattavasti korkeampi kuin kaupungissa. Maaseudulla on öljy- ja sähkölämmitystä ja välimatkat ovat pidempiä kuin kaupungissa. Miten siis tulette puuttumaan asiaan, että maaseudulla ihmisillä olisi kannustimia käydä töissä, ajaa pitkiä matkoja ja viedä lapsia harrastuksiin? Purra kysyi.

Suomela sanoi esittäneensä alueellista korvausmallia, esimerkiksi energiaveron palautusjärjestelmää, tietyille alueille. Saarikko jatkoi, että tulevaisuudessa tulisi pyrkiä omavaraisuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin siten, että jatkossa ei oltaisi enää riippuvaisia fossiilisesta ja muualta tulevasta energiasta.

– Tämän eteen toimitaan. En myöskään sulje pois verotuksellisia keinoja, joilla tilanteeseen vastataan, ja ne pitää käydä hallituksessa yhdessä läpi, Saarikko sanoi.

Hallitus ottaa taas lisää velkaa

Saarikko jatkoi, että ratkaisuja on löydyttävä, ja hän väläytti myös Ruotsin-mallin mukaisia kompensaatiomalleja tai rahallista tukemista, mutta ei luvannut konkreettisia toimia.

Saarikon esittämät kompensaatiomallit vaativat kuitenkin rahaa. Valtion tämän vuoden budjetti on lähes 7 miljardia euroa alijäämäinen. Suomen talouden ongelmana on myös kestävyysvaje, jotka molemmat luovat suuria riskejä julkiseen talouteen.

– En esitä omissa nimissäni lupauksia, joita en voi pitää. Koska minun pitää kertoa myös, miten ratkaisut rahoitetaan, Saarikko sanoi.

– Eli otatte velkaa, Purra vastasi.

Hallituksen ratkaisu ongelmiin on tunnetusti yleensä lisävelan ottaminen. Tällä viikolla hallitus onkin antanut eduskunnalle esityksen vuoden 2022 ensimmäisestä lisäbudjetista, joka lisää velanottoa 547 miljoonalla eurolla.

SUOMEN UUTISET