PS-maaseutuohjelma: Suomi pidettävä asuttuna Lappiin saakka

Koko Suomi täytyy pitää asuttuna etelän rannikolta aina Lappiin saakka. Näin linjataan perussuomalaisten maaseutupoliittisessa ohjelmassa, jota esiteltiin perjantaina työmiehen tuumaustunnilla perussuomalaisten puoluetoimistossa.

Ohjelmaa on valmisteltu kansanedustaja Lauri Heikkilän (kuvassa) johdolla. Asiantuntijana on toiminut myös vilppulalainen kananmunayrittäjä Timo Tukia.

Ohjelman keskeinen osa on byrokratian vastustaminen. Sitä tuo mukanaan varsinkin Euroopan unioni, ja Suomen hallitus lisää siihen vielä osansa.

– EU:n maataloussäännöstö käsittää 20 000 sivua, suomalainenkin säännöstö tuhansia sivuja, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo päivittelee.

– Byrokratian vähentäminen edellyttää myös ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhdistämistä luonnonvarainministeriöksi, Slunga-Poutsalo esittää.

Moniyrittäjyys ja sosiaaliturva

Maatalousyrittäminen liittyy usein muuhun työhön. Maatalousyrittäjän pitää voida toimia myös muussa työssä joustavasti ilman, että hän putoaa tukiverkon ulkopuolelle.

– Ja paskalaki on yhä paskalaki. Seuraavan hallituksen pitää perua se ensi tilassa, Slunga-Poutsalo huomauttaa.

Peltojen kiinteistövero on maatalouden harjoittajille kiperä kysymys – ja sama koskee metsien kiinteistöveroa, jota varsinkin SDP on esittänyt jatkuvasti.

– Maatalousyrittäjille täytyy myös turvata riittävä tulotaso, puolue linjaa.

Sääntöjä ja esteitä
täytyy vähentää

Maanomistajan oikeuksia ei saa polkea. Energia-, laivarahti- tai jäteveroja ei saa lisätä metsäteollisuuden haitaksi. Se haittaisi myös metsänomistajien puukaupan kannattavuutta.

Uusiutuvista kotimaisista luonnonvaroista tehtyjen biopolttoaineiden liikennekäytön esteitä täytyisi poistaa.

Metsätalouden organisaatioita pitää keventää. Hallinnosta ja neuvonnasta pitää karsia. Säästyneet varat täytyy suunnata uusien innovaatioiden kehittelyyn ja menekin edistämiseen.

– Myös susi kuuluu luontoon – ei pihapiiriin. Petojen kaatoluvat pitää päättää alueellisesti, ei Helsingissä, jossa sutta ei ole nähtykään, Slunga-Poutsalo linjaa.

Maatalouspolitiikka mennyt
väärään suuntaan

Metsästysharrastuksen helpottamiseksi täytyy aselupien saantia helpottaa. Liikoja, usein EU-peräisiä hygienia- ja muita riista- ja kalakauppaa estäviä säännöksiä täytyy helpottaa.

– Moniko viljelijä haluaa lisää direktiivejä? Ei kukaan – päinvastoin niitä pitää purkaa, Lauri Heikkilä sanoo.

Tärkeintä on, miten tiloilla tullaan toimeen ja siinä eivät direktiivit auta.

– EU on sellainen aggregaatti, joka tuo jatkuvasti lisää direktiivejä, jotka yleensä heikentävät maatalousyrittäjien asemaa. Maatalouspolitiikka on mennyt väärään suuntaan jo 1960-luvulta alkaen, Heikkilä moittii.

Perussuomalaiset on pyrkinyt vähentämän vastakkainasettelua maaseudun ja kaupunkien työväen välillä, kun kaupunkienkin työväestö on maalta kotoisin.

– Nyt on maatalouspolitiikka ajettu suurtilalinjalle keskustan ja kokoomuksen johdolla, mitä MTK on tukenut. Maaseutu autioituu. Me taas pyrimme pitämään koko maan asuttuna etelästä Lappiin asti, Heikkilä vakuuttaa.

– Jos kaikki asuisivat kaupungissa, jäisivät maaseudun suuret taloudelliset mahdollisuudet hyödyntämättä.

Jopa 13 miljardin
kotimainen raharuiske

Heikkilä sanoo, että kotimaisen energian laaja käyttönotto voisi tuoda maahan jopa 13 miljardin euron rahavirran, joka työllistäisi suomalaisia. Se käsittäisi niin puuenergian kuin turpeen hyötykäytön.

– Tämän mahdollistamiseksi täytyy huolehtia, että metsänomistaja saa puusta käyvän hinnan ja työntekijä työstään palkkaa. Kuitupuun hinta on nyt puolet pienempi kuin vuonna 1995, Heikkilä muistuttaa.

Maatalouspolitiikan ongelma on nyt, että suuretkaan tilat eivät voi toimia kannattavasti.

– Kysyin viranomaisilta, kuinka suuri tila pitää olla, että siitä saa esimerkiksi kassanhoitajan palkan. Eivät osanneet vastata, Heikkilä pahoittelee.

Tarkastajalle
700 euron kahvit

Vilppulalainen kananmunayrittäjä Timo Tukia kertoo EU:sta satavan jatkuvasti määräyksiä, joihin valtio antaa oman lisänsä.

– Tilamme maat ovat olleet jo 20 vuotta luomuna. Tarkistuksia tulee jatkuvasti ja aina maksaa 700 euroa, kun konsulentti käy kahvilla. Minusta se on iso raha, Tukia manaa.

Edes tuet eivät tule ajallaan: virastot uusivat nyt tietokoneohjelmiaan, minkä vuoksi tukien maksaminen siirtyy ensi vuodelle.

– Kävin pankinjohtajan luona, joka sanoi, että ”katsotaan”. Mutta lainat pitäisi hoitaa kuitenkin, vaikka ei ole tuloja.

– Meitä myös kadehditaan jatkuvasti Suosittelen tätä alaa lämpimästi – tiloja on myynnissä jatkuvasti yhä enemmän, Tukia suosittelee.