Perussuomalainen puolueväki kokoontuu Joensuun puoluekokoukseen kesäkuun lopulla. Puoluekokouksessa tehtävät henkilövalinnat ovat tärkeitä, sieltä lähdemme kohti euro- ja eduskuntavaaleja. Eduskuntavaalit ovat puolueen tulevaisuuden kannalta ne ratkaisevimmat. Joensuussa valittavalla puoluejohdolla on kova haaste: tähtäin on Suomen suurimmaksi puolueeksi.
Perussuomalainen puolue on kasvanut suureksi ja suuren puolueen johtopaikoille on tunkua. Nälkä on kasvanut nopeasti syödessä ja vauhtisokeus vaivaa monia. Ehdolle asettumista harkitsevan tulisi kysyä itseltään myös; jos tulen valituksi, pystynkö hoitamaan tehtävän. Harkintakyky ja suhteellisuudentaju kuuluvat edellytyksenä korkeisiin poliittisiin luottamustehtäviin pyrittäessä. Harkintakykyä olisi hyvä löytyä myös valitsijoilta.
Minulta on kyselty aikeistani, pyrinkö jatkamaan puoluesihteerinä. Enemmän kuin koskaan olen saanut kenttäväeltämme tukea, yhteydenottoja sekä vetoomuksia sen puolesta, että olisin käytettävissä uudelle kaudelle. Tältä pohjalta, luottavaisin mielin olen harkinnut asiaa.
Tiedän mitä puoluesihteerin työ vaatii. Se on yksi mielenkiintoisimpia tehtäviä tässä maassa, ainakin poliittisessa kentässä. Siinä vaaditaan paljon ja palautetta tulee. Tehtävä on haastava ja vaativa. Tarvitaan täyttä sitoutumista, äärimmäistä kärsivällisyyttä ja hyvää paineensietokykyä. Vaikeinta puoluesihteerin tehtävissä on kasautuvista ristipaineista ja jatkuvasta arvostelusta selviytyminen. Henkinen kuormitus on kova, työ kokonaisvaltaista, eikä siitä pääse hetkeksikään irti.
Täytyy olla tahtotila tarttua toimeen ja selkeä näkemys miten haluaa tehtävää hoitaa. Siihen on annettava kaikki aika ja energia. Toimintatapani perustuu uskoon kovalla työllä saavutettavissa olevaan hyvään tulokseen. En ole keskittynyt oman egoni paisuttamiseen, vaan olen pyrkinyt myötävaikuttamaan puolueen vahvistumiseen. Mielestäni olen onnistunut.
Silti mikään ei tunnu riittävän. Minulla kuitenkin raja on tullut vastaan. En enää voi lisätä työtuntieni määrää, päinvastoin. Joudun vähentämään työkuormitusta. Se onnistunee ainoastaan sillä tavoin, että kolmen kaksivuotiskauden jälkeen en tavoittele neljättä kautta puoluesihteerin tehtävissä.
Mielenkiintoisia ja ikimuistoisia nämä vuodet ovat olleet. Tekemäni työ ei ole kaikkia miellyttänyt. Omasta mielestäni olen tehnyt itseäni säästämättä päämäärätietoista ja tuloshakuista työtä perussuomalaisen puolueen eteen. Kiitos kaikille, jotka tuellanne teitte sen mahdolliseksi.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 7/2013 -lehdessä.
OSSI SANDVIK
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
