

MATTI MATIKAINEN
Purra kritisoi aluevaltuustoryhmien uutta puoluetukea: ”Vähäiset resurssit pitäisi kohdistaa oikein” – Saarikko kimpaantui puolustelemaan hillotolpparahaa
Puolueille on uusien aluevaltuustojen edustajamäärän mukaisesti tulossa uutta rahoitusta, vaikka pääministeri Sanna Marinin hallitus nosti heti ensitöikseen puoluetukea. Iltalehden puoluejohtajatentissä Marin myönsi, että uusi rahoitus on jälleen puoluetuen lisäys.
Keväällä toimintansa aloittaville hyvinvointialueille on todennäköisesti tulossa paljon hyväpalkkaisia tehtäviä myös sellaisille puolueiden luottohenkilöille, jotka eivät pääse läpi aluevaaleissa.
Hyvinvointialueesta annetun lain mukaan aluevaltuusto voi päättää, että aluevaltuuston ja aluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä lautakuntien puheenjohtajat toimivat päätoimisina tai osa-aikaisina luottamushenkilöinä.
Hyvinvointialueita valmistelemassa olleet puolueryhmät ovat lisäksi viime syksystä saakka neuvotelleet puolueille uutta alueiden kautta johdettavaa ”demokratiarahaksi” puheissa kutsuttua rahallista tukea. Neuvotteluissa on väläytelty jopa 6 000-10 000 euron tukea per aluevaltuutettu.
Turhaa hallinnollista ja poliittista mössöä
Perussuomalaiset vastustaa puolueiden lisärahoitusta. Perussuomalaiset katsoo, että nykyinen puoluetuki olisi riittävä kattamaan myös uuden aluevaltuustotason, eikä puolueiden lisärahoitukselle ole akuuttia tarvetta.
Iltalehden puoluejohtajien vaalitentissä tänään perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painotti, että sote-uudistusta tehtäessä vähäiset resurssit tulisi kohdistaa oikealla tavalla.
– Nyt uudistus tulee lisäämään sekä virkamiesten että poliittisten läänitysten ja puolueille suunnatun tuen määrää. Kyse ei ole pikkurahoista, sillä arvioiden mukaan pelkästään aluevaltuustoryhmien tukemiseen menisi vuosittain yli kahdeksan miljoonaa euroa.
– Päälle tulevat kokouspalkkiot, jotka nekin ovat paisumassa. Lisäksi, kun yhdistetään sairaanhoitopiirejä ja kuntien palveluita, niin hallinto ja virkamiehet eivät suinkaan ole vähenemässä vaikka uusia on tulossa. Ympärille jää siis turhaa hallinnollista ja poliittista mössöä, Purra sanoi.
Vihreät: Asiantuntijatieto maksaa rahaa
Pääministeri Sanna Marinin hallitus nosti heti aloittaessaan kaksi vuotta sitten puoluetukia 29 miljoonasta eurosta 35,6 miljoonaan euroon. Muutama tunti sitten Iltalehden tentissä saman hallituksen puolueiden edustajilta kuultiin vuolassanaisia perusteluja, miksi rahaa tarvitaan nyt lisää.
Vihreiden Iiris Suomela oli sitä mieltä, että aluevaltuustot ratkovat isoja ongelmia, joiden selvittämisessä avuksi tarvitaan asiantuntijatietoa esimerkiksi mielenterveyskriisien ja lastensuojelukriisin ratkaisemiseksi, ja asiantuntijatieto maksaa rahaa.
– Perussuomalaisilla ei ole konkreettisia ratkaisuja ongelmiin, Suomela sanoi.
– Puoluetukiko on se ratkaisu? Purra ihmetteli vastaukseksi.
Saarikko puolusteli hillotolpparahoja
Keskustalle aluehallinto on pitkäaikaisen haaveen toteutuminen. Ei siis ihme, että puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko asettui vahvasti puolustamaan uusia ”hillotolpparahoja”.
Saarikko jopa kimpaantui Purran kritiikistä ja siitä, että puolueiden uusi rahoitus kyseenalaistettiin. Saarikolle kerta ei ollut ensimmäinen ja tuskin viimeinenkään.
Saarikko vetosi perustuslakivaliokuntaan, joka on edellyttänyt, että alueille on tultava vaaleilla valitut päättäjät. Saarikko ei kuitenkaan kertonut, miksi puoluetuki ei enää riitä. Kepujohtaja vain ihmetteli, onko rahan jakaminen väärin ja eikö kansanvalta saisi maksaa.
Saarikko vaati Purralta, että Purra linjaisi perussuomalaisten kaikkien piirien kieltäytyvän rahoista.
Purra sanoi pitävänsä hämmentävänä sitä, että kun hallitus luo sote-uudistuksen, jota oppositio on kritisoinut ja kun perussuomalaiset on nostanut esille yhden asian, jota puolue ei kannata, asia käännetään poliittisessa retoriikassa niin, että perussuomalaisten tulisi asiasta erityisesti luopua.
– Saammeko sitten samalla luopua verojen maksuista tai tietyistä sosiaalietuuksista kun olemme arvostelleet niitä? Te itse olette tehneet tämän uudistuksen, joten tämä ei ole erityisesti perussuomalaisten ongelma.
– Me olemme puolueena antaneet neuvottelijoille jo syksyllä ohjeet vastustaa näitä rahoja, neuvotella niitä alemmiksi ja jättää eriäviä mielipiteitä, Purra sanoi.
Miljoonat ovat Marinille ”hiekanjyviä”
Pääministeri Marinin mielestä keskustelu uusista puoluerahoista on ”populistista”.
– Tämä (uusi rahoitus) on niin pieni hiekanjyvä tästä kokonaisbudjetista.
Marin kuitenkin yllättäen myönsi, että uudessa rahoituksessa kyse tosiasiallisesti olisi puoluetuen lisäyksestä.
– Minun mielestäni nämä aluevaltuutetut ja valtuustoryhmät ansaitsevat puoluetukea. He ansaitsevat tukea siihen, että he voivat kohdata kansalaisia ja järjestää toimintaansa järkevästi. Minun mielestäni se on oikein, Marin sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hillotolpparaha aluevaalit aluevaltuustot Iiris Suomela resurssit verovarat kustannukset Annika Saarikko Riikka Purra Puoluetuki Sanna Marin perussuomalaiset hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Leena Meri: Kansalaiset kärvistelevät sähkö- ja polttoainelaskujensa kanssa – ”Kylmäsydäminen kepu kehottaa menemään sossuun”

Hyvinvointialueiden valtuustoryhmille ylimääräistä hillotolpparahaa jopa 6 000-10 000 euroa per valtuutettu – suurista puolueista ainoastaan perussuomalaiset vastustaa: ”Piilopuoluetukea”

Jopa 72 000 koulutettua sote-ammattilaista vaihtanut alaa heikon palkan ja huonojen työolojen vuoksi – hallituksen vastaus: Haetaan osaajat ulkomailta

Mäkelä: Hallitus teki arvovalinnan viedessään miljardeja euroja ulkomaille – ”Ne rahat voitaisiin käyttää suomalaisten hoitoon”

Puolueiden saama tuki paisuu sote-uudistuksessa – Purra: Raha tulee valumaan vaali- ja kampanjatoimintaan

Purra: Sote-sektorille ei ole laittaa enempää resursseja, jos niitä ei oteta ensin jostain muualta pois – ”Suomessa on rahaa, se vain menee tällä hetkellä vääriin kohteisiin”

Pääministeri Marin hoitajapulasta: ”Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa” – Purra: ”Jätetään taloudellisesti haitallinen maahanmuutto pois”

Purra: Äänestysaktiivisuuden alhaiseksi jääminen ei haittaisi useimpia puolueita – ”Kansalaisten aktiivisesta passivoittamisesta on valitettavasti hyötyä monille”

Suomalainen hyötyy koko ajan yhä vähemmän maksamistaan veroista
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea

Rikolliset pyörittävät Ruotsissa jättibisneksiä – 352 miljardin kruunun liiketoimet uitettu osaksi laillista taloutta
Ruotsin rikollisjärjestöjen arvioidaan pyörittävän vuosittain noin 352 miljardin kruunun bisneksiä. Puhdasta voittoa kertyy 185 miljardin kruunua. Rikollisuus läpäisee koko yhteiskunnan, toteaa julkistalouden asiantuntijaryhmä (ESO) tuoreessa raportissaan.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.















