LEHTIKUVA
Ranskan presidentti Emmanuel Macron kehotti yrityskaupan vuoksi työttömyysuhan alle joutuneita työläisiä ”lopettamaan v***n tuhon viljelyn ja hakemaan töitä”. Ranskan poliittinen kenttä reagoi välittömästi, brittilehti Telegraph kirjoittaa. Presidenttiä moitittiin ylimieliseksi niin vasemmalta kuin oikealtakin.
Macronin tiedottaja puolusteli presidentin sanomisia todeten, että presidentti käytti arkikieltä kiteyttäen monen ranskalaisen tunnot.
Työttömyysuhan alla olevat työntekijät voisivat hakea työpaikkaa 150 kilometrin päästä vastaavanlaiselta tehtaalta, jolla on ollut ongelmia saada työvoimaa. Macronin mukaan itkuvirsien sijaan ihmisten pitäisi hakea työpaikkaa tältä toiselta tehtaalta.
Työntekijöiden protestit ovat äityneet paikoin jopa vandalismiin. Työpaikkojen koneita on turmeltu mielenilmausten yhteydessä.
Telegraph listaa Macronin sanomisia, jotka ovat aiheuttaneet meteliä virkakautensa aikana. Macron on muun muassa nimittänyt teurastamon työntekijöitä lukutaidottomiksi. Hän vastasi hänen räätälintyönä teetettyä pukua kritisoineelle miehelle, että paras keino hankkia puku on työskentely.
Vasemmiston mielestä Macronin on entisenä investointipankkiirina helppo laukoa vastaavia lausuntoja synnyttyään kultalusikka suussa.
Politiikan tutkija Christophe Barbierin mielestä tällainen ulosanti kuuluu Macronin poliittisiin tavotteisiin. Macronin talousohjelma tekee selkeää pesäeroa Ranskalle tyypilliseen sosialismiin.
Macron ei silti nauti sen suurempaa suosiota kuin hänen edeltäjänsä sosialistipresidentti François Hollande. Viikkolehti Le Figaro arvioi Macronin suosion olevan vain 39 prosentissa, mikä on osapuilleen sama lukema kuin Hollandella yhtä monen virkapäivän jälkeen.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Ensi viikolla kirjakauppoihin ilmestyvä elämäkerta on ensimmäinen Jussi Halla-ahosta kirjoitettu auktorisoitu teos, eli kirjalla on päähenkilönsä hyväksyntä, ja Halla-aho on itse osallistunut aktiivisesti kirjaprojektiin muun muassa antamalla haastatteluita.
