Ritva Elomaa Yle-neuvottelutuloksesta: ”Päätös ulkopuolisista ohjelmaostoista merkittävä”

Perussuomalaiset saivat tavoitteitaan läpi Yle-työryhmässä, joka luovutti päätöksensä torstaina. Mutta ne eivät syntyneet helposti, kertoo työryhmän jäsenenä toiminut Ritva ”Kike” Elomaa. Hän istui Arto Satosen (kok.) johtamassa työryhmässä yhdessä Teuvo Hakkaraisen (ps.) kanssa.

Perussuomalaiset vaativat työryhmässä monikulttuurisuuden edistämisen poistamista Ylen tehtävistä. Se haluttiin korvata kansallisen kulttuurin vaalimisella.

– Vihreät olivat vähällä lopettaa neuvottelut kokonaan, kun he kuulivat maininnan monikulttuurisuudesta ja menojen jäädytyksestä, Elomaa paljasti torstaina, kun työryhmä oli loppujen lopuksi hyväksynyt yksimielisen mietinnön.

Elomaa muistuttaa, että kyseessä oli parlamentaarinen työryhmä, johon kuului kahdeksan puoluetta, eikä siinä toimittu hallitus-oppositio-asetelmassa.

Siispä jokaisen osapuolen täytyi tehdä kompromisseja saadakseen jotakin läpi. Näinpä vihreätkin joutuivat taipumaan monikulttuurisuuden poistamiseen Ylen tehtävistä.

Rahoitusta leikattiin indeksien kautta

Monikulttuurisuuden ohella toinen suuri tavoite oli rahoituksen leikkaaminen. Varsinaiseen leikkaukseen ei kuitenkaan pystytty, mutta samaan vaikutukseen päästään jäädyttämällä rahoituksen indeksikorotukset vaalikauden ajaksi.

Vaikutuksen suuruus jää riippumaan inflaation määrästä, mutta leikkauksen arvo voi nousta ehkä 40 miljoonaan euroon. Sellaisen luvun Arto Satonen mainitsi tiedotustilaisuudessaan iltapäivällä eduskunnassa. Vuonna 2020 aiotaan palata jälleen normaaleihin indeksikorotuksiin.

– Rahoitus ei tuona aikana ainakaan kasva. Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös aiempi päätös vapauttaa 300 000 pienituloista kansalaista Yle-verosta, Elomaa sanoo.

– Merkittävä oli myös päätös lisätä Ylen ulkopuolisia ostoja 30-35 prosenttia. Se on suuri asia. Määräyksellä tähdätään siihen, että ostetaan ohjelmia kotimaisilta yhtiöiltä, vaikka kotimaisuusehtoa ei voi lakiin kirjatakaan, Elomaa sanoi.

Satonen arvioi, että ostojen arvo nousisi yli 60 miljoonaan euroon.

Kansallinen kulttuuri monikulttuurisuuden sijaan

Monikulttuurisuus-sana korvattiin kansallisen kulttuurin turvaamisella. Se oli tärkeä asia paitsi symbolisesti myös siksi, että kun sana tulee Yle-lakiin, sillä on painoarvoa, johon voi viitata.

– Se nostettiin Ylen tehtävissä ensimmäiseksi asiaksi, mikä oli meille tärkeä asia – vaikka vihreät meinasivat lopettaa neuvottelut kokonaan, kun se ei heille olisi sopinut, Elomaa paljastaa.

Toisena kohtana tulee suvaitsevaisuus, kolmanneksi yhteisvastuu, neljänneksi tasavertaisuus ja viidenneksi kulttuurien moninaisuus.

Perussuomalaisille erityisen tärkeä asia oli, vaikka ei lain tasolle nousekaan, STT:n aseman turvaaminen. Tavoite on, että Yle tulisi takaisin STT:n asiakkaaksi tai kansallinen tiedonvälitys turvattaisiin muuten.

– On tärkeää, ettei STT häviäisi. Tarkoitus on myös, että Yle pyrkisi yhteistyöhön muiden tiedotusvälineiden kanssa, kun muut mediat ovat vaikeuksissa. Olisi hyvä, ettei Yle olisi markkinoilla yksin eivätkä myöskään kaupalliset, vaan että molemmat säilyisivät, Elomaa korostaa.

Tarkoitus olisi turvata kaupallisten TV-uutisten toimittaminen: kilpailu parantaa uutisoinnin laatua, Elomaa korostaa.

Ylen maakuntasivut poistuvat markkinoilta

Yle linjasi äskettäin itse, että se luopuu alueellisista uutissivustoistaan.

– Työryhmä pitää tätä päätöstä perusteltuna, Elomaa sanoi.

Hän tulkitsi Ylen ottaneen vaarin maakuntalehtien suuren huolen omasta kilpailukyvystään. Asiakkaat eivät välttämättä ole halunneet maksaa maakuntalehtien uutisista, jos Yle julkaisee vastaavia uutisia ilmaiseksi myös maakunnissa.

– Tämä oli hyvä. Olemme olleet huolissamme maakuntalehdistä, jotka ovat olleet helisemässä Ylen lisättyä nettitarjontaansa, Elomaa sanoo.

Välttämätöntä olisi myös alentaa digisisältöjen alv samalle tasolle paperilehtien kanssa.

Julkinen palvelu kuuluu kaikille

– Tärkeä linjaus oli, että julkisen palvelun pitää olla kaikkien kansalaisten tavoitettavissa yhtäläisin ehdoin asuinpaikasta, sosiaalisesta tai taloudellisesta asemasta riippumatta, Elomaa korosti.

Myös hallintoneuvoston asemaa vahvistettiin. Se päättää yhtiön strategiasta. Samalla määrättiin, että sen täytyy käyttää säännöllisesti hyväkseen ulkopuolisia asiantuntijoita eduskunnan valiokuntien tapaan aina, kun päätetään uusia asioita tai määritellään Ylen tehtäviä.

Elomaan mukaan työryhmän neuvotteluissa perussuomalaiset saivat jonkin verran vastakaikua kristillisdemokraateilta. Erimielisyyksistä huolimatta työryhmä pääsi yksimieliseen lopulta kannanottoon, joka hyväksyttiin kaikissa eduskuntaryhmissä. Myös perussuomalaisten ryhmässä yhteinen kanta voitti, Elomaa sanoi.

Yhteinen kanta linjattiin äänestyksen jälkeen demokraattisessa järjestyksessä, ryhmäjohtaja Sampo Terho sanoi.

– Ryhmä on linjansa päättänyt – pulinat pois, Terho totesi.