Saavatko hallituksen toimet Suomen nousuun? Talouskonkari kertoo arvionsa

Keskiviikkona julkistettu 36-sivuinen hallitusohjelma on varsin vaikuttava paketti kaikkiaan. Se on paljon parempi kuin vuonna 2011 laadittu yli satasivuinen ohjelma. Uudessa hallitusohjelmassa on paneuduttu vakavasti taloutemme rakenteellisten ja kilpailukykyongelmien korjaamiseen. Aikaa onkin tuhlattu jo peräti kahdeksan vuotta. Tänä aikana Suomesta on tullut euroalueen lähes heikoimmin kehittyvä talous. Suunnanmuutoksella on kiire.

Hallitusohjelman alussa linjataan aiempaa paremman tasapainon hakeminen yksilön ja yhteiskunnan vastuiden välille. Tämä on oikea tavoite, koska yhteiskunnan vastuuta on meillä korostettu jo pidempään liikaa.

”Monenlaiset jäykkyydet ja kannustinloukut kahlitsevat työllisyyttä ja yrittämistä.”

Toinen yleinen linjaus on sääntelyn ja byrokratian vähentäminen. Tätä ovat yrittäneet jo useat hallitukset heikoin tuloksin. Sääntelyä on päinvastoin tullut lisää vuosi vuodelta. Nyt on aika saada jotain aikaiseksi ylisääntelyn purkamiseksi. Kolmas yleinen tavoite edistää työntekoa ja yrittäjyyttä on aivan keskeinen. Tässä on todella paljon parantamisen tarvetta. Monenlaiset jäykkyydet ja kannustinloukut kahlitsevat työllisyyttä ja yrittämistä. Muut keskeiset tavoitteet julkisen talouden tasapainottamisesta ja kokonaisveroasteen nousun estämisestä ovat välttämättömiä. Lisävelkaantumisella emme voi jatkaa ja kokonaisveroasteen nousu estäisi talouden kasvua. Globaali kilpailu kiristyy edelleen ja se laittaa kaikki vanhat teollisuusmaat polvilleen. Ainoastaan kilpailukykyiset, joustavat, innovaatiokykyiset ja sopeutumaan pystyvät maat menestyvät nyt ja tulevaisuudessa. Suomi ei ole tällä hetkellä näiden joukossa. Tuloerot eivät ole meillä suuri ongelma. Kuten hallitusohjelman alussa todetaan, maailmanlaajuisesti vertaillen tuloerot ovat Suomessa pienet.

Julkisen talouden tasapainottaminen

Hallitusohjelman tavoite sopeuttaa julkista taloutta neljä miljardia euroa on varsin kohtuullinen. Monet euromaat ovat joutuneet sopeuttamaan paljon enemmän. Vasemmiston ja vihreiden sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksen ensikommentit ovat suurta liioittelua. Julkisissa menoissa ja sosiaaliturvassa palataan vain muutaman vuoden takaiselle tasolle. Voidaan jopa kysyä, onko hallituksen tavoite edes riittävän kunnianhimoinen, koska julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat meillä noin 60 prosenttia – siis lähes EU:n korkeimmalla tasolla. Saksa on noin 46 prosentin tasolla. Hallitus saattaa joutua palaamaan sopeutustarpeeseen myöhemmin, mikäli yhteiskuntasopimusta ei saada aikaan ja soten tehostaminen jää toteuttamatta. Hallitusohjelmassa on sopiva tasapaino julkisten menojen vähentämisen ja veronkorotusten välillä.

Verotus

Hallitusohjelmassa on tavoite siitä, että kokonaisveroaste ei saa nousta. Tämä on oikea, mutta aika vaatimaton tavoite. Kokonaisveroasteemme on EU:n korkeimpia – 44,5 prosenttia ja se pitäisi saada hallituskaudella laskemaan. Saksan kokonaisveroaste on 37 prosenttia ja maa menestyy suorastaan erinomaisesti.

”Tavoite 72 prosentin työllisyysasteeksi on erittäin kunnianhimoinen.”

Työn verotuksen keventäminen on välttämätöntä. Kevennyksiä voi tulla lisää, mikäli yhteiskuntasopimus onnistuu. Muussa tapauksessa joudutaan sopeuttamaan julkista taloutta lisää 1,5 miljardia euroa.

Yhteisö- ja pääomatulojen suunnitellut verouudistukset ovat aika pieniä. Tarve olisi huomattavasti suurempaan uudistukseen Hetemäen vuoden 2010 työryhmän raportin ehdotusten tapaan. Myös EuroThinkTank-ryhmän kuuden jäsenen ehdotus uudessa kirjassa Miten Suomi voidaan pelastaa, talouspoliittinen manifesti, tarjoaisi hyvän pohjan verouudistukselle. Yhteisö- ja pääomatulojen verotus on nykyisin kaikkiaan aivan liian epäneutraali, eli verotus kohtelee epäyhtenäisesti erilaisia investointeja, yrityksiä, rahoitusmuotoja, listautumisia jne. Tämä lisää verosuunnittelun tarvetta ja luo tehottomuutta talouteen.

”Työllisyysasteen nousu on välttämätöntä kestävyysvajeen eliminoimiseksi ja hyvinvoinnin turvaamiseksi”

Sote-uudistuksessa on vielä paljon tekemistä. Pelkkä hallintorakenteen uudistus ei riitä. Palvelujen tuotannossa tulee olla kilpailua julkisen ja yksityisen tuotannon välillä. Ilman kilpailua ei saada aikaan tavoiteltuja säästöjä, joita soten kautta haetaan jopa kolmen miljardin verran. Julkisen talouden kestävyysvajeen supistamisessa sote-uudistus on ratkaisevassa asemassa. Ruotsin sote-mallia kannattaa toteuttaa Suomessakin. Ilmeisesti hallitus ainakin osin pyrkii tähän.

Yhteiskuntasopimus

Hallitus alkaa tavoitella uudelleen yhteiskuntasopimusta työmarkkinajärjestöjen kanssa. Hallitus laatii oman ehdotuksensa yksikkötyökustannusten alentamiseksi vähintään viidellä prosentilla. Tämä on välttämätön tavoite, koska ilman sitä vientiä ei saada elpymään eikä työllisyyttä kohentumaan. Työllisyysasteen nousu on välttämätöntä kestävyysvajeen eliminoimiseksi ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Hallituksen tavoite ei ole yhtään liian korkea, koska kustannuskilpailukykymme on heikentynyt 15-20 prosenttia vuoden 2007 jälkeen ja Saksaan nähden jopa 35 prosenttia.

Yksikkötyökustannusten lasku voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavasti:

– Maltillinen palkkojen nousu (esim. 0,2% vuodessa)
– Työaikojen pidennys Sipilän aiemman ehdotuksen mukaan, mutta myös selvällä lomien lyhennyksellä varsinkin julkisella sektorilla
– TEL-maksujen tilapäisellä alennuksella, esim. kahdella prosenttiyksiköllä (nyt noin 23%)

Tällä paketilla päästään jopa yli viiden prosentin laskuun yksikkötyövoimakuluissa.

Työllisyysaste

Hallitusohjelman tavoite 72 prosentin työllisyysasteeksi on erittäin kunnianhimoinen. Työllisyysaste on nyt noin 67 prosenttia. Muilla pohjoismailla se on peräti 74 prosenttia, mihin on yltänyt jopa Saksakin oltuaan vain 68 prosentin tasolla vuonna 2000. Hallituksen tavoitteen korkeudesta kertoo myös se, että jopa Nokian menestyskaudella 2000-luvun alkuvuosina työllisyysasteemme oli ”vain” 71,5 prosenttia. Siis Suomen talouden huippukaudellakin jäimme jälkeen muita Pohjoismaita, mikä johtuu suureksi osaksi työmarkkinoiden jäykkyyksistä.

Yhteiskuntasopimukseen on välttämätöntä saada mukaan myös paikallista sopimista. Pk-sektorin työllisyys ei muuten kohene riittävästi. Hallitusohjelman mukaan varaudutaan edistämään myös lainsäädännöllä paikallisen sopimisen yleistymistä.

Kokonaisarvio

Tässä on käsitelty vain osaa hallitusohjelmasta. Ohjelmassa on monia kannatettavia ajatuksia tämän lisäksi. Ohjelma on kokonaisuudessaan varsin onnistunut ja sen avulla on mahdollista saada Suomen talous elpymään. Ohjelma tulee toteuttaa kokonaisuudessaan. Mikäli yhteiskuntasopimusta ei synny, tulee hallituksen toteuttaa omin päätöksin ja lainsäädännön avulla erityisesti paikallisen sopimisen lisääminen ja työajan pidennys.