Saksa on epämääräisesti nyökännyt Ranskan presidentti Emmanuel Macronin haaveille muodostaa euromaille oma valtiovarainministeriö, budjetti ja oma europarlamenttiblokki. Politico kirjoittaa Saksan liittokansleri Angela Merkelin tavoittelevan tiivistyneestä euroalueesta Euroopan keskuspankki EKP:n pääjohtajuutta.
Saksalaiset pelkäävät joutuvansa Macronin visioiman liittovaltion maksumiehiksi yksinkertaisesti siitä syystä, että Saksa on euroalueen suurin ja rikkain maa. Samalla EKP:n johtajuus olisi luontevaa. Hollantilaisen ja ranskalaisen pääjohtajien jälkeen pesti “olisi kuulunut” saksalaiselle. Eurokriisin riehuessa valtoimenaan vuosikymmenen alussa tehtävä annettiin kuitenkin italialaiselle Mario Draghille.
Politico kirjoittaa saksalaisten tarvitsevan ison myönnytyksen tiivistyneestä euroalueesta. EKP:n pääjohtajuus on siten suurin meriitti inflaatiokammoisille saksalaisille. Saksalaiset ovat tyytyväisiä yhteisvaluutta euroon, koska Saksa on pärjännyt talousrintamalla hyvin. Sen sijaan heitä kismittää EKP:n löysän rahapolitiikan tuomat matalat korot, jotka järsivät saksalaisten säästöjä.
Saksalaisia on siten hyvin vaikeaa saada mukaan tiivistyneeseen rahaliittoon, mikäli he eivät kontrolloi EKP:ta. Saksalaiset politiikot toki myöntävät, että Draghin kevyen rahapolitiikan vuoksi euroalue selvisi ilman rysähdystä. Kansan keskuudessa sama tietoisuus ei ole läheskään yhtä laajaa.
Etelä-Euroopan maissa saksalainen EKP:n pääjohtaja hermostuttaa. He pelkäävät, että kireän rahapolitiikan linja voisi romuttaa hennon talouskasvun uuteen syöksykierteeseen.
Samalla Saksan ulkopuolisissa euromaissa epäröidään Saksan olevan Euroopassa jo liian määräävässä asemassa. EKP:n pääjohtajuus olisi tämän mahdin symboli, vaikka saksalainen keskuspankkiiri ei radikaalisti muuttaisikaan rahapolitiikan suuntaa.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Lue lisää
Lue lisää
