Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen eduskuntakäsittely alkamassa – Leena Meri: ”Tämä on tärkeä uudistus”

Hallitus antoi viime viikolla eduskunnalle pitkään odotetun esityksen rikoslain 20. luvun seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Yksi keskeinen ehdotus liittyy lapsiin kohdistuviin rikoksiin, sillä alle 16-vuotiaisiin kohdistuvista seksuaalirikoksista säädettäisiin jatkossa erillään aikuisiin kohdistuvista rikoksista.

Kansanedustaja ja lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri pitää tätä tarpeellisena uudistuksena.

– Esityksen mukaan lapsenraiskauksen tunnusmerkistö lähtökohtaisesti täyttyy, kun aikuinen on sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuotta nuoremman lapsen kanssa ja tietoinen lapsen iästä.

– Jatkossa ei enää tarvitse pohdiskella, onko väkivaltaa käytetty tai onko 10-vuotias lapsi sellaisessa avuttomassa tilassa, ettei hän kykene itseään puolustamaan. Lisäksi minimirangaistuksen ollessa kaksi vuotta lapsenraiskaajat tuomitaan ehdottomaan vankeuteen. Tämä on tärkeä uudistus, ja olen myös itse tehnyt vastaavan lakialoitteen jo vuonna 2017, Meri kertoo.

Ehdotuksessa on tiettyjä epäselvyyksiä

Keskeinen muutos aikuisiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa olisi raiskaussäännöksen muuttaminen vapaaehtoisuuteen perustuvaksi.

– Vapaaehtoisuuteen perustuvalla rangaistuksella tavoitellaan ehdottomasti kannatettavaa asiaa, eli jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava ja jokaisella on oltava valinnanvapaus siitä, minkälaisia seksuaalisia tekoja toteuttaa. Ehdotuksessa on kuitenkin tiettyjä epäselvyyksiä ja kysymyksiä, joiden kanssa on syytä olla tarkkana ennen lain hyväksymistä, Meri huomauttaa.

”Valta-aseman väärinkäyttö” on käsitteenä laaja

Raiskaussäännöksessä määritellään erikseen tilanteet, joissa henkilön osallistumista sukupuoliyhteyteen ei ole pidettävä vapaaehtoisena. Yksi tällainen tilanne on erityisen valta-aseman vakava väärinkäyttö, joka voi esityksen mukaan olla käsillä esimerkiksi esimiehen ja alaisen välisessä suhteessa.

– Hallituksen esityksen mukaan valta-aseman väärinkäytöksen ei tarvitse ilmetä suorana uhkauksena tai viittauksena sellaiseen seikkaan, jolla valta-asemassa oleva voisi vaikuttaa toisen valinnanvapauteen. Valta-aseman väärinkäytös voi ilmetä myös ”muista olosuhteista”, joka on käsitteenä todella laaja.

– Esimerkiksi tilanne, jossa esimies on suhteessa alaisensa kanssa, ei saa johtaa siihen, että suhteen loppuessa pelkkä alaisen rikosilmoitus ja toisen esimiesasema johtavat automaattisesti tilanteeseen, jossa syytettynä olevan esimiehen täytyy alkaa pelkän esimiesaseman perusteella todistella omaa käytöstään ja sitä, että suhde ei ole alkanut hänen valta-asemansa väärinkäytöksestä, Meri miettii.

Pykälien kanssa oltava tarkkana

Vapaaehtoisuuteen perustuva raiskaussäännös kuulostaa Meren mielestä hyvältä, mutta tilanteiden, joissa ikään kuin oletetaan vapaaehtoisuuden puuttuvan, tulee olla myös tarkasti määriteltyjä.

– Tunnusmerkistön laajuus ei saa johtaa siihen, että toisen osapuolen jälkikäteen tapahtuva ilmoitus vapaaehtoisuuden puuttumisesta luo yllättävässä tilanteessa asetelman, että henkilö olisi väärinkäyttänyt asemaansa pelkkien olosuhteiden perusteella. Tällaisten rikosoikeudellisten pykälien kanssa pitää olla erityisen tarkkana.

– Odotan asiantuntijoiden kuulemisia ja lain tarkempaa käsittelyä lakivaliokunnassa, jotta saadaan varmistuttua lain tarkkarajaisuudesta ja siitä, että lakiin ei jää rikosoikeudelle vieraita todistelu- tai muita kysymyksiä. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate ja myös syytetyn oikeusturva edellyttävät rikoslailta ennakoitavuutta, Meri toteaa.