MIKKO STIG, LEHTIKUVA
Lakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Holmlund (kok) syyttää ministeri Ville Niinistöä (vihr) ja kansanedustaja Mikael Jungeria (sdp) totuudenvastaisten väitteiden esittämisestä. Holmlund katsoo Jungerin ja Niinistön antaneen väärää tietoa julkisuuteen hänen toimistaan lakivaliokunnan puheenjohtajana.
Junger ja Niinistö ovat Holmlundin mielestä väittäneet hänen jarruttaneen ns. homolain käsittelyä lakivaliokunnassa. Holmlund on lähettänyt kirjeen eduskunnan puhemiesneuvostolle, jossa hän edellyttää neuvostoa tutkimaan hänen toimensa kyseisessä asiassa lakivaliokunnan puheenjohtajana. Holmlund ei näe virhettä omissa toimissaan.
Kysymys lienee painostuksesta
Puhemiesneuvoston jäsen, kansanedustaja ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini katsoo, että lakivaliokunnan puheenjohtaja kokee tulleensa ahdistelluksi mediassa.
– Holmlundia on painostettu julkisuudessa ja netissä ja hän kokee varmaan, että hallituskumppanit ovat myös osallistuneet tähän, Soini toteaa.
Ei tämä tähän jää
Soini näkee, että tämä juna liikkuu ja seurauksia tulee:
– Tämä johtaa siihen, että puhemiesneuvoston on käsiteltävä tämä äärimmäisen poikkeuksellinen asia. Vakavaa on jos kansanedustaja ja ministeri levittävät vääriä tietoja.
Perussuomalaiset edellyttävät, että lakeja noudatetaan ja haetaan oikeudenmukainen ratkaisu.
– Me haluamme selvityksen tähän asiaan. Sitten haluamme kuulla osapuolia ja sitten vasta otamme kantaa.
Soini kertoo, että tässä nimenomaisessa lakialoitteessa on kyse myös siitä, että vedetäänkö joitakin lakialoitteita sellaisten lakialoitteiden ohi, joilla on yli sadan kansanedustajan allekirjoitus. Tässä tapauksessa allekirjoittajia on runsaat 70.
– Jos tälle tielle lähdetään niin mihin raja vedetään? Onko niin, että esimerkiksi perussuomalaisten 39 allekirjoitusta lakialoitteeseen riittää ohituskaistan käyttöön, vai minkälaisin perustein edetään?
Holmlundin asia otetaan puhemiesneuvoston esityslistalle niin pian kuin se suinkin on mahdollista. Neuvosto ei käsitellyt asiaa vielä tänään.
SEPPO HUHTA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
Lue lisää
