

LEHTIKUVA
Jaana Strandman: Lukeminen perustaitona on rapautunut
Kansanedustaja ja rehtori Jaana Strandman korostaa Suomen kirjallisuuden päivänä kirjojen lukemisen tärkeyttä. Lukutaito on kansalaistaito. Strandman nostaa esille kirjojen lukemisen merkityksen ja tärkeyden.
– Kirjojen lukeminen kehittää sanavarastoa, parantaa keskittymiskykyä, rauhoittaa sekä tukee aivoterveyttä. Hyvät lukukokemukset synnyttävät oivaltamisen ja mielikuvituksen kautta iloa, toteaa kansanedustaja Jaana Strandman.
Hallitus panostaa perusopetukseen
Hallitus tarkastelee Pisa-tulosten laskua Suomessa. Lukeminen sekä luetunymmärtäminen ovat perustaitoja, joita tulee Strandmanin mielestä erityisesti korostaa. Lapselle lukeminen jo varhaislapsuudessa tukee puheen- ja kielenkehityksen lisäksi myös mielikuvitusta ja tunteiden käsittelyä. Tällä on todettu tutkimuksien mukaan olevan suora yhteys myöhempään koulumenestykseen.
– Nykyhallitus osoittaa perusopetukseen kolme tuntia viikossa lisää tunteja, joista kaksi tulee äidinkieleen. Tässä tulee keskittyä lukutaitoon ja kirjoittamiseen. Mitä enemmän lukee, sitä paremmaksi lukijaksi kehittyy ja ymmärrys siitä, mitä teksti tarkoittaa ja kuinka sitä voi hyödyntää, kasvaa.
Lukeminen perustaitona ei saa heikentyä
Suomessa on laaja kirjastoverkko. Kirjastojen perustehtävänä on edistää ja mahdollistaa tasa-arvoiset mahdollisuudet sivistykseen, tietojen ja taitojen hankkimiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastopalvelut Suomessa ovat ilmaisia, joten lukemiseen on mahdollisuudet kaikilla kansalaisilla. Lisäksi kirjastot edistävät yhteiskunnallista aktiivisuutta.
– Kannustan kaikenikäisiä kansalaisiamme tarttumaan perinteiseen kirjaan ja lukemaan. Lukeminen perustaitonamme ei saa heiketä ja rapautua, ja tämä ei ole rahasta kiinni, Strandman kannustaa.

PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kansalaistaidot lukutaidon rapistuminen kirjoittaminen lukeminen Jaana Strandman Pisa-tulokset perustaidot äidinkieli kirjastot perusopetus Kirjallisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tie koulurauhaan ja parempiin oppimistuloksiin on hyvin yksinkertainen: ”Opettajien on saatava auktoriteettinsa takaisin”

Kova kiire kehitysmaaksi: Ruotsissa lähes miljoona lukutaidotonta työikäistä
Luku- ja kirjoitustaito on ehdoton edellytys sille, että ihminen voi tulla osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Voimakkaana jatkuvan maahanmuuton myötä lukutaidottomuudesta on tullut kasvava osa pohjoismaista todellisuutta. Lukutaidottomuus johtaa syrjäytymiseen ja sen myötä hyvinvointivaltion alasajoon.

Sara Seppänen kännyköiden käytöstä kouluissa: ”Meillä on käynnissä ihmiskoe lasten aivoilla”
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.

Vasemmiston hehkuttamille ideologioille, unelmille ja arvauksille perustuva ”tulevaisuuden koulu” saa kyytiä ruotsalaistutkijoilta – koulujen pitää keskittyä siihen, mitä nuoret tarvitsevat nyt
Viikon suosituimmat

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.

Kun kepun Kaikkonen sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Suomeen ei kaivata ”pummeja ja rikollisia” maahanmuuttajia – Yleä ei voinut vähempää kiinnostaa
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Suomen Perusta teki faktantarkistuksen valtamedian faktantarkistajille – lopputulos ei yllätä
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.

Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää