

LEHTIKUVA
Suomalaisopiskelijat jäämässä vähemmistöön suomalaisissa ammattikorkeakouluissa: Kevään yhteishaussa jo 85 prosenttia hakijoista oli EU:n ulkopuolelta
Pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu maahanmuuton paisuttaminen monilla eri sektoreilla, myös koulutuksella, ja tulokset ovat nähtävissä: Suomesta on tullut vetovoimainen ja houkutteleva kohde opiskelun kautta EU:n ulkopuolelta saapuville maahantulijoille. Tulevaisuudessa yhä harvempi maassamme pänttäävä korkeakouluopiskelija on enää kotoisin Suomesta.
Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevien ulkomaan kansalaisten määrä paisuu kiihtyvää vauhtia. Tilanne oli nähtävissä myös juuri päättyneessä kevään ensimmäisessä yhteishaussa, jossa ammattikorkeakoulupaikkaa tavoittelevista opiskelijoista jo useampi kuin neljä viidestä on kotoisin muualta kuin Suomesta.
Yhteishaku korkeakouluihin päättyi keskiviikkona 19.tammikuuta. Yhteishaussa haettiin ammattikorkeakoulujen syksyllä alkaviin englanninkielisiin koulutuksiin.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene tiedottaa, että yhteishaussa ammattikorkeakoulututkintoon johtavia opiskelupaikkoja tavoitteli yli 21 000 hakijaa.
Hakijaprofiileista on nähtävissä, että tulevaisuuden Suomessa ammattikorkeakouluissa ei enää kouluteta paljoakaan suomalaisia opiskelijoita, sillä yhteishaussa hakeneista peräti 85 prosenttia, useampi kuin neljä viidestä, oli muualta kuin Suomesta. Ulkomaalaisista hakijoista suurin osa on kotoisin EU/ETA-alueen ulkopuolelta.
Suomalaisten osuus hakijoista oli vain 15 prosenttia, joten tulevaisuudessa suomalaiset opiskelijat ovat jäämässä pieneksi vähemmistöksi.
Pääsykokeen voi tehdä ja hakemuksen lähettää netissä
Ulkomaalaisten rynnistystä suomalaisiin korkeakouluihin on helpotettu monella eri tavalla. Hakumenettely ja pääsykoe tapahtuvat kätevästi ja helposti verkossa, joten opiskelupaikkaa hakea voi mistä päin maailmaa tahansa.
International UAS Exam on Suomen ammattikorkeakoulujen uusi yhteinen digitaalinen valintakoe, jota käytetään valittaessa opiskelijoita englanninkielisiin ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin.
Valintakoe on käytössä ensimmäistä kertaa keväällä 2022. Ammattikorkeakouluilla on käytössä myös muita valintatapoja, joiden perusteella hakijat voivat tulla valituksi koulutukseen.
Suurin osa ammattikorkeakoulujen hakukohteista käyttää International UAS Examia. Yhteishaussa hakeneista yli 17 000 hakijaa on hakenut hakukohteeseen, joka käyttää yhteistä valintakoetta.
– Hakijan näkökulmasta hakeutuminen on aiempaa yksinkertaisempaa, sillä yhdellä kokeella on mahdollista hakeutua opiskelemaan moneen eri hakukohteeseen ja eri aloille. Verkossa toteutettava valintakoe mahdollistaa sen, että hakijan ei tarvitse matkustaa Suomeen tehdäkseen valintakokeen, toteaa AMK-opiskelijavalinnat-konsortion projektipäällikkö Marko Borodavkin.
Marinin hallitus haalii lisää opiskelijoita Suomeen
Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu maahanmuuton edistäminen monilla eri sektoreilla, joista opiskelijamaahanmuutto on vain yksi osa. EU:n ulkopuolelta suomalaisiin korkeakouluihin saapuvien opiskelijoiden haaliminen on kuitenkin keskeistä, sillä viime kevään kehysriihessä silloinen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoi hallituksen tavoitteena olevan opiskelu- ja työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja ja kansanedustaja Riikka Purra kyseenalaistaa hallituksen linjauksen opiskelijamaahanmuuton kiihdyttämisestä.
– Itselleni ei ole käynyt selväksi, miksi suomalaisen veronmaksajan pitää kustantaa ulkomaalaisten tutkintoja ja mitä hyötyä siitä meille on, varsinkaan siinä tapauksessa, että tuloksena ei ole sellaista osaamista, joka tulisi Suomea hyödyttämään. On sulaa hulluutta, että oppilaitokset saavat pumpata veronmaksajien rahaa siksi, että on kansallisesti päätetty kouluttaa yhä enemmän ulkomaalaisia, suomalaisten määrän vähentyessä, Purra moittii.
Aiemmin perussuomalaiset on esittänyt ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksuja, jotka vastaavat opetuksesta aiheutuvia kustannuksia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yhteishaku lukukausimaksu EU:n ulkopuolinen maahanmuutto ulkomaalaiset opiskelijat ammattikorkeakoulut vetovoimatekijät verovarat veronmaksajat kustannukset suomalaiset Maria Ohisalo Riikka Purra Sanna Marin perussuomalaiset hallitus koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Juuso: Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys ei kohtele alueita yhdenvertaisesti

Hallitus pyrkii kiihdyttämään opiskelijamaahanmuuttoa – Purra: On hullua, että oppilaitokset saavat pumpata veronmaksajien rahaa siksi, että on päätetty kouluttaa yhä enemmän ulkomaalaisia

Kokoomus hakisi hoitajat Filippiineiltä ja Ukrainasta – perussuomalaiset haluaa työllistää suomalaisia ammattilaisia: ”Potilaalla ja hoitajalla täytyy olla yhteinen kieli”

Helsinki kärsii haittamaahanmuuton seurauksista, katuväkivalta ja huumekauppa kasvussa – Purra: ”Perussuomalaisia lukuun ottamatta poliittinen kenttä on sokeuden vallassa”

Hallitus esittää karkotuspäätöksen saaneille opiskelijan oleskelulupia – Tavio: ”Esitys lisää huomattavasti Suomen houkuttelevuutta turvapaikanhaun kohdemaana”

Laittomasti maassa oleville esitetään oleskelulupia opiskelun varjolla – Halla-aho: Hallitus pyrkii lisäämään muuttoliikettä kehitysmaista Suomeen

Tohtori ja kansanedustaja Sakari Puisto kannustaa opiskelijoita hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana: ”Näkemystä, kokemusta ja verkostoja”

Koponen: Suomen järjestelmää häikäilemättömästi hyväksikäyttävät ”maahanmuuttajaopiskelijat” saatava kuriin
Viikon suosituimmat

Autojätti tekee täysäännöksen: Sähköautot jäihin – ”Etäännyimme monien autonostajien todellisista tarpeista”
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Antifan aktivisti tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta ”vasarajengin” pahoinpitelyihin Budapestissa – vasemmistomepit: ”Demokraattinen velvollisuus”
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Rikollisjengit laittoivat lapsen asialle Vantaalla – kerrostalon asukkaat evakuoitiin polttopulloiskussa
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Ilouutisia maailmalta – Tynkkynen: Saudi-Arabian ja Somalian puolustussopimus romuttaa somalien turvapaikkaperusteet Euroopassa
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kuullut maailmalta ilouutisia somalikysymykseen: Somalian ja Saudi-Arabian tuore puolustussopimus vahvistaa Punaisenmeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Tynkkynen korostaa, että sopimus romuttaa perusteet somalien turvapaikoille Euroopassa – kun Somalia ja Saudi-Arabia rakentavat turvallisuutta yhdessä, on somalien loogista suunnata kulttuurillisesti läheiseen naapurimaahan eikä arktiseen Suomeen.

Media puolusti olympiakultaa naisten sarjassa voittanutta algerialaisnyrkkeilijää ja leimasi epäilijät kiusaajiksi – Antikainen: ”Totuus Imane Khelifistä on nyt julki”
Kun fyysisesti selvästi muita naisia vahvempi algerialainen nyrkkeilijä Imane Khelif voitti kultaa Pariisin olympialaisissa 2024 naisten sarjassa nousi esiin huoli naisten turvallisuudesta ja naisten urheilun reiluudesta. Nämä huolensa esittäjät leimattiin nopeasti transfobisiksi, tietämättömiksi tai jopa Kremlinin kätyreiksi.

Empatiafanatismi paisuu Tampereella – intersektionalismia ja etnistä erityiskohtelua yritetään nyt ujuttaa kouluihin
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Halla-aho: Suomen puolueiden Venäjä-suhteissa olisi yhä perkaamisen varaa
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.

Antikainen tyrmää SDP:n Elorannan ehdotuksen: ”En aio kumarrella punakaartilaisille”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää jyrkästi Eeva-Johanna Elorannan (sd.) ehdotuksen, jossa esitetään Neuvostoliittoon paenneiden ja Stalinin vainoissa kuolleiden entisten kansanedustajien “kunnioittamista” eduskunnassa hiljaisella hetkellä.

Päivän pointti: Iltalehden haastattelema vihreä poliitikko lyttää asiantuntijan tittelillä ps-ministerin ajamaa kansalaisuuskoetta – asiantuntijan puoluetaustaa ei kerrota lukijoille

Purra: Tämä häkkyrä ylläpitää halpamaahanmuuttoa ja syrjäyttää kouluttamattomat ihmiset työmarkkinoilta – ”Sosiaaliturvaa pitää uudistaa”
Suomen maatiloilla on tällä hetkellä vaikeuksia löytää työntekijöitä. Kotimaassa tekijöitä kyllä olisi tarjolla, mutta työnteon kannustinongelmat nousevat usein esteeksi työn tekemiselle. Samaan aikaan monissa paikoissa haikaillaan Suomeen lisää ulkomaista halpatyövoimaa.

















