

LEHTIKUVA
Suomalaisopiskelijat jäämässä vähemmistöön suomalaisissa ammattikorkeakouluissa: Kevään yhteishaussa jo 85 prosenttia hakijoista oli EU:n ulkopuolelta
Pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu maahanmuuton paisuttaminen monilla eri sektoreilla, myös koulutuksella, ja tulokset ovat nähtävissä: Suomesta on tullut vetovoimainen ja houkutteleva kohde opiskelun kautta EU:n ulkopuolelta saapuville maahantulijoille. Tulevaisuudessa yhä harvempi maassamme pänttäävä korkeakouluopiskelija on enää kotoisin Suomesta.
Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevien ulkomaan kansalaisten määrä paisuu kiihtyvää vauhtia. Tilanne oli nähtävissä myös juuri päättyneessä kevään ensimmäisessä yhteishaussa, jossa ammattikorkeakoulupaikkaa tavoittelevista opiskelijoista jo useampi kuin neljä viidestä on kotoisin muualta kuin Suomesta.
Yhteishaku korkeakouluihin päättyi keskiviikkona 19.tammikuuta. Yhteishaussa haettiin ammattikorkeakoulujen syksyllä alkaviin englanninkielisiin koulutuksiin.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene tiedottaa, että yhteishaussa ammattikorkeakoulututkintoon johtavia opiskelupaikkoja tavoitteli yli 21 000 hakijaa.
Hakijaprofiileista on nähtävissä, että tulevaisuuden Suomessa ammattikorkeakouluissa ei enää kouluteta paljoakaan suomalaisia opiskelijoita, sillä yhteishaussa hakeneista peräti 85 prosenttia, useampi kuin neljä viidestä, oli muualta kuin Suomesta. Ulkomaalaisista hakijoista suurin osa on kotoisin EU/ETA-alueen ulkopuolelta.
Suomalaisten osuus hakijoista oli vain 15 prosenttia, joten tulevaisuudessa suomalaiset opiskelijat ovat jäämässä pieneksi vähemmistöksi.
Pääsykokeen voi tehdä ja hakemuksen lähettää netissä
Ulkomaalaisten rynnistystä suomalaisiin korkeakouluihin on helpotettu monella eri tavalla. Hakumenettely ja pääsykoe tapahtuvat kätevästi ja helposti verkossa, joten opiskelupaikkaa hakea voi mistä päin maailmaa tahansa.
International UAS Exam on Suomen ammattikorkeakoulujen uusi yhteinen digitaalinen valintakoe, jota käytetään valittaessa opiskelijoita englanninkielisiin ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin koulutuksiin.
Valintakoe on käytössä ensimmäistä kertaa keväällä 2022. Ammattikorkeakouluilla on käytössä myös muita valintatapoja, joiden perusteella hakijat voivat tulla valituksi koulutukseen.
Suurin osa ammattikorkeakoulujen hakukohteista käyttää International UAS Examia. Yhteishaussa hakeneista yli 17 000 hakijaa on hakenut hakukohteeseen, joka käyttää yhteistä valintakoetta.
– Hakijan näkökulmasta hakeutuminen on aiempaa yksinkertaisempaa, sillä yhdellä kokeella on mahdollista hakeutua opiskelemaan moneen eri hakukohteeseen ja eri aloille. Verkossa toteutettava valintakoe mahdollistaa sen, että hakijan ei tarvitse matkustaa Suomeen tehdäkseen valintakokeen, toteaa AMK-opiskelijavalinnat-konsortion projektipäällikkö Marko Borodavkin.
Marinin hallitus haalii lisää opiskelijoita Suomeen
Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu maahanmuuton edistäminen monilla eri sektoreilla, joista opiskelijamaahanmuutto on vain yksi osa. EU:n ulkopuolelta suomalaisiin korkeakouluihin saapuvien opiskelijoiden haaliminen on kuitenkin keskeistä, sillä viime kevään kehysriihessä silloinen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoi hallituksen tavoitteena olevan opiskelu- ja työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistaminen vuoteen 2030 mennessä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja ja kansanedustaja Riikka Purra kyseenalaistaa hallituksen linjauksen opiskelijamaahanmuuton kiihdyttämisestä.
– Itselleni ei ole käynyt selväksi, miksi suomalaisen veronmaksajan pitää kustantaa ulkomaalaisten tutkintoja ja mitä hyötyä siitä meille on, varsinkaan siinä tapauksessa, että tuloksena ei ole sellaista osaamista, joka tulisi Suomea hyödyttämään. On sulaa hulluutta, että oppilaitokset saavat pumpata veronmaksajien rahaa siksi, että on kansallisesti päätetty kouluttaa yhä enemmän ulkomaalaisia, suomalaisten määrän vähentyessä, Purra moittii.
Aiemmin perussuomalaiset on esittänyt ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksuja, jotka vastaavat opetuksesta aiheutuvia kustannuksia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yhteishaku lukukausimaksu EU:n ulkopuolinen maahanmuutto ulkomaalaiset opiskelijat ammattikorkeakoulut vetovoimatekijät verovarat veronmaksajat kustannukset suomalaiset Maria Ohisalo Riikka Purra Sanna Marin perussuomalaiset hallitus koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Juuso: Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys ei kohtele alueita yhdenvertaisesti

Hallitus pyrkii kiihdyttämään opiskelijamaahanmuuttoa – Purra: On hullua, että oppilaitokset saavat pumpata veronmaksajien rahaa siksi, että on päätetty kouluttaa yhä enemmän ulkomaalaisia

Kokoomus hakisi hoitajat Filippiineiltä ja Ukrainasta – perussuomalaiset haluaa työllistää suomalaisia ammattilaisia: ”Potilaalla ja hoitajalla täytyy olla yhteinen kieli”

Helsinki kärsii haittamaahanmuuton seurauksista, katuväkivalta ja huumekauppa kasvussa – Purra: ”Perussuomalaisia lukuun ottamatta poliittinen kenttä on sokeuden vallassa”

Hallitus esittää karkotuspäätöksen saaneille opiskelijan oleskelulupia – Tavio: ”Esitys lisää huomattavasti Suomen houkuttelevuutta turvapaikanhaun kohdemaana”

Laittomasti maassa oleville esitetään oleskelulupia opiskelun varjolla – Halla-aho: Hallitus pyrkii lisäämään muuttoliikettä kehitysmaista Suomeen

Tohtori ja kansanedustaja Sakari Puisto kannustaa opiskelijoita hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana: ”Näkemystä, kokemusta ja verkostoja”

Koponen: Suomen järjestelmää häikäilemättömästi hyväksikäyttävät ”maahanmuuttajaopiskelijat” saatava kuriin
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















