Suomalaisuuden Liitto ilmoittaa kannanotossaan pitävänsä pääministerin peräänkuuluttamaa kielikeskustelua tärkeänä, mutta ruotsin pakollisuuden palauttamista ylioppilaskokeisiin perusteettomana.
– Ruotsin kielen pakollisuuden palauttaminen ylioppilaskirjoituksiin on taantumuksellinen ajatus, linjaa Suomalaisuuden Liiton 1. varapuheenjohtaja, professori Ilmari Rostila liiton kannanotossa.
– Matti Vanhasen I hallituksen toteuttama tutkintouudistus, jossa kaikki muut aineet paitsi äidinkieli ovat valinnaisia, pohjautui laajaan konsensukseen. Ainoa taho, joka tuolloin vastusti uudistusta, oli hallituksessa kantansa kanssa yksin jäänyt RKP.
Valinnanvapaus saa kannatusta
Suomalaisuuden Liitto muistuttaa, että Vanhasen I hallituksen toteuttama ylioppilastutkintouudistus perustui vuodesta 1996 jatkuneeseen, useissa lukioissa toteutettuun ylioppilaskirjoitusten laajemman valinnaisuuden kokeiluun, jonka tulokset olivat yksinomaan myönteisiä.
Myös lukiolaisia edustava Suomen Lukiolaisten Liitto sekä korkeakouluopiskelijoiden järjestöt kannattivat vuonna 2005 toteutettua, valinnanvapautta lisännyttä uudistusta.
Pakollisuus on huono motivaattori
Suomalaisuuden Liitto toteaa, että pääministeri Juha Sipilän tekemällä keskustelunavauksella ei varmasti ole lähitulevaisuudessa hallitusohjelman vastaisena menestymisen mahdollisuuksia. Liitto kannattaa ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta sekä peruskouluissa, että koko toisella asteella lukiot mukaan luettuna.
– Tutkimusten mukaan noin kolme neljäsosaa suomenkielisistä kannattaa luopumista kouluruotsin pakollisuudesta. Liitto tähdentää myös, että globalisoituvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa tarvitaan yhä monipuolisempaa ja laajapohjaisempaa kielitaitoa.
Suomalaisuuden Liiton mukaan koulutuksen kielivalintojen valinnaisuus on edistyksellistä. Liitto näkee itsestään selvänä, että pakollisuus on huono motivaattori myös ruotsin kielen taidolle – niin ylioppilaskirjoituksissa, kuin laajemminkin koulutuksessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
