Suomessa ollaan jo yli neljännesvuosisadan kuultu hokemaa ”Täytyy panostaa kotouttamiseen” – vaikka missään maassa ei ole keksitty sellaista integraatiotyökalua, jolla saataisiin torjuttua monikulttuurisuuden aiheuttamia ongelmia, toteaa Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos blogikirjoituksessaan.

Suomen Akatemia järjesti 30. tammikuuta Tiede kohtaa vaalit -keskustelusarjan avanneen keskustelun otsikolla Osallisuus ja maahanmuutto, jossa jälleen kerran keskustelun aiheena oli kotoutuminen. Keskusteluun osallistujilta pyydettiin kultakin kolme teesiä aiheesta.

– Esiin nousivat muun muassa ”paperittomille” tarjottujen palveluiden lisääminen ja heidän laillistamisensa sekä maahanmuuttajien omankielisen ohjelmatarjonnan lisääminen mediassa, Grönroos hämmästelee kirjoituksessaan.

Ongelmien juurisyy on maahanmuuttopolitiikka

Grönroosin teesit olivat tarttuminen maahanmuuttajien integraation ongelmien juurisyyhyn eli maahanmuuttopolitiikkaan.

– Vääränlainen maahanmuuttopolitiikka tuo ihmisiä, joiden kotouttamiseen voidaan käyttää rajaton määrä resursseja ja kotoutumisen mittarit työllisyysasteesta kielitaitoon ja suomalaisen yhteiskunnan arvojen kunnioittamisesta säilyvät silti heikkoina vuodesta toiseen.

Grönroosin mielestä maahanmuuttopolitiikan tärkeyttä korostaa myös se tosiasia, että missään ei ole kehitetty sellaista ”integraatiotyökalua”, jolla saataisiin torjuttua monikulttuurisuuden aiheuttamaa sosiaalisen pääoman heikentymistä ja etnisten ristiriitojen syntymistä.

Toiseksi Grönroos esitti, että epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan tulosten korjailussa erilaisten kotouttamisprojektien sijaan olisi kiinnitettävä enemmän huomiota maahanmuuttajien paluumuuton edistämiseen.

Kolmanneksi Grönroos totesi, että kun maahanmuuttopolitiikka on kunnossa, niin maahan otetaan asumaan vain sellaisia henkilöitä, jotka kotoutuvat omatoimisesti ilman kummempia kotouttamistoimia.

Romanien kotoutus on yhä kesken

Maahanmuuttopolitiikan ensiarvoisuutta alleviivaa Grönroosin esiin nostama Heikki Hiilamon tuore kolumni Suomen romanien heikosta tilanteesta.

– Romaniväestöä ollaan vuosikymmeniä pyritty integroimaan yhteiskuntaan, mutta työttömyys ja köyhyys ovat Hiilamon mukaan edelleen arkipäivää suurelle osalle romaneista. Huonolla maahanmuuttopolitiikalla saammekin Suomeen helposti uusia ryhmiä, jotka päätyvät samankaltaiseen tilanteeseen.

Suomen Uutiset