

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomessa lähes puoli miljoonaa ihmistä vailla työtä – silti hallitus ja kokoomus hehkuttavat silmät kiiluen työperäistä maahanmuuttoa
Yleisradion eilen illalla nähty suuri vaalikeskustelu osoitti jälleen, että Suomen hallitus ei ole kiinnostunut keksimään keinoja siihen, miten suomalaisille työttömille löydettäisiin töitä. Myös oppositiopuolue kokoomus pyrkii haalimaan Suomeen lisää työvoimaa eri puolilta maailmaa.
Suomalaisten työttömien tilanteen pohtimisen ja ratkaisujen esittämisen sijaan ministerit eilen pajattivat Ylellä innokkaasti työperäisestä maahanmuutosta, joka heidän mielestään olisi ratkaisu työvoimapulaan – ja moneen muuhunkin ongelmaan.
Esimerkin antoi opetusministeri Jussi Saramo (vas):
– Me nähdään tilastoista, että julkisella sektorilla on tulossa niin valtava vaje työntekijöistä, että meidän tarvii jostain saada lisää ihmisiä. Me tarvitaan maahanmuuttoa, jos me halutaan hoitaa meidän vanhukset ja muut palvelut, puhumattakaan yksityisestä sektorista.
SDP:n mukaan talouskasvu edellyttää maahanmuuttoa
Suomessa on työttömiä työnhakijoita ja työvoimahallinnon palveluiden piirissä noin puoli miljoonaa ihmistä. Äskettäin päättyneessä kehysriihessä Sanna Marinin johtama hallitus kuitenkin linjasi, että työperäinen maahanmuutto pyritään vähintään kaksinkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd) mielestä työperäinen maahanmuutto jopa on Suomen talouskasvun edellytys.
– Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Meidän pitää tehdä sitä entistä paremmin ja entistä systemaattisemmin ja mahdollistaa nopeat virtuaaliset palvelut. Kyse on Suomen tulevaisuudesta ja Suomen kilpailukyvystä, Skinnari vakuutteli.
”Ministeri vain toistelee mantraa”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi Skinnarille, että ministeri vain toistelee mantraa. Halla-aho huomautti, että Suomeen tulevasta työperäisestä maahanmuutosta vain noin kymmenen prosenttia on huippuosaajia ja asiantuntijoita.
– Suurin osa tulijoista saapuu tänne tekemään erittäin heikolla palkalla halpatöitä. Yleensä tulijat eivät edes pysy töissä kovin pitkään, vaan parin vuoden maassaolon jälkeen heidän työllisyysasteensa romahtaa kantaväestön keskiarvon alle, vaikka he ovat tulleet tänne nimenomaan työn perässä. Ei tämä ole kestävää, Halla-aho sanoi.
Kokoomuksesta taas tukea hallitukselle
Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli Saramon ja Skinnarin linjoilla, mutta näkemys oli vielä jyrkempi. Orpon mielestä Suomessa pitäisi jopa ”herätä siihen” että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan lisää.
– Suomi tarvitsee ehdottomasti työperäistä maahanmuuttoa, me tarvitaan osaajia, koska meidän ikäluokat ovat niin pieniä. Yritykset tarvitsevat työvoimaa, me tarvitaan vanhuspalveluihin työntekijöitä. Me tarvitaan yliopistoille tutkijoita, telakalle hitsareita, Orpo vuodatti käsiään levitellen.
Orpon puheet eivät sinänsä yllätä, sillä hän ei ole ennenkään osoittanut minkäänlaista kiinnostusta suomalaisten työttömien tilannetta kohtaan. Mieluiten kokoomuspomo täyttäisikin Suomen avoimet työpaikat maailman ääristä saapuneilla nöyrillä ja kuuliaisilla työntekijöillä.
Orpon näkemyksille voi hakea logiikkaa sitä kautta, että mahdollisimman halpa työntekijä on toki yritysomistajan etu.
Tulijoita riittää – matalapalkka-aloille
Vaikka Suomessa riittää työvoimareserviä, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) mukaan Suomessa ei olisi päivittäin ostettavissa tomaatteja ja kurkkuja, elleivät nimenomaan maahanmuuttajat olisi poimimassa vihanneksia.
Suurin osa Suomeen kohdistuvasta työperäisestä maahanmuutosta suuntautuukin matalapalkka-aloille, joille tekijöitä olisi Suomessa jo valmiiksi ja joihin tulijat samalla syrjäyttävät suomalaisia työntekijöitä. Samalla halpatyöalojen palkkataso laskee entisestään, kun työvoiman ylitarjontaa paisutetaan maahanmuutolla.
Suomalaisen sosiaaliturvan korkea taso ja muut kattavat sosiaalietuudet yleensä johtavat siihen, ettei Suomeen tulijoilla pidemmän päälle ole kannustimia jatkaa työskentelyä paria vuotta pidempään.
Heikkotasoisella maahanmuutolla saadaan lisättyä työllisten määrää paperilla, mutta se ei ole yhteiskunnan kokonaisedun eikä suomalaisen duunarin edun mukaista. Perussuomalaiset esittääkin, että työn perässä Suomeen muuttaville tulisi asettaa 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työperäinen maaahanmuutto matalapalkka-ala Ville Skinnari Anna-Maja Henriksson työttömät halpatyövoima Sanna Marin Jussi Saramo Petteri Orpo Sosiaaliturva perussuomalaiset SDP talous Jussi Halla-aho Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset kyselytunnilla: Halpatyövoiman tuominen ulkomailta on todistetusti haitallista – hallitus antaisi jopa laittomasti maassa olevien jäädä työmarkkinoille

Perussuomalaiset moittii hallitusta puuttuvista työllisyystoimista sekä kyvyttömyydestä priorisoida ja karsia julkisia menoja: ”Velkaantuva Suomi ei voi jatkaa rahan kippaamista maailmanparantamiseen”

Kokoomus ja demarit vaativat lisää ulkomaista halpatyövoimaa, vaikka työttömyys kasvaa Suomessa – perussuomalaiset eivät halua sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa veronmaksaja maksaa palkat

Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja

Demarit on jäänyt kevään kannatuskyselyissä selvästi perussuomalaisten taakse – Halla-aho: ”SDP:n kannatus alkaa siirtyä sinne, minne se luonnollisesti kuuluu”

Talousprofessori Virén esittää talouden julmat madonluvut – talouskasvu Euroopassa vaatimatonta ja Suomi maanosan häntäpäässä

HS ruoti ajatuspajan ”halpatyövoimaraporttia” – Suomen Perustan Salminen: ”On kyseenalaista väittää, että Kelan luvut antavat toisenlaisen kuvan kuin ajatuspajan selvitys”

Halla-aho kannustaa molempia työmarkkinaosapuolia rakentamaan luottamusta ja hakemaan ratkaisuja: ”Kun yrittää saada kaiken, käy helposti niin, että ei saa mitään”

Halla-aho: Perussuomalaiset ajaa kaikilla sektoreilla politiikkaa, jolla Suomeen syntyy yksityissektorin työpaikkoja ja että ihmisille jää omista tuloista enemmän käteen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Ei matkalippua, ei tarkastusmaksua, ei ongelmia – Tampereella pummimatkustaja voi nyt livahtaa omille teilleen lipuntarkastajalle kärähdettyään
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Antikainen: Iranin hirmuhallinnon johtaja sai mitä tilasi – Putin seuraavaksi listalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei pidä Vladimir Putinin mielipuolisten liittolaisten neutralointia mitenkään huonona asiana. Hän kritisoi Facebook-kirjoituksessaan vasemmiston ja kokoomuksen ulkopoliittisen johdon surua ja "kansainvälinen oikeus" -mantraa, joka nykymuodossaan suojelee roistoja, jotka päivittäin tallovat länsimaisten arvojen ja normien päälle ja nauravat kansainväliselle oikeudelle.

Vahingonteot ja häiriöt lisääntyvät Hekan asunnoissa – kaupunki seuraa, mutta ei rajoita segregaatiota eikä tiedä kustannuksia
Heka hallinnoi useiden miljardien eurojen arvoista asuntovarallisuutta, jota kuormittavat asumishäiriöt, vahingonteot ja luvaton jälleenvuokraus.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää












