

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomessa lähes puoli miljoonaa ihmistä vailla työtä – silti hallitus ja kokoomus hehkuttavat silmät kiiluen työperäistä maahanmuuttoa
Yleisradion eilen illalla nähty suuri vaalikeskustelu osoitti jälleen, että Suomen hallitus ei ole kiinnostunut keksimään keinoja siihen, miten suomalaisille työttömille löydettäisiin töitä. Myös oppositiopuolue kokoomus pyrkii haalimaan Suomeen lisää työvoimaa eri puolilta maailmaa.
Suomalaisten työttömien tilanteen pohtimisen ja ratkaisujen esittämisen sijaan ministerit eilen pajattivat Ylellä innokkaasti työperäisestä maahanmuutosta, joka heidän mielestään olisi ratkaisu työvoimapulaan – ja moneen muuhunkin ongelmaan.
Esimerkin antoi opetusministeri Jussi Saramo (vas):
– Me nähdään tilastoista, että julkisella sektorilla on tulossa niin valtava vaje työntekijöistä, että meidän tarvii jostain saada lisää ihmisiä. Me tarvitaan maahanmuuttoa, jos me halutaan hoitaa meidän vanhukset ja muut palvelut, puhumattakaan yksityisestä sektorista.
SDP:n mukaan talouskasvu edellyttää maahanmuuttoa
Suomessa on työttömiä työnhakijoita ja työvoimahallinnon palveluiden piirissä noin puoli miljoonaa ihmistä. Äskettäin päättyneessä kehysriihessä Sanna Marinin johtama hallitus kuitenkin linjasi, että työperäinen maahanmuutto pyritään vähintään kaksinkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä.
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd) mielestä työperäinen maahanmuutto jopa on Suomen talouskasvun edellytys.
– Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Meidän pitää tehdä sitä entistä paremmin ja entistä systemaattisemmin ja mahdollistaa nopeat virtuaaliset palvelut. Kyse on Suomen tulevaisuudesta ja Suomen kilpailukyvystä, Skinnari vakuutteli.
”Ministeri vain toistelee mantraa”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi Skinnarille, että ministeri vain toistelee mantraa. Halla-aho huomautti, että Suomeen tulevasta työperäisestä maahanmuutosta vain noin kymmenen prosenttia on huippuosaajia ja asiantuntijoita.
– Suurin osa tulijoista saapuu tänne tekemään erittäin heikolla palkalla halpatöitä. Yleensä tulijat eivät edes pysy töissä kovin pitkään, vaan parin vuoden maassaolon jälkeen heidän työllisyysasteensa romahtaa kantaväestön keskiarvon alle, vaikka he ovat tulleet tänne nimenomaan työn perässä. Ei tämä ole kestävää, Halla-aho sanoi.
Kokoomuksesta taas tukea hallitukselle
Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli Saramon ja Skinnarin linjoilla, mutta näkemys oli vielä jyrkempi. Orpon mielestä Suomessa pitäisi jopa ”herätä siihen” että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan lisää.
– Suomi tarvitsee ehdottomasti työperäistä maahanmuuttoa, me tarvitaan osaajia, koska meidän ikäluokat ovat niin pieniä. Yritykset tarvitsevat työvoimaa, me tarvitaan vanhuspalveluihin työntekijöitä. Me tarvitaan yliopistoille tutkijoita, telakalle hitsareita, Orpo vuodatti käsiään levitellen.
Orpon puheet eivät sinänsä yllätä, sillä hän ei ole ennenkään osoittanut minkäänlaista kiinnostusta suomalaisten työttömien tilannetta kohtaan. Mieluiten kokoomuspomo täyttäisikin Suomen avoimet työpaikat maailman ääristä saapuneilla nöyrillä ja kuuliaisilla työntekijöillä.
Orpon näkemyksille voi hakea logiikkaa sitä kautta, että mahdollisimman halpa työntekijä on toki yritysomistajan etu.
Tulijoita riittää – matalapalkka-aloille
Vaikka Suomessa riittää työvoimareserviä, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) mukaan Suomessa ei olisi päivittäin ostettavissa tomaatteja ja kurkkuja, elleivät nimenomaan maahanmuuttajat olisi poimimassa vihanneksia.
Suurin osa Suomeen kohdistuvasta työperäisestä maahanmuutosta suuntautuukin matalapalkka-aloille, joille tekijöitä olisi Suomessa jo valmiiksi ja joihin tulijat samalla syrjäyttävät suomalaisia työntekijöitä. Samalla halpatyöalojen palkkataso laskee entisestään, kun työvoiman ylitarjontaa paisutetaan maahanmuutolla.
Suomalaisen sosiaaliturvan korkea taso ja muut kattavat sosiaalietuudet yleensä johtavat siihen, ettei Suomeen tulijoilla pidemmän päälle ole kannustimia jatkaa työskentelyä paria vuotta pidempään.
Heikkotasoisella maahanmuutolla saadaan lisättyä työllisten määrää paperilla, mutta se ei ole yhteiskunnan kokonaisedun eikä suomalaisen duunarin edun mukaista. Perussuomalaiset esittääkin, että työn perässä Suomeen muuttaville tulisi asettaa 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työperäinen maaahanmuutto matalapalkka-ala Ville Skinnari Anna-Maja Henriksson työttömät halpatyövoima Sanna Marin Jussi Saramo Petteri Orpo Sosiaaliturva perussuomalaiset SDP talous Jussi Halla-aho Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset kyselytunnilla: Halpatyövoiman tuominen ulkomailta on todistetusti haitallista – hallitus antaisi jopa laittomasti maassa olevien jäädä työmarkkinoille

Perussuomalaiset moittii hallitusta puuttuvista työllisyystoimista sekä kyvyttömyydestä priorisoida ja karsia julkisia menoja: ”Velkaantuva Suomi ei voi jatkaa rahan kippaamista maailmanparantamiseen”

Kokoomus ja demarit vaativat lisää ulkomaista halpatyövoimaa, vaikka työttömyys kasvaa Suomessa – perussuomalaiset eivät halua sellaista työperäistä maahanmuuttoa, jossa veronmaksaja maksaa palkat

Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja

Demarit on jäänyt kevään kannatuskyselyissä selvästi perussuomalaisten taakse – Halla-aho: ”SDP:n kannatus alkaa siirtyä sinne, minne se luonnollisesti kuuluu”

Talousprofessori Virén esittää talouden julmat madonluvut – talouskasvu Euroopassa vaatimatonta ja Suomi maanosan häntäpäässä

HS ruoti ajatuspajan ”halpatyövoimaraporttia” – Suomen Perustan Salminen: ”On kyseenalaista väittää, että Kelan luvut antavat toisenlaisen kuvan kuin ajatuspajan selvitys”

Halla-aho kannustaa molempia työmarkkinaosapuolia rakentamaan luottamusta ja hakemaan ratkaisuja: ”Kun yrittää saada kaiken, käy helposti niin, että ei saa mitään”

Halla-aho: Perussuomalaiset ajaa kaikilla sektoreilla politiikkaa, jolla Suomeen syntyy yksityissektorin työpaikkoja ja että ihmisille jää omista tuloista enemmän käteen
Viikon suosituimmat

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.
Uusimmat

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää









