Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

EuroThinkTank

Euroopassa tehtaillaan isoja asioita. Talousrintamalla halua on yhdenmukaistaa euromaiden talouksia, kirjoittaa ajatushautomo <a href="http://eurothinktank.fi/?p=232">Euro ThinkTankin</a> tohtorikolmikko Heikki Koskenkylä, Tuomas Malinen ja Peter Nyberg. Tohtorien kirjoitus on kattava ja asianmukainen katsaus euroalueen ongelmista ja tulevista haasteista. Euromaana Suomella saattaa olla jopa ensi syksynä vaikea valinta: uskovatko suomalaiset päätäntävallan Suomen rajojen ulkopuolelle?

Kolmikon sangen suorasukainen teksti on pysäyttävää luettavaa. Euroopassa nimenomaan euromaat tulevat tienhaaraan, jossa päätettävänä ei ole sen vähempää kuin itsemäärämisoikeus. Valtiotason kysymykset seuraisivat myös alemmille tasoille. Työmarkkinajärjestöt tulisi purkaa, tai ainakin uudistaa euromaiden yhteiseksi järjestöksi. Suomi ei voi myöskään jatkaa jäniksenä ajovalojen keilassa ikään kuin odottaen jotain muuta ratkaisua ulkopuolelta.
Suomen eduskunnassa käyty keskustelu eurojäsenyydestä täyttänee farssin tunnusmerkit ansiomitaleineen. Näissä keskusteluissa ex-pääministeri Paavo Lipponen naurahteli Euroopan liittovaltioajatukselle kertoen, että se on &#8221;<a href="http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/pimeaa-pelottelua-vai-valuvikoja-katso-kiihkea-eurokeskustelu-vuodelta-1998/2099348">pimeää peloittelua</a>&#8221;. Tohtorien mukaan liittovaltiokysymys on vääjämättä esillä. Liittovaltiomallikaan ei ole ongelmaton, koska rahoitustukikaavasta tulisi pysyvä. Suomeksi sanottuna: pohjoinen Eurooppa elättäisi eteläisen Euroopan. Sekään ei välttämättä auta.
– Usein esitetty näkemys, että laajat tulonsiirrot jäsenmaiden välillä turvaisivat euron tulevaisuuden, on myös varsin kyseenalainen, kolmikko kirjoittaa.
<h4>Kansojen tuki arveluttaa</h4>
Tohtorien pohtima liittovaltiokaan ei siis välttämättä ratkaisisi euroalueen epätasapaino-ongelmia. &#8221;Euroopan liittovaltiota&#8221; onkin ajettu kuin käärmettä pyssyyn. Kolmikko palaa useaan otteeseen niin kutsuttuun &#8221;<a href="http://europa.eu/rapid/press-release_IP-15-5240_en.htm">viiden presidentin</a>&#8221; muistioon, jossa Euroopan johtajat totevat Euroopan tarvitsevan yhä enemmän integraatiota. Sen sijaan kansojen näkemyksille ei ole annettu paljoa painoa. Kansanäänestyksiä usein jopa kavahdetaan.
Voisi olettaa, että jos jopa viisi presidenttiä ovat päässeet yhteisymmärrykseen niin tokihan heillä on myös kansojensa tuki takanaan. Syystä tai toisesta kansanäänestysten pitämistä euromaissa on pikemminkin pidetty veneenkeikutteluna.
EuroThinkTankin kirjoitus luettavissa <a href="http://eurothinktank.fi/?p=232">täällä</a> &gt;

Tohtorikolmikon pysäyttävä kirjoitus: itsemäärämisoikeutemme tulilinjalla ensi syksynä

Toimivan talouden ja finanssieliitin edut ovat nykyisessä talousjärjestelmässämme ristiriidassa, <a href="https://www.ft.com/content/72f96588-c38b-11e6-81c2-f57d90f6741a">kirjoittaa</a> talouslehti Financial Timesin vakiokolumnisti Wolfgang Münchau. Hänen mukaansa olisi parempi, että talousmalli uudistettaisiin nykyisten vallanpitäjien toimesta. Muutoin muutokset tulevat populistipuolueiden myötä.

Münchau kirjoittaa länsimaisen talousjärjestelmän pohjautuvan muutamaan asiaan. Ensinnäkin keskuspankkien tehtävänä on pitää inflaatio tiukassa talutushihnassa. Toiseksi valtioiden finanssipolitiikkaa ei tulisi käyttää hienosäätöön, vaan sen vaikutusten tulisi tähdätä muutaman vuoden päähän. Kolmanneksi, niin raha- kuin finanssipolitiikalla ei ole juuri merkitystä hyvin pitkällä tähtäimellä.
Tällä ohjeistuksella on kuitenkin päädytty toistuviin finanssikriiseihin, tuotannon pysyvään romahdukseen, sitkeisiin talousepätasapainoihin, inflaatiotavoitteiden karkaamiseen ja nollatason korkoihin.
Münchau ei kuitenkaan usko, että painavasta todistusmateriaalista huolimatta nykypäättäjät eivät ota lusikoita kauniisiin kouriinsa ja muuta järjestelmäämme toimivaksi.
&nbsp;
Münchaun mukaan vuodesta toiseen laaditut ylioptimistiset talousennusteet ja talousanemian jatkuminen ovat kääntäneet kansalaisia yhä kriittisemmäksi. Se on kasvattanut vaihtoehtoisten populistipuolueiden suosiota.
Hän arveleekin poliittisten riskien jatkavan kasvuaan.
Münchaun ohella myös suomalainen eurokriittinen ajatushautomo EuroThinkTank kyseenalaistaa nykymallin mallimme perustuen juuri empiiriseen näyttöön.
&#8211; Euron kannattajat tuppaavat leimaamaan eurokriitikot populisteiksi, ajatushautomo EuroThinkTank <a href="http://eurothinktank.fi/?p=209">kirjoittaa</a>.
Muutos 19.12.2016 klo 23:29 Korjattu sitatteja.

Talouslehden terveiset länsimaisille päättäjille: ”Uudistakaa talousmallinne tai populistit tekevät sen”

Euromaiden velkakriisin myllerrettyä jo vuosikaupalla on vastalääkkeeksi saatu aikaiseksi Euroopan vakausmekanismi (EVM). Tämän tulonsiirtorahaston lisäksi euromyönteiset johtajat haluaisivat yhteiset talletussuojat, virallisesti tätä kutsutaan pankkiunioniksi. Tässäkö olisi euroalueen kipeästi kaipaama pelastustengas?

Euro ei pelastu pankkiuniolilla tai rahastoilla, <a href="http://eurothinktank.fi/?p=215">kirjoittaa</a> ajatushautomo EuroThinktank. Kirjoituksen takana on kova kolmikko. Yksi heistä on Suomen euroaikaan viennyttä kehitystä aitiopaikalta seurannut VTT Peter Nyberg. Kirjoittajina ovat myös Suomen Pankissa mittavan uran tehnyt VTT Heikki Koskenkylä, sekä GnS Economicsin pääekonomisti Tuomas Malinen.
Kirjoittajat oudoksuvat eurojohtajien tapaa nojata talouselämästä täysin irrallaan oleviin utopioihinsa. Eurojohtajien kannanottoja seuraamalla päätyy helposti ajatukseen, ettei minkäänlainen taloushäiriö voisi toteutua enää koskaan euroalueella. Kirjoittajien mielestä on selvää, että jonain päivänä tulee talouteemme häiriöitä, ja silloin pitäisi olla keinot kammeta häiriö kanveesiin. He eivät usko pankkiunionin tai edes tulonsiirtounionin tyydyttävän näitä vaatimuksia.
Kirjoittajat kertovat, että tulonsiirroista pohjoisesta etelään tulevat olemaan pysyviä, sillä trimmausta vailla olevissa maissa on hankalaa jyrätä työmarkkinajärjestöjen toiveet. Toisin sanoen: kaikki euromaat eivät osaa elää yhteisvaluutta euron toimivuuden edellyttämissä raameissa.

Eurojohtajien utopistinen toive: pankkiunioni pelastaa – EuroThinktank: ei tule tapahtumaan

Euroopan keskuspankin (EKP) viime kesäkuussa ilmoittamat ja viimeksi elokuussa syventämät uudet rahapoliittiset toimet ovat herättäneet ristiriitaisia tunteita. Nyt kun alkuperäisistä ilmoituksista on saatu ajallisesti hieman etäisyyttä ja niihin on ehditty perehtyä lähemmin, ekonomistien joukossa on alkanut levitä käsityksiä, että EKP:n toimet eivät sittenkään tulisi synnyttämään haluttuja myönteisiä vaikutuksia. Mahdollisten kielteisten vaikutusten pelätään lisäksi osoittautuvan myönteisiä suuremmiksi.
Keskuspankki ilmoitti odotuksia kovemmista toimista
Suomessa pankkien ekonomistit ja analyytikot olivat aluksi toiveikkaita. Helsingin Sanomien <a href="http://www.hs.fi/talous/a1409806990370">haastattelussa</a> 5.9.2014 Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju kehui EKP:n uusia toimia ”fantastisiksi”, ja suunsa loksahtaneen täysin auki yllätyksestä.  OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen totesi EKP:n johtajan ilmoittaman tavoitteen kasvattaa keskuspankin tase vuoden 2012 tasolle olevan ”erittäin kunnianhimoinen”. EKP:n pääjohtaja Mario Draghin tavoite vaatisi EKP:n taseen kasvattamista melkein tuhannella miljardilla eurolla nykyisestä, ja Kangasharju arvioi, että EKP:n osto-ohjelmien koko voisi olla noin viisisataa miljardia euroa. Molemmat ekonomistit pitivät EKP:n toimia riittämättöminä ilman euroalueen maiden rakenneuudistuksia, minkä myös Draghi on tuonut moneen kertaan esiin.
EuroThinkTank epäilee tehoja ja korostaa riskejä
Helsingin Sanomien mielipidesivuilla 10.9-2014 julkaistu <a href="http://www.hs.fi/mielipide/Euroopan+keskuspankin+keinot+ovat+v%25C3%25A4hiss%25C3%25A4/a1410234654347">Euroopan keskuspankin keinot ovat vähissä</a> –kirjoitus on hyvin skeptinen EKP-toimien suhteen.  Kirjoituksen allekirjoittajina on eurokriittisestä <a href="http://www.libera.fi/fi/euron-tulevaisuus/euron-tulevaisuus-suomen-vaihtoehdot/">Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot</a> -teoksesta tunnetun professori Vesa Kanniaisen johtaman EuroThinkTank-ryhmän (ETT) seitsemän jäsentä. ETT toteaa, että koska vakuudellisten joukkolainojen markkina on Suomessa kehittymätön, elvyttävä vaikutus jäisi meillä vähäiseksi.  Lisäksi EKP:n aloittamat toimet ovat yleensä keskuspankkien toiminnassa viimeisiä oljenkorsia, mikä on sinällään jo hälyttävä signaali. ETT:n mielestä määrällisen elvytyksen eli keskuspankin taseen kasvattamisen vaikutukset reaalitalouteen ovat monien maiden kokemusten perusteella epävarmat ja mahdollisesti vähäiset, mutta niiden vaikutukset finanssimarkkinoilla ovat valtavat. Tämän takia mm. USA:n keskuspankki Federal Reserve on parhaillaan päättämässä omat taselaajennustoimensa, koska mahdollisten hyötyjen uskotaan olevan mahdollisia haittoja pienempien.
ETT suhtautuu kriittisesti siihen, että EKP on efektiivisesti siirtämässä yksityistä riskiä yritysrahoituksen osalta yhteisvastuulliseksi EKP:n taseeseen, eli käytännössä julkiselle sektorille. ETT epäilee, että suunnitellut toimet eivät nosta toivotusti inflaatio-odotuksia euroalueella, ja vaikutukset tulevat näkymään lähinnä osake- ja asuntomarkkinoilla hintojen nousuna reaalitalouden sijaan.
Epäonnistuminen nyt johtaa rajuimpiin mahdollisiin keinoihin?
Myös Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich suhtautuu pankin verkkosivuilla 12.9.2014 julkaistussa <a href="http://newsroom.nordea.com/fi/blogpost/ei-nailla-viela-kuuhun-menna/">Ei näillä vielä kuuhun mennä</a> &#8211; artikkelissa varauksellisesti EKP:n toimiin. Von Gerich arvioi, että EKP ei onnistu yltämään taseenkasvatuksessaan tavoitteeseensa, ja että inflaatio-odotukset eivät piristy näiden lukemien valossa. Positiivisena hän näkee EKP:n ilmoitusten laukaiseman euron heikentymisen valuuttamarkkinoilla, mikä helpottaa euroalueen vientivetoista elpymistä ja osaltaan vähentää deflaatiopaineita. Tärkeintä von Gerichin mielestä on, että EKP on antanut viestin, että se on tosissaan. Kun nykyiset toimet epäonnistuvat, todennäköisesti pankkien odotuksia alhaisemman TLTRO-luottokiinnostuksen takia niiden ensimmäisenä merkintäpäivänä 18. syyskuuta, markkinat alkavat ennakoida seuraavia, raskaampia toimenpiteitä EKP:lta von Gerichin mukaan. Työkalupakin pohjalla paistaa enää EKP:n valtioiden velkakirjojen osto-ohjelma eli käytännössä setelirahoitus.
TAUSTAA
Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti uusista rahapoliittisista toimista viime kesäkuun kokouksen yhteydessä. Sen jälkeen elokuun kokouksen yhteydessä EKP vielä vahvisti ja aikataulutti kyseisiä toimia. Pankkien analyytikot ja sijoitusmarkkinat ottivat ilmoitukset vastaan pääasiassa myönteisesti. Niitä pidettiin merkkinä, että keskuspankki ottaa vakavasti mannerta vaivaavan matalan inflaation ja yksityisen sektorin luottolaman, mitkä ovat yhdessä Ukrainan kriisin kanssa uhanneet kipata koko mantereen vielä nykyistä viitisen vuotta jatkunutta taantumaa syvempään deflaatiolamaan.
Merkittävänä toimia pidetään myös siksi, että EKP:n on yleisesti uskottu olevan ratkaisuissaan riippuvainen Saksan keskuspankin, Bundesbankin, näkemyksistä, sillä aiemmin Bundesbank on vastustanut useita EKP:n rahapoliittisia elvytyssuunnitelmia. Toimien siis nähdään viestivän, että tilanteen niin vaatiessa EKP on valmis toimimaan, ja että se pystyy toimimaan, Saksankin vastustuksesta huolimatta.
Nollakorkojen aikana vain keskuspankin taseella voi vaikuttaa
Rahapolitiikan keskeinen ongelma euroalueella on, että keskuspankkikorot ovat jo pitkään olleet nollan pinnassa ja nyt jopa sen alle, mutta pankkien antolainaus ei kasva ja pankkien vaatimat lainojen reaalikorot ovat edelleen korkeat. Kun keskuspankin korkomuutoksilla ei enää ole vaikutusta, jäljelle jäävinä vaihtoehtoina ovat keskuspankin tekemät erilaisten finanssi-instrumenttien osto-operaatiot sekä keskuspankin liikepankeille myöntämien luottojen vakuuskäytäntöjen höllentäminen. On epäselvää, mitä keskuspankin pitäisi ostaa, ja mitä vaikutuksia sillä olisi inflaatio- ja pankkiluototuksen näkymiin. Varmaa on vain, että keskuspankkien ostotoimet tai vakuuskäytännöt siirtäisivät yksityistä riskiä yhä enenevässä määrin keskuspankin kautta kaikkien euromaiden kontolle yhteisvastuullisesti.
Kolmen konstin ohjelma
EKP:n viimeiset toimet ovat tiivistetyssä muodossa kolmiosaiset: TLTRO-luotot, ABS-ohjelma ja negatiiviseksi lasketut talletuskorot. TLTRO on pankeille keskuspankin myöntämää pitkäaikaista matalakorkoista luottoa. Pankkeja yritetään ohjata lainaamaan TLTRO-rahat eteenpäin yksityisen sektorin käyttöön, sillä lainaehdot ovat pankeille edullisemmat, mikäli ne luotottavat yrityksiä ja kotitalouksia (ei kuitenkaan asuntolainoina), kuin jos ne luotottavat euroalueen valtioita.
ABS-ohjelmassa EKP ostaa omaisuusvakuudellisia arvopapereita, eli käytännössä reaalivakuuksia vastaan tehdyistä lainoista kasattuja lainakoreja. ABS-luotoilla on huono maine finanssikriisin jäljiltä, koska pankit paketoivat tuolloin kyseenalaisia lainoja paketeiksi ja myivät ne sijoittajille, jotka kärsivät lopulta mittavat tappiot. Tämä tappoi sekä sijoittajien että pankkien mielenkiinnon ABS-tuotteita kohtaan, ja niiden markkinat ovat Euroopassa hyvin pienet.  EKP toivoo, että osto-ohjelmallaan se saisi koko ABS-markkinan kasvamaan ja siten helpottaisi luotonvälitystä yksityiselle sektorille euroalueella.

Euroopan keskuspankilta keinot lopussa – työkalupakin pohjalla enää setelirahoitus

EuroThinkTank

Tohtorikolmikon pysäyttävä kirjoitus: itsemäärämisoikeutemme tulilinjalla ensi syksynä

Talouslehden terveiset länsimaisille päättäjille: ”Uudistakaa talousmallinne tai populistit tekevät sen”

Eurojohtajien utopistinen toive: pankkiunioni pelastaa – EuroThinktank: ei tule tapahtumaan

Euroopan keskuspankilta keinot lopussa – työkalupakin pohjalla enää setelirahoitus

Uusimmat

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025