Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

SAK kritisoi EK:n maahanmuuttotavoitetta – nyt liitto vaatii EK:n kanssa lisää ulkomaista työvoimaa

Useissa kaupungeissa tuhansien eurojen tukia vain ulkomaalaisten työllistämiseen – Vigelius: ”Laillistettua syrjintää”

Espoo kielsi kasvot peittävän pukeutumisen kouluissa ja päiväkodeissa

Junnila suomii julkisia kilpailutuksia: Vantaa ja Tampere hylkäsivät halvemmat suomalaiset ratikat

Republikaaneille murskatappio vaaleissa – Trump aikoo tehdä demokraattien kanssa diilejä

Jonna Kiiskinen on Vuoden Poliisi 2026 – sisäministeri Rantanen: ”Poliisityön vahvuus syntyy luottamuksesta”

Antikainen iloitsee Joensuun lentopäätöksestä: ”Kyse on maakunnan työpaikoista ja toimeentulosta”

Ministeri Ranne iloitsee Finnairin päätöksestä – suomalaisyhtiö pelastaa viisi maakuntakenttää markkinaehtoisesti

SDP:ssa eripuraa peruskoulun kansallisista kokeista: Yksi edustaja kaipaa tietoa, toinen torjuu – myös OAJ vastustaa

Purra peräänkuuluttaa järkeä Helsingin Hanasaaren voimala-alueen uusiokäyttöön

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava 

Psykologi selittää woken sekä maahanmuuttosokeuden – narsismi mädätti kulttuurin ja some nuorten aivot

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”

Tynkkynen jyrähtää kokoomuksen Sirpa Pietikäisen vihervasemmistolaisesta äänestyslinjasta EU:ssa

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana

Poliisi otti useita huumerikoksista epäiltyjä kiinni Helsingin Puhoksen ostoskeskuksessa – Tynkkynen: ”Puhos on oikeasti menetetty”

Ay-liikkeen Israel-boikotti jakaa jäsenistöä – kritiikki kohdistuu politikointiin

Sitran aika on ohi – miljardi kuuluu Suomen tulevaisuuteen, ei pysyvälle ajatusklubille

Fingo vääristelee kehitysavun tuloksia – faktantarkistus sangen valikoivaa

Oikeusministeri Meri: Islannin malli Suomeen – perussuomalaisten on oltava seuraavassa hallituksessa viemässä asia maaliin

hallituskoalitio

Kasvava laillisen ja laittoman maahanmuuton paine ajaa hallituksia vaikeuksiin Euroopassa. Nyt vuorossa oli Hollanti, jossa eräs Euroopan pitkäaikaisimmista pääministereistä joutui luopumaan vallasta. Idealismi ja arki joutuivat sovittamattomaan ristiriitaan.

Hollannin koalitiohallitus kaatui viimein perjantaina kuukausia kestäneisiin sisäisiin erimielisyyksiin. Riita oli kuinka ollakaan <a href="https://www.aljazeera.com/news/2023/7/8/dutch-govt-falls-over-failure-to-agree-on-asylum-seeker-policy">maahanmuutosta</a>; pakolaisista ja heidän perheidensä yhdistämisestä.
Aihe <a href="https://www.euronews.com/2023/07/07/dutch-government-reportedly-collapses-after-failure-to-reach-agreement-on-asylum-measures">jakaa</a> yhä vahvemmin poliittista kenttää kautta koko maanosan ennen ensi kevään europarlamenttivaaleja.
Viimeinen niitti oli kahden hallituspuolueen, etunenässä kristillisdemokraattien (Christen Unie) kieltäytyminen keskustaoikeistolaista VVD-puoluetta edustavan pääministeri Mark Rutten ehdotuksesta, jolla pakolaisperheiden yhdistämissäännöksiä olisi tiukennettu.
&#8211; Maahanmuutto on keskeinen poliittinen ja sosiaalinen kysymys, hän kommentoi maansa tilannetta.
Kompromissi ei kelvannut kristillisille
Vielä perjantaina maanmuuttoministeri Eric van der Burg luonnosteli kompromissia, jonka mukaan käyttöön otettaisiin ”hätäjarru”: pakolaisten vastaanottaminen lopetettaisiin viimeistään silloin, kun koko järjestelmä on romahtamassa.
Ratkaisu ei kelvannut kristillisille, jotka olivat Politicon <a href="https://www.politico.eu/article/dutch-government-pm-mark-rutte-in-crisis-over-asylum-measures">mukaan</a> ”haluttomia särkemään perheitä”. Uudet vaalit pidettäneen marraskuussa.
Turvapaikkaa haki Hollannista viime vuonna 46 000 henkilöä ja tänä vuonna hakemuksia odotetaan kertyvän 70 000. Määrä on korkein sitten kriisivuoden 2015.
Enemmän ongelma kuin ratkaisu
Hollannin pitkäaikaisin pääministeri Rutte on pettynyt, aikoo lopettaa nuorallatanssin, eikä jatka enää politiikassa. Hän on johtanut maata lokakuusta 2010. Rutte aikoo jatkaa sosiaalitieteiden opetusta paikallisessa opinahjossa.
Rutte on viime vuodet <a href="https://www.politico.eu/article/mark-rutte-netherlands-vvd-era-comes-to-an-end-as-he-quits-politics/">nähty</a> Hollannin poliittisessa kentässä ehkä enemmänkin ongelmana kuin ratkaisuna. <a href="https://eenvandaag.avrotros.nl/panels/opiniepanel/alle-uitslagen/item/de-pieken-en-dalen-van-het-vertrouwen-in-mark-rutte-als-premier-zo-keek-het-opiniepanel-13-jaar-lang-naar-hem/">Mielipidetiedustelun</a> perusteella kolme neljästä hollantilaisesta ei halua Rutten jatkavan pääministerinä uudessa hallituksessa.

Kristillisdemokraatit kaatoivat Hollannin hallituksen – maahanmuutto taas keskeinen erimielisyyksien aihe

<a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2fdbdfb3-9e42-498e-aabe-229d5cbb0138">Iltalehti</a> uutisoi, että EU-lähteiden mukaan Suomella olisi nykyisessä geopoliittisessa asemassaan hyvät perusteet hakea EU-rahoitusta infrahankkeisiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen katsoo, että huoltovarmuutta edistäviin hankkeisiin pitää panostaa nyt.

&#8211; EU:n CEF-rahastossa on 33,7 miljardia euroa, joista Suomen olisi nyt mahdollisuus saada osansa. Infra on siinä kunnossa, että se tarvitsee merkittäviä panostuksia, ja toimivat yhteydet ovat muuttuneen puolustuspolitiikankin kannalta entistä tärkeämpiä, Jari Ronkainen perustelee.
Suomi onnistunut Ruotsia heikommin
Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan Ruotsi on panostanut ja kyennyt saamaan merkittävästi enemmän tukea infrahankkeisiin, mutta Suomen potentiaali tukiin on kasvanut. Eilen myös komissaari Jutta Urpilainen (sd.) peräänkuulutti Suomen voimakkaampaa ennakkovaikuttamista EU:n suuntaan.
&#8211; Kansallisen edunvalvonnan aika on nyt. Suomi ei voi olla pelkkä laskujen kuittaaja EU:ssa, vaan silloin kun tarve vaatii, niin myös meidän on saatava tukea. Muuttunut rooli niin EU:n kuin Natonkin ulkorajana tarkoittaa, että Suomen kehittämiseen on panostettava myös kansainvälisesti, Ronkainen sanoo.
Odotukset korkealla hallituksen suhteen
Ronkainen näkee, että hallitusneuvotteluita käyvällä puoluekokoonpanolla voitaisiin saavuttaa sellainen puolustusmyönteinen hallitus, jolla on mahdollisuus ja halukkuus panostaa Suomen infraan ja huoltovarmuuteen.
&#8211; Odotukseni ovat korkealla, että jos hallitus syntyy neuvotteluita käyvien puolueiden pohjalta, niin lähtökohdat niin puolustuksen kuin muunkin kansallisen edun valvontaan ja ajamiseen ovat paremmat kuin aiemmin, Ronkainen kertoo.
&nbsp;

Ronkainen panostaisi huoltovarmuuteen ja infrahankkeisiin EU:n kautta: ”Suomi ei voi olla pelkkä laskujen kuittaaja EU:ssa”

Suomen eduskuntavaalien ja Ruotsin valtiopäivävaalien tuloksissa on yllättävänkin paljon yhteistä. Keskeisenä punavihreän koalition tuuppaaminen historian hämärään. Suomen uusi hallitus rakentuisi luontevasti perussuomalaisten ja kokoomuksen ympärille. Perussuomalaisten tukema vähemmistöhallitus Ruotsin tapaan ei sen sijaan näytä todennäköiseltä.

Naapurimaan poliittisiin kommentaattoreihin on tehnyt ilmeisen lähtemättömän vaikutuksen kylmyys, jolla Sanna Marin heitti hallituskumppaninsa ”bussin alle” taatakseen itselleen ja puolueelleen vaalivoiton. Näin Svenska Dagbladetin <a href="https://www.svd.se/av/olof-ehrenkrona">Olof Ehrenkrona</a>:
&#8211; Kun sosialidemokraattien johtaja Sanna Marin vaalikampanjan aikana varmistui hallituspuolueita uhkaavasta vaalitappiosta, hän oli tarpeeksi tunteeton vaatimaan taktista äänestämistä perussuomalaisten pysäyttämiseksi. Seurauksena keskustapuolue, vihreät ja vasemmistoliitto, joka on vanhan kommunistipuolueen perillinen, menettivät vieläkin enemmän äänestäjiä.
Äänestäjien viesti oli Suomessakin selvä
Ehrenkronan <a href="https://www.svd.se/a/y6G1Ge/finland-omfamnade-det-blaa-laget">mukaan</a> äänestäjien viesti on selvä: ei enää punavihreätä politiikkaa. Niinpä hallitus rakentuisi loogisesti kokoomuksen ja perussuomalaisten ympärille. Taloussotku on siivottava ja budjettivajeesta on päästävä eroon rakenneuudistusten avulla.
&#8211; Tuntuuko tutulta? Suomella on jälleen tilaisuutensa osoittaa olevansa aikuisten Ruotsi.
&#8211; Kun pöly vaalien jälkeen oli laskeutunut, kävi selväksi, että Suomen ja Ruotsin vaalituloksella on hyvin paljon yhtäläisyyksiä, <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/stora-likheter-mellan-svenska-och-finska-valet">aloittaa</a> SVT analyysinsa Suomen eduskuntavaalien tuloksesta.
Suomeen tuskin vähemmistöhallitusta
Erojakin on. Valtiotieteilijä Thomas Karv arvelee, että Suomessa tuskin onnistuisi vähemmistöhallitus Ruotsin tapaan. Siis sikäläistyyppinen moderaattien, kristillisdemokraattien ja liberaalien koalitio, jota ruotsidemokraatit tukee valtiopäivien äänestyksissä.
&#8211; Suomessa tuskin hyväksyttäisiin, että perussuomalalaiset ainoastaan tukevat hallitusta sen sijaan, että heidät pakotettaisiin mukaan hallitukseen kantamaan vastuuta, Karv toteaa SVT:n haastattelussa.
Marin ilmoitti tänään, ettei hän hae jatkokautta SDP:n puheenjohtajana.

Ruotsalaislehti: ”Sanna Marin oli tarpeeksi tunteeton vaatimaan taktista äänestämistä perussuomalaisten pysäyttämiseksi”

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>