Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

PS-Nuoriso kritisoi Ylen aietta aloittaa arabian- ja somalinkieliset uutiset: Vieraskielinen uutisointi vie pohjan kotoutumiselta

Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”

Koponen: Ammatillisen opetuksen säästöt kohdennettava suomalaisilta nuorilta leikkaamatta

Helsingin Kaivokadun läpiajokielto käsittelyssä ensi viikolla – tulisiko autottomasta kävelykadusta jopa vaarallisempi jalankulkijoille?

Lakihanke perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamisesta etenee – kummaltakin puolisolta edellytettäisiin jatkossa 21 vuoden vähimmäisikää

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

hiilijalanjälki

Opposition välikysymyksestä päätellen perussuomalaiset ovat hallituksen ilmastopolitiikassa tukevasti kuskin paikalla suitsiessamme edeltäjiemme suuruudenhulluksi äitynyttä kunnianhimoa.

Katoavaista on silti mainen kunnia, sillä epäilemättä pian taas taivastellaan, kuinka vaalilupaukset on syöty ja periaatteet myyty. Hallitusohjelma vaikuttaisikin olevan tasapainossa, kun opposition puheissa isännän ja rengin roolit vaihtuvat varsin ennalta-arvattavasti.
Mielipideilmastokin on muuttuvainen, kun nuorisoa villinneen ilmastoalarmisti Greta Thunberginkin on täytynyt keksiä itsensä uudelleen yleisvasemmistolaisena ammattiaktivistina. Kunhan järkilinja, nykykielellä ”laitaoikeisto”, menestyy EU-vaaleissa, niin kenties sielläkin pääsemme karsimaan kurjistamista ja kyttäämistä.
Ilmastovaikutuksensa on maahanmuutollakin, vaikka ilmastokysyjät siitä visusti vaikenivatkin. Silti vihervasemmisto kannattaa riemumielin miljoonien kehitysmaalaisten siirtymistä länsimaisen kulutuskulttuurin piiriin. Ehtymättömien siirtolaismassojen hiilijalanjäljet pullistuvat ja lähtömaiden väestöräjähdys saa lisähappea. Linkola pyörii haudassaan.
Kun Euroopan tasolla puhutaan vuosittain miljoonasta tulijasta, niin yhdellä EU-vaalikaudella kulutusjuhliin saapuu Suomen verran vieraita. Miksei tämä koskaan soita maailmanlopun ennustajien hälytyskelloja? Eikö ylikulutuksella tai hiilijalanjäljellä olekaan merkitystä? Eikö nyt olekaan pakko? Niin paljon kysymyksiä.
Ilmeisesti loppumattoman massasiirtolaisuuden edistäminen menee kaiken, myös ilmastonmuutoksen torjumisen edelle. Ainakin hallituksen ilmastotoimet tällä saralla jäivät kokonaan kiitosta vaille.
Ai niin, sunnuntaina on mahdollisuus lähettää perussuomalaisen ilmastopolitiikan tekijöitä Brysseliin. Viimeisimmän gallupin mukaan <a href="https://yle.fi/a/74-20090719">kolmin kappalein</a>!

Onni Rostilan kolumni: Kiittämätön ilmastovälikysymys

Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton välikysymyksestä liittyen hallituksen ilmasto- ja luontopolitiikkaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela nosti puheessaan esiin Suomessa ja Euroopassa harjoitetun ilmastopolitiikan epäkohtia.

&#8211; Suomen päästöt ovat maailman mittakaavassa promilleluokkaa. On selvää, että kiristämällä omaa ilmastopolitiikkaamme me emme pysty merkittävästi vaikuttamaan globaaleihin päästöihin, Jari Koskela totesi.
Koskela mainitsi puheessaan Kiinan merkittävän roolin globaaleihin päästöihin. Samaan aikaan, kun Suomessa suljetaan kivihiilivoimaloita ja on ajettu alas polttoon perustuvia energiamuotoja, on Kiinassa jopa lähes 200 kivihiilivoimalaa rakenteilla.
&#8211; Ongelma näissä Suomen ja EU-tason ilmastotavoitteissa ja ilmastotoimissa on se, että liian kireinä ne ajavat tehtaita niihin maihin, joissa tuotanto on halvempaa ja käytännössä aina myös saastuttavampaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkaisi joitakin vuosia sitten tutkimuksen, jonka mukaan Euroopan sisäisen päästökauppajärjestelmän avulla on kyllä pystytty vähentämään päästöjä Euroopan sisällä, mutta samalla tuonnin päästöt ovat kasvaneet, Koskela huomautti.
Koskela toivoi, että tästä Euroopan aiheuttamasta hiilivuodosta puhuttaisiin enemmän. Hän katsoi, että ei ole millään muotoa järkevää eikä kestävää, että pienentämällä hiilijalanjälkeä Euroopassa kasvatamme sitä samaan aikaan muualla.
Riippuvuussuhteet suuri ongelma
Koskela huomautti, että Euroopassa on tehty suuria virheitä luomalla energiariippuvuussuhteita Venäjän kanssa. Saksan ripustautumisesta venäläisen maakaasun varaan kärsii Koskelan mukaan koko Eurooppa.
&#8211; Tästä on tullut siis myös turvallisuuspoliittinen ongelma. Iso syy on Euroopassa harjoitettu laaja ydinvoimavastaisuus — tässä on peiliin katsomisen paikka monella tasolla. Valitettavasti tätä ydinvoimavastaisuutta on Euroopassa edelleen liian paljon, Koskela huomautti.
Esimerkkinä Koskela nosti esiin EU:n vetypankin, josta ei saa rahoitusta hankkeille, joiden sähkö on tuotettu ydinvoimalla.
&#8211; Vetypankki edellyttää sähkön uusiutuvuutta, kun oikea ratkaisu olisi edellyttää päästöttömyyttä, jolloin ydinvoimaa ei olisi suljettu pois, Koskela totesi.
Koskela varoitti myös tekemästä Kiinan kanssa samoja virheitä kuin on tehty Venäjän kanssa. Tuuli- ja aurinkovoiman vaatimat komponentit tuodaan pitkälti Kiinasta, joten Koskelan mukaan riskit ovat kyllä nähtävillä.
Suomessa tuotanto on jo puhdasta
Koskela huomautti, että Suomessa ei ole enää paljon mahdollisuuksia tehdä enempää ilmastopolitiikan saralla. Esimerkiksi vuonna 2023 tuotetusta sähköstä jopa 94 prosenttia tuotettiin päästöttömästi. Koskela ei usko, että polttoon perustuvat tuotantomuodot kokonaan poistuvat. Niitä on tässä tilanteessa syytä ylläpitää ihan jo huoltovarmuussyistäkin.
&#8211; Ainespuun päätyminen polttoon on tietysti järjetöntä, mutta siihen on viime vuosina ollut syynä turvetuotannon liian nopea alasajo. Tällaisista seurauksista olemme varoittaneet. Turvetuotantoa on järkevä pitää yllä huoltovarmuussyistä, mutta turpeella monine muotoineen on myös kansantaloudellinen merkitys, Koskela muistutti.
&nbsp;

Perussuomalaisten Koskela: Ilmastopolitiikan merkittävin ongelma on hiilivuoto Kiinaan

Kansainvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n mukaan tavoite 1,5 celsiusasteen lämpenemisestä vuoteen 2050 mennessä <a href="https://twitter.com/LuluRanne/status/1640608946103762946?s=20">ei toteudu</a> vapaaehtoisesti. Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne pelkää, että ilmastopaniikin varjolla ajettu totalitarismi, jonka avulla kuvitellaan voitavan pelastaa planeetta, saattaa lopulta johtaa sanoinkuvaamattomaan inhimilliseen katastrofiin.

Esimerkiksi Manchesterin yliopiston energian ja ilmastomuutoksen professori Kevin Anderson <a href="https://theconversation.com/ipccs-conservative-nature-masks-true-scale-of-action-needed-to-avert-catastrophic-climate-change-202287">väittää</a>, kansanedustaja Lulu Ranteen mukaan aivan oikein, ettei tuloillaan oleva teknologia ehdi vähentää päästöjä tarpeeksi nopeasti. Tilalle Anderson kuitenkin esittää kaiken aineellisen ja energian kulutuksen nopeaa leikkaamista, vaikka väkisin.
&#8211; Hänen mukaansa koko planeetan pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Kehittyneissä maissa, kuten Suomessa, tämä tarkoittaisi hiilijalanjäljen pienentämistä jopa yhteen kahdestoistaosaan nykyisestä. Tuloksena olisi Pohjois-Korean elintaso, kuten perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi Ylen suuressa vaalitentissä 20.3., Ranne sanoo.
Ratkaisuna totalitaristinen kontrolli
Kun ilmastotavoitteet karkaavat jatkuvasti kauemmas, esitetään yhä useammin ratkaisuksi elintason pakkoleikkausta ja ihmisten arjen kontrolloimista.
&#8211; Saksassa kansanäänestysaloite vaati Berliiniä leikkaamaan peräti 95 prosenttia hiilipäästöistään vuoteen 2030 mennessä. Äänestys pidettiin 26.3. Kaupunkilaiset eivät suostuneet leikkauksiin, Ranne kertoo.
Hollannin hallitus haluaa lopettaa tuhansia maatiloja pakolla. Kansa nousi 15.3.2023 aluevaaleissa vastarintaan. Viljelijäkansalaisten liike eli Boer-Burger Beweging (BBB) nousi kerralla Hollannin ylähuoneen eli senaatin suurimmaksi puolueeksi. Ranne pitää kuvaavana, että puolue on oikopäätä määritelty oikeistopopulistiseksi yrityksenä marginalisoida ja vähätellä sitä.
&#8211; Totalitarismiin kuuluu jokaisen yksilön elämän kaikkien osa-alueiden ideologiaperusteinen kontrollointi. Demokraattisesti kehittyneiden maiden energian- ja muun kulutuksen nopea leikkaaminen murto-osaan vaatisi mahdottomia tarjonnan ja yksilön kulutuksen pakkoleikkauksia.
EU totalitarismin tiellä
EU on juuri tällä kaiken kontrolloinnin tiellä: energian kulutuskatto, pakkoremontit, polttomoottorikielto, ennallistamisvaatimukset&#8230; lista on loputon. EU:n typpilainsäädäntö jumitti Hollannin kehittämisen. Pääministeri Mark Rutten hallituksen vastaus oli aie lopettaa väkisin 3 000 maatilaa ja maatalouteen liittyvää yritystä, kuten lannoitevalmistajia.
&#8211; Ympäristötotalitaristit eivät halua odottaa teknologiaratkaisuja, vaan leikata kaiken kulutuksen väkisin esiteolliselle ajalle.
Unohtuu, että vain työnjako, erikoistunut tuotanto ja kulutus mahdollistavat 8 miljardin väestön hengissä pitämisen jakamalla alkutuotannon ylijäämää kaikkien saataville. Kulutuksen nopea pudotus murto-osaan aiheuttaisi globaalin ruokakriisin, kun yhä useamman pitäisi huolehtia itse omasta ravinnonhankinnastaan. Se ei ole enää mahdollista.
&#8211; Käytännön ongelmia ei ole koskaan ratkaistu ideologioilla. Sri Lanka romahti pakollisella luomuviljelyllä. Kambodžan punaisten khmerien &#8220;Vuosi nolla&#8221; -utopiassa jokainen päätyi kuokkimaan maata ideologian rautaisessa otteessa. Miljoonia kuoli, Ranne varoittaa.
Vihreät khmerit
Ilmastopaniikin varjolla ajetaan pakkovaltaa, jolla kuvitellaan voitavan pelastaa planeetta.
&#8211; Tosiasiassa khmerien väri on nyt vain vihreä. Ajatus, että ihmiskunnan kulutus, mukaan lukien energia, ajettaisiin väkisin ja nopeasti 1,5 ⁰C:n tavoitteen vaatimaan murto-osaan, on jo uinut poliittiseen päätöksentekojärjestelmään.
&#8211; Ajatus pitää sisällään sanoinkuvaamattoman inhimillisen katastrofin ainekset. Ajattele, ketä äänestät, Ranne vetoaa.
&nbsp;

Lulu Ranne: Ilmastotavoitteet johtavat totalitarismiin – Suomea uhkaa Pohjois-Korean elintaso

Keskivertokansalaisen kamppailu ilmastonmuutosta vastaan näyttäytyy lähinnä surkuhupaiselta, kun sitä vertaa eliitin elintapoihin. Superrikkaan hiilijalanjälki on tuhansia kertoja tavallisen tallaajan jälkeä suurempi.

Rahaeliittiin kuuluva henkilö omistaa tyypillisesti superjahdin (aluksen pituus 30–200 metriä), muutaman liikesuihkukoneen sekä loistoasuntoja ympäri maailmaa. Hyvin varustettu superjahti (miehistö, helikopterit, sukellusvene, uima-altaat) <a href="https://theconversation.com/private-planes-mansions-and-superyachts-what-gives-billionaires-like-musk-and-abramovich-such-a-massive-carbon-footprint-152514">tuottaa</a> The Conversation -julkaisun mukaan 7 020 tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa. Keskimääräinen amerikkalaisen henkilön hiilidioksidipäästö oli 15 tonnia vuonna 2018.
Conversation muodosti 82 tietokantaa ja keräsi <a href="https://www.forbes.com/consent/?toURL=https://www.forbes.com/billionaires/">julkisista lähteistä</a> tiedot miljardöörien asunnoista, kulkuvälineistä ja vielä erikseen jahdeista. Nämä yhdessä tuottavat suurimman osan eliittihenkilön hiilijalanjäljestä, Lopuksi koottiin 20 henkilön maantieteellisesti sekä sukupuolisesti tasapuolinen lista ja raharikkaat laitettiin saastuttavuusjärjestykseen.
Lista on vain valistunut arvaus
Lista on tekijöidensä mukaan vain valistunut arvaus. Superrikkaat ovat erittäin taitavia kätkemään omistuksiaan kateellisten ja verottajan silmiltä. Osviittaa eliitin omistuksista antanee se, että maapallon kaikkein rikkaimpien 2 200 henkilön yhteenlaskettu varallisuus <a href="https://www.forbes.com/sites/chasewithorn/2020/12/16/the-worlds-billionaires-have-gotten-19-trillion-richer-in-2020/?sh=c44b6de7386f/">kasvoi</a> pandemiasta huolimatta 1 900 miljardia ($1,9 trillion) dollaria vuonna 2020.
Maailman suurin miljardöörin hiilijalanjälki kuuluu jalkapalloseura Chelsean omistajalle. Oligarkki Roman Abramovich päästää vuodessa taivaalle 30 865 tonnia hiilidioksidia. Listalla viidentenä olevan Ann Walton Kroenken päästöt ovat vielä lähes 10 000 tonnia.
Bill Gates on listalla sijalla kymmenen 7 408 tonnin hiilidioksidipäästöillä, vaikka on maailman neljänneksi rikkain ihminen. Gatesin päästöissä huomioitavaa on miljardöörin omakotitalo, jossa on 24 vessaa ja hintalappu 127 miljoonaa dollaria.
Maailman kaikkein rikkaimmat henkilöt elävät varallisuuteensa nähden maltillisesti, sillä syntilistan hännillä komeilevat Jeff Bezos ja Elon Musk tonninparin hiilidioksidipäästöillä.
S

Superjahdin omistavalla oligarkilla on jättiläisen hiilijalanjälki – myös loistolukaalit, sukellusveneet ja lentokoneet lisäävät miljardöörin ilmastorasitusta

Kahdeksan puoluetta laittoi puumerkkinsä yhteiseen ilmastolinjaukseen, josta päätettiin viime syksynä Kesärannan pyöreän pöydän keskusteluissa. Perussuomalaiset jäi pois ylikunnianhimoisista ilmastoneuvotteluista.Kansanedustaja Minna Reijonen kritisoi jyrkästi ilmastolinjausta, joka allekirjoitettiin viime marraskuussa. Nykyisistä eduskuntapuolueista seitsemän allekirjoitti linjauksen.
Reijonen otaksuu, että tämä äärimmäisen kunnianhimoinen linjaus tuntuu tulevan kalliiksi kansalaisille ja Suomelle. Talousvaliokunnan jäsen sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan varajäsen toteaa sopimuksessa olevan monta kohtaa, jotka arveluttavat.
Miksei seurauksista puhuta enemmän?
Reijosen mielestä sopimuksesta voi seurata asioita, joista on puhuttu ihan liian vähän.
&#8211; Linjauksessa mainitaan, että lämmön ja sähkön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 10 vuoden kuluttua.
Huolestuttavana Reijonen pitää myös linjauksen mainintaa päästökaupasta, jota laajennetaan jopa niin kattavaksi, että siihen tulee mukaan kiinteistökohtaiset lämmitykset ja jäähdytys.
Kiinteistökohtaisuus voi lisätä kuluja
Reijonen toteaa olevansa varma, että kiinteistökohtaisuus lisää kiinteistöjen kuluja. Hän on huolestunut siitä, että lasku voi langeta tavallisille kotitalouksille.
&#8211; Ilmastoasioissa ei oteta riittävästi huomioon Suomen pitkiä etäisyyksiä ja vaihtelevia sääolosuhteita, Reijonen sanoo.
Kotimainen maatalous ja teollisuus kovilla
Ilmastolinjauksessa puhutaan myös turvemaiden päästöjen vähentämisestä ja maatalouden hiilensidonnan kehittämisestä, vahvasta metsäkadon hillitsemisestä ja päästöttömän tai vähäpäästöisen liikenteen kehittämisestä.
Reijonen miettii, kuinka paljon tämä voi tuoda lisäkuluja maatalouteen ja teollisuuteen.
Yltiökunnianhimolla on hintansa
Reijonen kyselee, että mitähän maksaa ja mitä käytännössä tarkoittaa ilmastojalanjälkilaskennan ja -merkinnän edistäminen.
&#8211; Uskallan väittää, ettei maailman väestöstä iso osa ole edes kuullut mistään hiilijalan- tai hiilikädenjäljestä. Myös hallituksen ajama polttoaineveron korotus tulee nostamaan tuotteiden hintoja tavallisille ihmisille.
&#8211; Miksei ensin selvitetty linjattujen tavoitteiden hintaa ja kustannuksia? Onko Suomen kannettava jopa muiden maiden vastuita? kyselee Reijonen.
Perussuomalaiset ovat huolissaan kotimaisen teollisuuden ja maatalouden säilymisestä ja pärjäämisestä.