Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

SAK kritisoi EK:n maahanmuuttotavoitetta – nyt liitto vaatii EK:n kanssa lisää ulkomaista työvoimaa

Useissa kaupungeissa tuhansien eurojen tukia vain ulkomaalaisten työllistämiseen – Vigelius: ”Laillistettua syrjintää”

Espoo kielsi kasvot peittävän pukeutumisen kouluissa ja päiväkodeissa

Junnila suomii julkisia kilpailutuksia: Vantaa ja Tampere hylkäsivät halvemmat suomalaiset ratikat

Republikaaneille murskatappio vaaleissa – Trump aikoo tehdä demokraattien kanssa diilejä

Jonna Kiiskinen on Vuoden Poliisi 2026 – sisäministeri Rantanen: ”Poliisityön vahvuus syntyy luottamuksesta”

Antikainen iloitsee Joensuun lentopäätöksestä: ”Kyse on maakunnan työpaikoista ja toimeentulosta”

Ministeri Ranne iloitsee Finnairin päätöksestä – suomalaisyhtiö pelastaa viisi maakuntakenttää markkinaehtoisesti

SDP:ssa eripuraa peruskoulun kansallisista kokeista: Yksi edustaja kaipaa tietoa, toinen torjuu – myös OAJ vastustaa

Purra peräänkuuluttaa järkeä Helsingin Hanasaaren voimala-alueen uusiokäyttöön

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava 

Psykologi selittää woken sekä maahanmuuttosokeuden – narsismi mädätti kulttuurin ja some nuorten aivot

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”

Tynkkynen jyrähtää kokoomuksen Sirpa Pietikäisen vihervasemmistolaisesta äänestyslinjasta EU:ssa

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana

Poliisi otti useita huumerikoksista epäiltyjä kiinni Helsingin Puhoksen ostoskeskuksessa – Tynkkynen: ”Puhos on oikeasti menetetty”

Ay-liikkeen Israel-boikotti jakaa jäsenistöä – kritiikki kohdistuu politikointiin

Sitran aika on ohi – miljardi kuuluu Suomen tulevaisuuteen, ei pysyvälle ajatusklubille

Fingo vääristelee kehitysavun tuloksia – faktantarkistus sangen valikoivaa

Oikeusministeri Meri: Islannin malli Suomeen – perussuomalaisten on oltava seuraavassa hallituksessa viemässä asia maaliin

hömppähankkeet

Tuskin kukaan yllättyi Pisa-tulosten romahduksesta. Syyt ovat selvillä jokaisessa opettajanhuoneessa. Lapset eivät tyhmisty korona-ajan ja leikkausten takia. Resursseja riittää. Kaikkien aikojen pienimpiä ikäluokkia kouluttelee kaikkien aikojen ennätysmäärä erilaisia ammattilaisia. Vararehtoreita, koulunkäyntiavustajia, psykologeja, kuraattoreita ja henkisten vaippojen vaihtajia on kuin meren mutaa.

Verrattuna suurten ikäluokkien opintiehen on hinta-laatusuhde vuonna 2023 kerta kaikkiaan typerryttävä. Ihmekös tuo. Opetustyöstä alle puolet liittyy opettamiseen. Vuorovaikutteiset hömppähankkeet, arvopohjan rakentelu, digi-ilveily sekä byrokratian näppäily ja käppäily syövät työajan. Koulu eli ”oppimisympäristö” ei voi mitään kotien kirjakielteisyydelle. Arvovallaton opettaja tuuraa vastuuttomia vanhempia, jotka eivät kasvata pikku nussukoitaan vaan syyttävät jokaisesta itkupotkuraivarista yhteiskuntaa.
Hallitukselta ja eduskunnalta puuttuvat keinot tykkänään. Mutta opetushallituksen diktaattorina minä pystyisin pelastamaan ainakin yhden koulullisen lapsia. Perustaisin kokeilukoulun nimeltä Klassillinen Epänormaalilyseo.
Rakennusprojektia ei alkajaisiksi tarvita. Mikä tahansa laho kyläkoulu käy. Hankintojen budjetti pysyy kohtuudessa. Audiovisuaalisista opetusvälineistä tärkeimmät ovat liitu, taulu ja karttakeppi.
Parahin lukija, arvannet Klassillinen Epänormaalilyseon ensimmäisen järjestyssäännön. Puhelimien tuominen koulualueelle on ehdottomasti kielletty kaikenikäisiltä ja ohikulkijoiltakin, ruumiillisen rangaistuksen uhalla. Kanaverkko eristää pihan langattomista verkoista.
Klassillisessa Epänormaalilyseossa opettajien työ on opettaminen. Työkalupakkiin ei kuulu oppilashallinnon järjestelmäkokonaisuuden suunnitteluohjelmistoa. Poissaolot, huomautukset ja kehut merkitään reissuvihkoon. Yksi kanslisti hoitaa koko koulun postin ja juoksevat asiat. Talonmies huolehtii lämmityksestä ja ylitöikseen vahtii, ettei ikkunoita kivitetä.
Klassillisen Epänormaalilyseon henkilökunta ei osallistu ideariihiin, ajatuspajoihin ja työhyvinvoinnin kehittämiskeskuksen viikoittaisiin webinaareihin. Vuorovaikutusta kehittävät kahvi ja pulla.
Klassillisen Epänormaalilyseon oppilailla on mahdollisuus ilmaiseen ruokailuun. Keittäjä on työsuhdeasunnon synergian takia talkkarin muija. Hän päättää ruokalistan raaka-aineiden saatavuuden perusteella. Ruokarajoitusten, ideologioiden ja uskontojen kärsijät tuovat toisinaan omat eväät. Asennekasvatuksenkin takia kaikki avustavat keittolaa marjanpoiminnalla ja perunoiden kuorimisella.
Klassillinen Epänormaalilyseo painottaa aineita: laskentoa, maantietoa, historiaa, voimistelua, laulua, äidinkieltä ja niin edelleen. Kovin keskeistä ei ole ”arvojen” pänttäys. Nuoret kansalaiset harrastavat iltamissaan, kerhoissaan ja vapaa-aikana ominpäin, taipumustensa mukaan vaikkapa sukupuolen moninaisuutta, monikulttuuria tai hakaristien jykertämistä huussin seinään.
Klassillinen Epänormaalilyseo on maksuton ja jokaiselle avoin. Silti kyse on eliittikoulusta, joka huomaamattomasti valikoi taustoja. Opetusmenetelmät ovat haastavia huoltajille, joilta edellytetään suopeutta paperikirjoja kohtaan. Auktoriteetistaan tietoisia opettajia on tapana teititellä ja totella. Keppostelu on sallittua, mutta kiinnijääminen rangaistavaa. Kodeilla ei ole nokan koputtamista jälki-istuntoihin, nelosiin, ehtoihin ja stipendeihin.
Miten on, parahin lukija, laittaisitko lapsesi Klassilliseen Epänormaalilyseoon? Uskotko, että kokeilu huonontaa Pisa-tuloksia tai aiheuttaa syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia enemmän kuin nykymeininki?

Teemu Keskisarjan kolumni: Pisa-tulokset pelastaa Klassillinen Epänormaalilyseo

Suomessa on lukemattoman paljon kansalaisjärjestöjä, joiden toiminta on lähes yksinomaan julkisten avustusten varassa. Yhdistykset haalivat vuosittain kasaan satojen miljoonien eurojen avustuspotin. Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen huomauttaakin, että nykyään Suomessa alkaa jo olla helpompaa perustaa yhdistys kuin aloittaa yritystoiminta. &#8211; Kun perustaa yhdistyksen, voi hakea julkista rahaa ja vaikka työllistää omat kaverit, Rantanen sanoo.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) löysi viime viikolla julkaistussa raportissaan runsaasti <a href="https://www.suomenuutiset.fi/vtv-loysi-ongelmia-jarjestoavustusten-myontamisessa-rantanen-avustusrahat-tulevat-samoille-jarjestoille-kuin-manulle-illallinen-ja-hankehumppa-pyorii/">huomautettavaa ja ongelmia</a> rahapelituotoista myönnettyjen avustusten käytöstä.
Raportti osoittaa, kuinka avustukset kohdentuvat varsin vakiintuneelle saajajoukolle, avustusten valvonta on osin heikkoa ja kuinka vaikuttavuus ei ole riittävästi ohjannut tukien saamisen arviointia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen toteaa, että havainnot ovat pitkälti samoja, mitä perussuomalaiset ovat nostaneet esille aiemminkin.
&#8211; Kuten itsekin olen kirjoittanut, ja monet muutkin ovat nostaneet esille, rahojen jakaminen on osin holtitonta, eikä vaikuttavuudesta ole riittävästi tietoa. Myös rahojen käytön valvonta on varsin ohuella pohjalla, minkä VTV:n raporttikin vahvistaa, Rantanen sanoo.
Hän oli <a href="https://www.permanto.fi/fi/web//alfatv/player/vod?assetId=191370506">eilen</a> vieraana AlfaTV:lla Viikon Parkkonen -keskusteluohjelmassa.
Prosesseihin saatava läpinäkyvyyttä
Kritiikistä huolimatta Rantanen korostaa, että järjestökentällä on myös paljon arvokasta ja hyvää toimintaa.
&#8211; Kuitenkin, kuten VTV:n raporttikin vahvistaa, käytetyt rahasummat ovat suuria ja rahojen käytön raportointi on osin puutteellista.
VTV:n mukaan rahapelituotoista myönnettävien avustusten myöntämisprosesseja olisi kehitettävä nykyistä läpinäkyvämmiksi ja avustuksiin liittyviä tuloksellisuuden linjauksia olisi selkeytettävä ja avustusten käytön valvontaa olisi tehostettava.
Rantanen toteaa, että moni avustuksen saaja ilmoittaa toimintansa tavoitteeksi yleviä, mutta samalla epämääräiseksi jääviä tavoitteita, kuten yhdenvertaisuuden edistäminen, eriarvoisuuden vähentäminen tai hyvinvoinnin lisääminen.
&#8211; Tavoitteissa ei ole mitään väärää tai pahaa, mutta tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen on hankalaa. Hankkeisiin käytetään silti vuosittain satojen miljoonien edestä rahaa. Suomella on nyt edessään sellaiset vuodet, että julkisen rahan käyttöä on seurattava nykyistä tarkemmin.
Avustusten tarve arvioitava uudelleen
Jatkossa Veikkauksen edunsaajajärjestöille jaetut voittovarat tuloutetaan valtion kassaan ilman korvamerkintää avustusten saajista, ja järjestöjen rahoitus tulee tavanomaisen budjettivalmistelun piiriin. Edunsaajien nykyinen tulotaso on turvattu kolmen vuoden siirtymäkaudella.
&#8211; Rahoitus siis tulee jatkossa valtion yleiskatteellisesta budjetista riippumatta siitä, paljonko Veikkaus tulouttaa. Avustuksia on nyt tarkasteltava kriittisesti, onko saajien joukossa sellaisia tahoja, joille ei ole tarpeen myöntää rahoitusta, Rantanen sanoo.
Tällä hetkellä avustusrahat tulevat samoille järjestöille kuin Manulle illallinen ja hankehumppa pyörii. Rantasen mukaan avustusten tarve tulee arvioida uudelleen ja rahojen käyttö otettava tarkempaan syyniin, erityisesti nykyisessä taloustilanteessa.
&#8211; Tämä on ensi sijassa poliitikkojen tehtävä, on luotava nykyistä toimivammat järjestelmät ja toimintaa on kehitettävä. Avainasemassa ovat ministeriöt, jotka rahoja jakavat.
Rantasen lisäksi myös esimerkiksi taloustieteen professori Matti Virén on herätellyt keskustelua siitä, pitääkö valtion vuodesta toiseen alistua yhdistysten ja muiden epävirallisten yhteisöjen lypsettäväksi. Virén <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomalaisista-jarjestoista-tuli-julkisen-rahan-kerjaamisen-ammattilaisia-kansalaistoiminnan-tarkoituksena-ja-ainoana-toimintamuotona-ei-saisi-olla-rahan-hankkiminen-valtiolta/">huomauttaa</a>, että kansalaistoiminnan tarkoituksena ja ainoana toimintamuotona ei saisi olla rahan hankkiminen valtiolta
&#8221;Bullshit-bingo pyörii&#8221;
VTV:n raportista ilmenee, että taitavimmat avustusten hakijat ovat saattaneet saada vuoden aikana avustusrahaa saman järjestön sisällä jopa kuudelletoista eri hankkeelle.
&#8211; Varmasti on olemassa hyviä hakemuksen tekijöitä, mutta ei liene epäselvyyttä, etteikö ”bullshit-bingo” toimisi tässäkin.
Valtionavustuslaki määrittelee avun saamisen yleiset edellytykset, kuten sen, että tarkoituksen tulee olla yhteiskunnallisesti hyväksyttyä ja että avustuksen antamisen on oltava perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) kuitenkin jakaa veikkausvoittovaroista vuosittain kymmeniä miljoonia maailmanparannukseen ja monikulttuuriin, kuten somalien yhdistystoimintaan.
Rantanen nostaa esille <a href="https://www.suomenuutiset.fi/stea-jakoi-yli-puoli-miljoonaa-euroa-somalien-yhdistystoimintaan/">Lieksan somaliperheydistyksen</a>, jolle heruu vuodesta toiseen satoja tuhansia euroja avustusvaroja. Käyttötarkoitukseksi on ilmoitettu esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittäminen sekä kaikille avoin matalan kynnyksen toiminta.
&#8211; Kyse on suurista rahasummista, mutta voidaan kysyä, mitä rahoilla on saatu aikaan.
Valtio rahoittaa venäläistä klubitoimintaa
Rantasen mukaan nykytilanteessa olisi syytä arvioida uudelleen myös esimerkiksi Vantaan Venäläisen klubin lähes 770 000 euron valtionavustus. Klubi muistuttaa sivuillaan, että venäläiset ja venäjänkieliset ovat suurin vieraskielinen vähemmistö Suomessa, ja klubin tarkoituksena on toimia eri kulttuurista kiinnostuneiden ihmisten yhdistäjänä, maahanmuuttajataustaisten ihmisten ja kantaväestön sillanrakentajana.
&#8211; Kun rahoitus tulee valtion budjetista, voidaan tässäkin kohtaa pohtia, onko valtion tarkoituksenmukaista tukea ja rahoittaa tämän tyyppistä toimintaa. Saadaanko tässä aikaan kansalle hyvinvointia ja onko toiminta yleishyödyllistä? Rantanen kysyy.
Hän katsoo, että järjestö- ja kolmannen sektorin toiminta tulisi jatkossa olla entistä selkeämmin kansalaistoimintaa, jonka rahoitus perustuu lahjoituksiin, jäsenmaksuihin ja vapaaehtoistyöhön.
&#8211; Järjestöistä on käytännössä tullut osa julkista sektoria. Samalla julkisella sektorilla on huonot mahdollisuudet vaikuttaa järjestöihin ja valvoa niiden toimintaa.
Rahaa syydetään ulos poliittisin perustein
Rantanen esittää, että jatkossa kansalaisilla tulisi olla paremmat mahdollisuudet itse valita, mitä järjestöjä he haluaisivat tukea sen sijaan, että poliitikot päättävät, mihin rahaa laitetaan. Rantasen mukaan järjestöjen toiminta ei voi olla pääosin tai pelkästään julkisten avustusten varassa.
&#8211; Tällä hetkellä järjestelmästä syydetään rahaa ulos poliittisin perustein. Parempi malli voisi olla vaikka se, että tuettavat järjestöt saisi jokainen päättää esimerkiksi verotuksen yhteydessä. Haluaisin siis mieluummin itse valita ne yhteisöt, joille lahjoitan rahaa ja uskoisin, että moni muu suomalainen haluaisi toimia näin. Mikäli järjestö tekee hyvää työtä ja sitä arvostetaan, olen varma, että toiminnalle löytyy rahoitus.
Suurenmoisia summia kaarnavenemiehille
Rantasen mukaan ei liene epäselvyyttä siitä, että kansa hyväksyy laajasti esimerkiksi ruoka-avun, vaateavun, mielenterveyspalvelut tai vammaisten avustajat, mutta kaarnaveneet, laittomasti maassa olevien palvelut tai muut pienten etupiirien hömppähankkeet eivät kuulu samaan kategoriaan.
Kaarnaveneillä Rantanen viittaa Startup Refugees -projektista sekä tv-ohjelmistaan tunnettujen mediapersoonien Riku Rantalan ja Tuomas Milonoffin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kaarnavenemiehille-taas-jattipotti-hautomotoimintaan-lapioitu-jo-yli-miljoona-euroa-stea-avustuksia/">yhdistyshankkeeseen</a>, joka on onnistunut haalimaan suurenmoisen kasan julkista rahaa melko lyhyessä ajassa.
Rantanen huomauttaa, että myös esimerkiksi suomalaisille päihdejärjestöille jaetaan vuosittain kymmeniä miljoonia, vaikka samaan aikaan päihdeongelmat ovat pahentuneet ja laajentuneet.
&#8211; Monet avustuksia saavat päihdejärjestöt lisäksi avoimesti lobbaavat vapaampaa huumepolitiikkaa, joten voi kysyä mitä järkeä siinä on. Vastaavasti avustuksia jaetaan aseistakieltäytyjäliitolle, vaikka Suomessa maanpuolustuksen perustana on yleinen asevelvollisuus.
Julkisia varoja kavereiden työpaikkoihin
Rantanen huomauttaa, että vaikka kansalaisjärjestöjen julkinen rahoitus on vuosien aikana paisunut valtavasti, samaan aikaan perinteinen yritystoiminta on ajautunut vaikeuksiin.
&#8211; Tänä päivänä Suomessa on jo helpompaa perustaa yhdistys kuin aloittaa yritystoiminta. Kun perustaa yhdistyksen, voi hakea julkista rahaa ja työllistää omat kaverit.

Perussuomalaiset: Kansalaisjärjestöjen rahoitus vapaaehtoismallin suuntaan – ”Toiminta ei voi jatkossa olla pääosin tai pelkästään julkisten avustusten varassa”

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>