Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025

Keskisarja julisti sodan pakkoenglannille – Purra varoittaa puolueita lupailemasta rahaa sote-alueille

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan

Purra: Suomi nousee työllä, vastuunkannolla ja horjumattomuudella – ”Vippaskonsteja ei ole”

Perussuomalaisten Suomeksi kiitos -kielikampanja käynnistyy tänään

Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokous – katso suora lähetys

Hyviä talousuutisia Euroopasta: Keskuspankilta positiivinen kasvuennuste jo toista kertaa peräkkäin ja Suomen luottoluokitus pysyy ennallaan

Hallituksen sote-korjaukset saavat kiitosta väliraportissa – Sillanpää: ”Oppositio levittää propagandaa sotepalveluiden romahtamisesta”

Elinkeinoministeri Puisto: Työ turpeen puolesta etenee

Suomen Moody’s-luottoluokitus säilyy ennallaan – Purra kommentoi: ”Arvio antaa selvän viestin, että hallitus on tehnyt oikeita toimia”

Milan Jaff karkotettiin Suomesta – ”Tervemenoa”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle

itäisen Välimeren reitti

Laittomien siirtolaisten määrä EU:n ulkorajoilla on lähtenyt pandemian jälkeen voimakkaaseen nousuun ja lähes tuplaantunut viime vuodesta. Erityisen ahkerasti EU:n alueelle yritetään entisen Jugoslavian sekä tuoreempana reittinä Kyproksen kautta.

Tammi-toukokuun aikana Euroopan unionin alueelle saapui Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin <a href="https://frontex.europa.eu/media-centre/news/news-release/eu-external-borders-in-may-detections-in-western-balkan-region-more-than-double-gsEhc8">ennakkotietojen</a> mukaan 86 420 henkilöä vailla tarvittavia matkustusasiakirjoja. Luku on 82 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan viime vuonna.
Itäisellä Välimerellä käy kuhina
Luku ei sisällä Ukrainan pakolaisia. Ukrainasta ja Moldovasta on saapunut EU:n alueelle yli 5,5 miljoonaa Ukrainan kansalaista Venäjän helmikuussa alkaneen hyökkäyksen jälkeen.
Vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana laittomien siirtolaisten yleisimmin käytetyt reitit EU:n alueelle ovat kulkeneet läntisen Balkanin ja keskisen sekä itäisen Välimeren kautta.
Balkanin kautta tulleiden määrä kolminkertaistunut
Läntisen Balkanin eli entisen Jugoslavian alueen kautta kulkeva laiton ihmisvirta on lähes kolminkertaistunut alkuvuonna. Siirtolaiset ovat tulleet pääosin Syyriasta ja Afganistanista. He ovat oleskelleet alueella jo aikaisemmin ja tulleet EU:n ulkorajalle alun perin todennäköisesti Turkin ja Kreikan kautta.
Keskisen Välimeren kautta kulkeva reitti lähinnä Italiaan on ollut olosuhteisiin nähden rauhallinen. Laittomien maahan yrittäjien määrä on kasvanut ainoastaan 15 prosenttia. Tulijat ovat pääosin Tunisiasta, Egyptistä ja Bangladeshista.
Liikkeellä tavattu 46 eri kansallisuutta
Laittomien siirtolaisten määrä itäisen Välimeren ei lähinnä Libanonin ja Kyproksen kautta kulkevalla reitillä on sen sijaan yli kaksinkertaistunut. Kulkijat ovat pääosin olleet lähtöisin Syyriasta, Nigeriasta sekä Kinshasan Kongosta.
Laiton ihmisvirta virta Englannin kanaalin ja EU:n välillä on sekin yli tuplaantunut. Reitiltä tammi-toukokuussa tavatut henkilöt ovat edustaneet 46 eri kansallisuutta.

Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex: Laiton maahantulo lähes tuplaantunut EU:n ulkorajoilla alkuvuonna

Ruotsin maahanmuuttovirasto rukkaa ylöspäin ennustettaan pakolaiseksi pyrkivien henkilöiden määrästä. Myös maan kansalaisuutta haetaan innokkaasti, johtuen vuoden 2015 pakolaisvyörystä. Uusia pakolaisuutta ja maahanmuuttoa säänteleviä lakeja odotetaan voimaan kesällä.

Pakolais- ja siirtolaisvirtojen ennustaminen on vaikeaa mutta maahanmuuttovirasto <a href="https://www.migrationsverket.se/download/18.2fa4056d1775f05c2039c/1612515567302/Migrationsverkets%20prognos%20februari%202021%20P1-21.pdf">arvioi</a>, että tilanne on taas kesän jälkeen palaamassa ”normaaliksi”. Viime vuonna turvapaikanhakijota oli 13 000 ja tänä vuonna ennuste on 16 000.
Laittomien maahanmuuttajien määrä kasvoi jo viime syksynä, erityisesti Kanariansaarilla. Myös Italiaan yritettiin ahkerammin kuin vuonna 2019. Ruotsin ja Suomen kannalta olennaisella itäisen Välimeren reitillä on sen sijaan ollut rauhallisempaa. Pandemia on osaltaan vaikuttanut asiaan.
Uusia lakeja odotellessa
Ruotsin valtiopäivien pitäisi hyväksyä uusi maahanmuuttolainsäädäntö 19. kesäkuuta mennessä. Toukokuulle odotetaan uutta lakia turvallisiksi katsotuista lähtömaista. Myös EU:lta odotetaan uusia säännöksiä pakolaisuuteen liittyen.
&#8211; Uskomme kesän mentyä turvapaikanhakijoiden määrän jonkin verran kasvavan, sanoo maahanmuuttoviraston suunnittelupäällikkö Henrik Holmer.
&#8211; Paljon riippuu tietysti myös siitä, millainen lainsäädäntö tuolloin on voimassa.
Hyvinvointivaltioon on tungosta
Ruotsin kansalaisuutta haetaan jatkuvasti suurin joukoin. Viime vuonna hakemuksia tuli Bulletin-verkkojulkaisun <a href="https://bulletin.nu/fler-asylsokande-till-sverige-vantas-i-ar">siteeraaman</a> uutistoimisto TT:n artikkelin mukaan 87 000. Kuluvana vuonna kansalaisuutta arvellaan hakevan 73 000 henkilöä.
&#8211; Syynä on turvapaikanhakijoiden suuri määrä vuonna 2015. Nyt on viisi vuotta kulunut ja turvapaikan saaneille on auennut mahdollisuus tulla Ruotsin kansalaisiksi.
Holmerin mukaan hakemukset tutkitaan tarkkaan, jottei kansalaisuutta myönnetä henkilöille, jotka eivät sitä ansaitse. Kansalaisuus voidaan evätä, jos henkilö on syyllistynyt rikokseen tai muodostaa turvallisuusuhan.
&nbsp;

Nollalinjaan vielä matkaa: 16 000 hakee turvapaikkaa ja 73 000 Ruotsin kansalaisuutta vuonna 2021