Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Joseph Stiglitz

Onko eurovaluuttaa käyttävän maan mahdollista siirtyä kansalliseen valuuttaan ilman, että talous ajautuu hallitsemattomaan kaaostilaan? Kyllä on, vastaa eurojäsenyyteen kriittisesti suhtautuva EuroThinkTank-tutkijaryhmä <a href="http://en.eurothinktank.fi/wp-content/uploads/2015/01/How-to-leave-10_16.pdf">tänään julkaistussa raportissaan</a>.

Ryhmä toteaa lisäksi selvin sanoin, että toimimattomassa valuuttajärjestelmässä ei tule sinnitellä mukana, jos jäsenyys vaarantaa maan talouskehityksen.
<h4>Brexitin jälkeinen maailma</h4>
Moni asia on muuttunut Britannian EU-eron myötä. Ennen pidettiin lähestulkoon mahdottomuutena ajatusta, että EU-maat voisivat irtautua unionista tai eurovaluutasta. Tilanne on jatkuvien kriisien ja euroalueen kehnon taloudellisen kehityksen myötä muuttunut. Harva enää pitää EU:ta ikuisena ja muuttumattomana. Jäsenmaan tai -maiden ero on tulevaisuudessa täysin mahdollinen tulevaisuudenkuva.
<a href="http://eurothinktank.fi/">EuroThinkTank</a>-tutkijaryhmä on raportissaan hahmotellut hallitun eurovaluutasta irtautumisen polkua.
Ryhmän mukaan ero voi onnistua vain, mikäli maan poliittisen johdon keskuudessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että yhteisvaluutta vaurioittaa maan taloutta vakavasti.
Jos kansalaiset kyseenalaistavat yhteisvaluutan, poliittinen johto saattaisi tietyissä oloissa olla jopa pakotettu irtautumaan eurosta.
<h4></h4>
<h4>Olisiko ero laillinen?</h4>
Kuten tutkijaryhmän jäsen Tuomas Malinen <a href="http://tmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223814-miten-erota-rahaliitosta?ref=karuselli">blogissaan huomauttaa</a>, suvereenit kansallisvaltiot voivat halutessaan vaihtaa maan laillista maksuvälinettä. Vaikka rahaliiton säännöt voivatkin vaikeuttaa eroprosessia, ne eivät voi estää yksittäistä valtiota eroamasta liitosta niin kauan kuin lainsäädäntövaltaa ei ole luovutettu maan ulkopuolelle.
Malinen nostaa blogissaan esiin erästä kaikkein tärkeimmistä kysymyksistä &#8211; miten maan asukkaiden velkojen ja talletuksien käy erotilanteessa?
&#8211; Tähän vastaa rahan laki, lex monetae. Se sanoo, että koska maalla on kansainväliseen lakiin perustuva oikeus määritellä rahayksikkönsä, sillä on oikeus vaatia uuden kansallisen rahayksikön käyttöönoton hyväksymistä muiden maiden tuomioistuimissa ja viranomaisissa. Käytännössä maa voi toisin sanoen pakottaa muut maat hyväksymään saatavien määrittelyn uudessa valuutassa, Malinen kuvailee.
&#8211; Maan erotessa edelleen toimivasta rahaliitosta on olemassa kaksi rahan lakia: rahaliiton ja siitä eroavan jäsenmaan. Tässä tapauksessa velkojen ja vastuiden määrittely riippuu laista ja tuomioistuimista, joiden alla ne ovat määritelty, Malinen jatkaa.
<h4>&#8221;Massiivisista kustannuksista&#8221; puhuminen on liioittelua</h4>
Ero ei olisi helppo, eikä kaikkiin eroon liittyviin riskeihin olisi edes mahdollista varautua etukäteen. Jos maan hallitus päättäisi edetä, valmistelut tulisi tehdä salassa.
Raportissa viitataan tutkimukseen, jossa oli selvitetty 69 maan tai alueen irtautumista eri valuutta-alueista vuosien 1945 ja 2005 välisenä aikana. Tutkimus löysi hyvin vähän merkkejä siitä, että näiden 69 tapauksen joukossa olisi ollut suureen taloudelliseen myllerrykseen joutuneita maita. Historiallisen tarkastelun perusteella puheet massiivisista tappioista tuntuvatkin liioitelluilta.
Raportti tosin huomauttaa, että vaikka suorat taloudelliset vaikutukset jäisivätkin pieniksi, saattaisi erolla olla merkittäviä poliittisia vaikutuksia. Valuuttaunioniin jäävät maat saattaisivat suunnata kostotoimenpiteitä poistuvaa maata kohtaa.
<h4>Kansalaisten hyvinvointi on varmistettava</h4>
Raportti muistuttaa talousnobelisti Joseph Stiglitzin sanoista: ”Hyvin toimiva valuuttajärjestelmä ei itsessään varmista maan vaurautta, mutta huonosti toimiva järjestelmä johtaa taantumiin ja lamoihin.”
Ryhmä päättää raporttinsa toteamukseen: ”Mikäli valuuttajärjestelmä vaarantaa pitkällä aikavälillä kansalaisten hyvinvoinnin, se tulee hylätä &#8211; oli eron hinta sitten kuinka korkea hyvänsä.”

Tutkijaryhmä: Jos eurovaluutta vaarantaa Suomen talouskehityksen, ulos hinnalla millä hyvänsä

Skotlannin pääministerin neuvonantajana toimiva talousprofessori Joseph Stiglitz arvioi, että itsenäiselle Skotlannille paras valuuttavaihtoehto olisi vapaasti kelluva Skotlannin punta. Britannian EU-eron jälkeen Skotlannissa on käyty vilkasta keskustelua alueen itsenäisyydestä ja mahdollisesta valuuttaunionista EU:n tai Britannian kanssa.

Stiglitzin mielestä valuuttaunioni brittipunnan tai euron kanssa saattaisi olla paha virhe. Stiglitz <a href="http://www.bbc.com/news/uk-scotland-scotland-politics-37219612">kertoi</a> näkemyksistään Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle.
Skotlannin kansanpuolue SNP on väläyttänyt Britannian EU-eron jälkeen uutta kansanäänestystä Skotlannin itsenäisyydestä.
SNP haluaisi Skotlannin kuuluvan edelleen EU:hun. Skotit äänestivät <a href="http://www.bbc.com/news/uk-scotland-scotland-politics-36599102">brexit-äänestyksessä</a> selkein luvuin (62-38) brexitiä vastaan. Puolueen mielestä Skotlanti revitään ulos EU:sta vastoin heidän tahtoaan. SNP haluaisi tämän vuoksi uuden itsenäisyysäänestyksen.
<h4>Skotlannilla huikea budjettivaje</h4>
Stiglitzin mielestä Skotlannin lähes 15 miljardin punnan budjettivaje on liikaa EU:lle. Vaje on myös hankala käsitellä Ison-Britannian punnan kanssa. Prosenteissa mitattuna vaje on 9,5 prosenttia, ja EU-sääntöjen mukaan euromaan vaje ei saisi ylittää kolmea prosenttia. Vajeen takana on suureksi osaksi energian alhainen hinta. Skotlannilla on merkittävät öljyesiintymät Pohjanmerellä.
Vajeen kutistaminen vaatisi eurojäsenmaana ankaria säästötoimia. Stiglitzin mukaan vajeen kivuttomin tasapainottaminen tapahtuisi kelluvalla Skotlannin punnalla. Kelluva Skotlannin punta piristäisi taloutta, ja maa saavuttaisi EU-rajat. Hän muistuttaa Islannin kovasta talouskurimuksesta. Islanti pääsi omalla kruunullaan nopeasti takaisin jaloilleen.
Toinen ongelma on, että EU-maan tulee ottaa käyttöön euro. Stiglitzin mielestä näin ei välttämättä ole.
– Ruotsilla ei ole euroa, Britannialla ei ollut euroa, joten euromaat ovat osoittaneet halua hyväksyä EU-maita ilman liittymistä euroon, Stiglitz perustelee.

Talousnobelisti Sitglitz: Sekä brittipunta että euro olisivat itsenäiselle Skotlannille huonoja vaihtoehtoja

Joseph Stiglitz kritisoi ankarin sanankääntein EU:n ideaa yhteisvaluutta eurosta väittäen, että euro on tuonut mukanaan epätasapainoja ja arvaamattomuutta. EU:n alkuajoista lähtien Euroopassa on unelmoitu yhteisestä valuutasta. Yhteisvaluutta euroa edeltävä kokeilu päättyi loppuvuonna 1992, jolloin Suomi lensi ensimmäisenä pihalle silloisesta &#8221;eurosta&#8221;, eli ECU:sta. Stiglitzin mukaan nykymuotoinen euro ei toimi.

Taloustieteen Nobel-palkinnon saanut Joseph Stiglitz toteaa talouslehti Financial Timesin <a href="https://www.ft.com/content/dbbd151c-62f4-11e6-8310-ecf0bddad227">kirjoituksessa</a>, että euro on tarpeeton.
Euron taloudellisen mahalaskun jälkeen yhteisvaluuttaa on perusteltu poliittisena projektina. Stiglitzin mielestä tämäkin on epäonnistunut projekti. Hänestä euro on turha. Kauppatavarat ja työvoima voisivat liikkua Euroopassa ilman euroakin.
<h4>Työkalupakittomat eurovaltiot</h4>
Stiglitz muistuttaa, että aikanaan &#8211; joustavien valuuttakurssien vielä ollessa käytössä &#8211; taloustilanteen muuttuessa jousti valuutta. Nyt pitäisi joustaa finanssipoliittisin keinoilla. Euromaat ovat ennen euroa joustaneet niin korkotason kuin valuuttakurssien myötä. Korot ja valuuttakurssit ovat tuikitärkeitä. Eri maiden keskuspankit säätivät olosuhteisiin sopivat korot. Korkeilla koroilla houkuteltiin pääomaa, ja valuuttakurssien joustoilla evättiin pääomapako jostain eurooppalaisesta valtiosta.
Valtioiden keskeisimpiin kuuluva taloudellinen sopeutusvaihtoehto riisuttiin euron myötä pois.
Euro toi erilaisille euromaille yhden yhteisen korkotason ja muuttumattoman valuuttakurssin. Stiglitz kauhistelee koko ajatusta, eikä hän ei ole ainoa. Euroopan komission julkaisu kertoo yhdysvaltalaisten taloustieteilijöiden näkemyksistä eurooppalaisesten unelmoimasta yhteisvaluutasta. Komission <a href="http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/publication16345_en.pdf">julkaisu</a> summaa tilanteen juuri ennen eurokriisin alkua. Jo julkaisun kannessa todetaan: &#8221;Euro on huono idea, eikä se tule kestämään&#8221;.
<h4>Purkaminen voidaan aloittaa väliaikaisilla valuutoilla</h4>
Euron purkutalkoissa Stiglitzinkin mielestä tulisi edetä hiljalleen. Voisimme perustaa väliaikaiset valuutat. Pohjoisen ja eteläisen eurot tekisivät tuloaan. Velat maksettaisiin eteläisen Euroopan eurolla. Tämä tosin saattaisi tietää merkittäviä tappioita. Stiglitz kirjoittaa, ettei helppoja ratkaisuja ole. Hänen mielestä euro on kuitenkin epäonnistunut tehtävässään.

Talousnobelisti Stiglitz: Eurovaluutta on epäonnistunut ja tarpeeton

Joseph Stiglitz

Tutkijaryhmä: Jos eurovaluutta vaarantaa Suomen talouskehityksen, ulos hinnalla millä hyvänsä

Talousnobelisti Sitglitz: Sekä brittipunta että euro olisivat itsenäiselle Skotlannille huonoja vaihtoehtoja

Talousnobelisti Stiglitz: Eurovaluutta on epäonnistunut ja tarpeeton

Uusimmat

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Strandman: Ilman omaishoitajia sosiaali- ja terveysala kaatuisi

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025