Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025

Pysyvän oleskeluluvan ehdot kiristyvät loppiaisen jälkeen

Perussuomalaiset toivottavat hyvää ja rauhallista joulua

Riikka Purra: Joulu on kuusia, tonttuja ja torttuja, lahjoja, lauluja, tuoksuja ja tunnelmaa

Professori Wall Street Journalissa: Woke-DEI ei toimi – tarvitaan näkemysten monimuotoisuutta

Sanna Antikaisen kolumni: Länsimainen joulu polvillaan – näin länsi antautuu

Palkansaajan ostovoima nousee kuopasta ensi vuonna – Suomen taloudessa piilee yllätysmomentti

Trumpilta 3 000 dollarin joululahja laittomasti maassa oleville – jos suostuvat palaamaan kotiinsa

Suomalaisuuden Liiton jäsenmäärä kasvussa – ”Näyttää siltä, että yritykset, valtio ja yliopistot haluavat työntää syrjään suomen kielen ja kansallisuuden piirteet”

Strandman: Joulu on osa suomalaista kulttuuriperintöä – kirkossa pidettävä juhla ei tee tilaisuudesta uskonnonharjoittamista

Suomi kiristää maahanmuuttopolitiikkaa kahdella lakipaketilla – Rantanen: Edellytämme kotoutumista ja tehokkaampia prosesseja

50 000 euron Gaza-avustus jäi jumiin Tampereella – Perussuomalaiset vaativat oikaisua pormestari Ilmari Nurmisen päätökseen

Terrori-iskun puinti sai uusia käänteitä Australiassa – pääministeri mukana Israelin vastaisessa mielenosoituksessa

Juvonen: Vanhuksen kaltoinkohtelu Torniossa palvelukodissa ei selity osaamattomuudella – kyseessä on sietämätön julmuus, kylmyys ja ilkeys

Opiskelijamaahanmuutto kiristyy – Purra: ”Suomi astuu taas askeleen kauemmaksi järjettömyydestä”

Lars Jonung

Ruotsin ensi vuoden tulo- ja menoarvio näyttää suuntaa koko vaalikaudelle. Oman kansan elinehtoja parannetaan ja muuta tehdään mahdollisuuksien mukaan. Talousarviota luonnehditaan ylimenokauden budjetiksi ja isompien uudistusten aika voi olla jo keväällä.

Ruotsin nykyiset hallituspuolueet sekä hallitusta valtiopäivillä tukeva ruotsidemokraatit osallistuivat vuoden 2023 tulo- ja menoarvion valmisteluun valtiopäivätyöskentelyn yhteydessä. Budjetti on kuitenkin pohimmiltaan sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen aikaansaannos ja näistä syistä johtuen siinä on monta puumerkkiä.
&#8211; On tärkeätä muistaa, että uusi hallitus on ollut vallassa vasta muutaman viikon. Siinä ajassa ei vielä hokkuspokkus-temppuja tehdä, älytön ajatuskin. Olemme vasta neljän vuoden vaalikauden alussa ja vaalilupausten täyttämisen aika on myöhemmin, <a href="https://www.dn.se/ekonomi/fyra-tunga-ekonomer-om-nya-regeringens-budget/">muistuttaa</a> Lars Jonung, kansantaloustieteilijä ja vanhempi professori Lundin yliopistosta.
&#8211; <a href="https://www.regeringen.se/sveriges-regering/finansdepartementet/statens-budget/">Budjetin</a> menokattoa on nostettu, vaikka se tälläkin hetkellä on ylijäämäinen. Uusille hankkeille on tilaa, jos niitä halutaan tuoda kevään lisäbudjettiin. Tämä vahvistaa vaikutelmaa siirtymäkauden budjetista, määrittelee puolestaan kansantaloustieteilijä Klas Eklund.
Budjetti on ylijäämäinen
Budjetti on ylijäämäinen, vaikka maan talouden on laskettu kutistuvan ensi vuonna 0,4 prosenttia. Menoja ei siis tarvitse kattaa velalla. Budjetissa valtion menot ovat 1 247 478 141 000 kruunua eli runsaat 116 miljardia euroa ja tulot 1 279 473 213 000 kruunua eli runsaat 119 miljardia euroa.
Ruotsidemokraatit allekirjoitti hallitusneuvotteluiden yhteydessä moderaattien, kristillisdemokraattien ja liberaalien kanssa niin sanotun <a href="https://moderaterna.se/app/uploads/2022/10/Tidoavtalet-Overenskommelse-for-Sverige.pdf">Tidö-sopimuksen</a>, jossa määriteltiin vaalikauden tavoitteet. Proopuska koostuu seitsemästä yhteistyöprojektista sekä budjettiosiosta ja painopistealueiden toteuttaminen alkaa nyt.
Vähemmän kiintiöpakolaisia ja kehitysapua
Kansainvälistä apua leikataan 7,3 miljardilla kruunulla (674 M€) ja kokonaisuudessaan tuet ulkomaille kutistuvat 15 prosenttia. Uusi hallitus on hylkäämässä demarihallituksen tavoitteen suunnata kehitysapuun prosentti bruttokansantuotteesta.
Kiintiöpakolaisten määrän leikkaaminen minimiin eli viidestä tuhannesta 900 henkilöön vuodessa säästää valtion kuluja 390 miljoonaa kruunua (36 milj. €).
Kulttuuri saa miljardin vähemmän rahaa kuin edellisenä punavihreän vallan vuonna. Summa on nyt 9,033 miljardia kruunua (840 milj. €). Budjetin kutistuminen <a href="https://www.dn.se/kultur/en-miljard-mindre-till-kulturen-i-regeringens-budget/">perustuu</a> osin pandemiatukien leikkauksiin. Myös aikuisten ilmainen sisäänpääsy valtion museoihin jää historiaan.
Leikkaukset julkisen palvelun mediaan aloitetaan <a href="https://www.svt.se/kultur/kulturbudgeten-tillbaka-pa-prepandemisk-niva">laskemalla</a> SVT-veron maksukattoa 1,87 prosentista 1,75 prosenttiin. Leikkaus ei vielä näy ensi vuonna SVT:n, Ruotsin radion ja UR:n budjeteissa, sillä maksuja on kertynyt tilille oletettua enemmän.
Kova taistelu bensan hinnasta
Bensiinin ja dieselin hintoja piti laskeman reilummin, kuin mitä budjetin mukaan nyt tapahtuu. Bensan hinta laskee pumpulla 14 äyriä ja dieselin 40 äyriä litralta.
Vähäinen hinnanlasku johtuu osittain inflaation lisäämisestä polttoaineveroon aina vuodenvaihteessa. Silti kyseessä on budjetin kallein uudistus, joka vähentää valtion tuloja 6,7 miljardia kruunua (620 milj. €)
Ruotsidemokraattien talouspoliittinen asiantuntija Oscar Sjöstedt on <a href="https://www.svd.se/a/4oBpqa/sd-toppen-om-brutna-loftet-hoppas-valjarna-har-forstaelse">tyytyväinen</a> budjettiin ylipäänsä. Polttoaineiden veronalennuksen niukkuus jäi kuitenkin jurppimaan. Sjöstedt kamppaili paljon suuremman alennuksen puolesta.
&#8211; En halua mennä yksityiskohtiin, mutta ruotsidemokraatit vetivät melkoisen kovaa linjaa neuvotteluissa. Muut puolueet olivat vastaan ja priorisoivat aivan muita hankkeita. Jos emme olisi puolustaneet äänestäjää, veroa olisi korotettu ja hinta pumpulla olisi noussut, Sjöstedt kertoo.
Pienoinen yllätys budjetissa oli sähköautojen hankintatuen poisto, joka toteutettiin saman tien. Tukea jaettiin vuodesta 2018 kaikkiaan 270 000 uuden auton ostoon. Tukeen oli varattu ensi vuodeksi 3 miljardia kruunua (279 milj. €). Erityyppiseen latausinfraan investoidaan kuitenkin 1,49 miljardia kruunua (138 milj. €).
Helpotuksia toimeentuloon ja elämään
Ruotsidemokraattien vaalilupauksen mukaisesti valtio ei leikkaa pandemian ajaksi korotettua työttömyysturvaa sekä karenssiin ja muihin työehtoihin liittyviä helpotuksia. Toimenpiteen kustannusvaikutus on 5,8 miljardia kruunua (540 milj. €).
Maaseudulla asuvien ja omalla autolla töissä käyvien elämän ehtoja tuetaan nostamalla kilometrikorvausta hintaan 1,6 miljardia kruunua (148 milj. €). Maatalousdieseliltä poistetaan vero ja osa raideliikenteen parannuksiin tarkoitetusta tuesta suunnataankin maanteiden parannustöihin.
Laajakaistaan valtio laittaa 600 miljoonaa kruunua (56 milj. €). Töissä jatkavat yli 65-vuotiaat saavat ylimääräisen alennuksen tuloveroihin, kaikkiaan 770 miljoonan kruunun edestä (72 milj. €)
Korkeita sähkölaskuja kompensoidaan niin kotitalouksille kuin yrityksille.
Turvaa ulkoista ja sisäistä uhkaa vastaan
Ruotsi panostaa yleiseurooppalaisen linjan mukaisesti maanpuolustukseen ja väestönsuojeluun. Määrärahoja korotetaan ensi vuonna 5 miljardia kruunua (465 milj. €). Nato-tason puolustusbudjetti on koossa vuoteen 2026 mennessä.
Hallitus on luvannut tarttua voimakkain otteen jengirikollisuuteen ja niinpä lisämäärärahoja on oikeustoimeen tulossa ensi vuodeksi 1,4 miljardia kruunua (130 milj. €). Rahoilla palkataan lisää poliiseja ja myös turvallisuuspoliisi Säpo saa osansa.

Ruotsidemokraattien puumerkki näkyy valtion budjetissa: Tulot ylittävät menot, työttömyyskorvauksiin ei kosketa ja kehitysavusta leikataan

Lars Jonung

Ruotsidemokraattien puumerkki näkyy valtion budjetissa: Tulot ylittävät menot, työttömyyskorvauksiin ei kosketa ja kehitysavusta leikataan

Uusimmat

Pysyvän oleskeluluvan ehdot kiristyvät loppiaisen jälkeen

Perussuomalaiset toivottavat hyvää ja rauhallista joulua

Riikka Purra: Joulu on kuusia, tonttuja ja torttuja, lahjoja, lauluja, tuoksuja ja tunnelmaa

Professori Wall Street Journalissa: Woke-DEI ei toimi – tarvitaan näkemysten monimuotoisuutta

Sanna Antikaisen kolumni: Länsimainen joulu polvillaan – näin länsi antautuu

Palkansaajan ostovoima nousee kuopasta ensi vuonna – Suomen taloudessa piilee yllätysmomentti

Trumpilta 3 000 dollarin joululahja laittomasti maassa oleville – jos suostuvat palaamaan kotiinsa

Suomalaisuuden Liiton jäsenmäärä kasvussa – ”Näyttää siltä, että yritykset, valtio ja yliopistot haluavat työntää syrjään suomen kielen ja kansallisuuden piirteet”

Strandman: Joulu on osa suomalaista kulttuuriperintöä – kirkossa pidettävä juhla ei tee tilaisuudesta uskonnonharjoittamista

Suomi kiristää maahanmuuttopolitiikkaa kahdella lakipaketilla – Rantanen: Edellytämme kotoutumista ja tehokkaampia prosesseja

Viikon suosituimmat

50 000 euron Gaza-avustus jäi jumiin Tampereella – Perussuomalaiset vaativat oikaisua pormestari Ilmari Nurmisen päätökseen

Sanna Antikaisen kolumni: Länsimainen joulu polvillaan – näin länsi antautuu

Terrori-iskun puinti sai uusia käänteitä Australiassa – pääministeri mukana Israelin vastaisessa mielenosoituksessa

Juvonen: Vanhuksen kaltoinkohtelu Torniossa palvelukodissa ei selity osaamattomuudella – kyseessä on sietämätön julmuus, kylmyys ja ilkeys

Opiskelijamaahanmuutto kiristyy – Purra: ”Suomi astuu taas askeleen kauemmaksi järjettömyydestä”

Riikka Purra: Joulu on kuusia, tonttuja ja torttuja, lahjoja, lauluja, tuoksuja ja tunnelmaa

Professori Wall Street Journalissa: Woke-DEI ei toimi – tarvitaan näkemysten monimuotoisuutta

Suomalaisuuden Liiton jäsenmäärä kasvussa – ”Näyttää siltä, että yritykset, valtio ja yliopistot haluavat työntää syrjään suomen kielen ja kansallisuuden piirteet”

Perussuomalaiset toivottavat hyvää ja rauhallista joulua

Suomi kiristää maahanmuuttopolitiikkaa kahdella lakipaketilla – Rantanen: Edellytämme kotoutumista ja tehokkaampia prosesseja

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025