Mari Rantanen

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti lokakuussa 2023 kirjallisen kysymyksen deaktivoitujen aseiden säilyttämisestä. Vastauksessaan perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen huomautti, että viranomaiset edellyttävät deaktivoitujen ampuma-aseiden säilyttämistä samalla tavoin kuin muiden ampuma-aseiden. Rantanen totesi, ettei hän pidä asiantilaa tältä osin täysin tyydyttävänä. Hallitus muuttaa parhaillaan lakia järkevämmäksi.

Ensi vuoden alussa pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan lakimuutoksilla muun muassa niin, että vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennetään. Lisäksi hakijalta edellytetään tiukempaa nuhteettomuutta, suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä työhistoriaa.

Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kaksi merkittävää lakikokonaisuutta, jotka kiristävät Suomen maahanmuutto- ja kansalaisuuspolitiikkaa. Toinen paketti koskee kansalaisuuskokeen käyttöönottoa, toinen EU:n uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoa.

Helsingin poliisi tutkii poikkeuksellisen laajaa rikossarjaa, jossa nuoria epäillään ryöstöistä ja pahoinpitelyistä eri puolilla pääkaupunkia. Tapaukset ovat sijoittuneet elokuun lopun ja marraskuun alun väliseen aikaan, ja rikosilmoituksia on kertynyt yhteensä 25. Epäiltyjä on noin 40, joista lähes puolet on ollut tekohetkellä alle 15-vuotiaita.

Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen kansalaisuus ei ole jakotavaraa. Kansalaisuuden hakijalta edellytetään jatkossa toimeentulon lisäksi nuhteetonta elämää. Suomen kansalaisuuden saamisen ehdot tiukentanut laki astui voimaan keskiviikkona.

Suomen kansalaisuuden saamisen, säilyttämisen ja menettämisen edellytyksiä koskevan kansalaisuuslain kiristykset astuvat voimaan tänään. Jatkossa Suomen kansalaisuuden saaminen hakemuksella on entistä vaikeampaa.

Nykyinen turvapaikkajärjestelmä luotiin eilispäivää, toisenlaista aikakautta varten. 27 eurooppalaista maata antoivatkin juuri yhteisen julkilausuman, jossa maahanmuuttajien yksilölliset edut saavat väistyä yhteiskunnan edun myötä. Suomea konferenssissa edusti sisäministeri Mari Rantanen.

Perussuomalaisen sisäministeri Mari Rantasen mukaan EU on tehostamassa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia. Jatkossa EU voisi käsitellä turvapaikkahakemuksia myös ulkopuolisessa turvallisessa maassa.

Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen osallistui 10.12. Suomen edustajana Euroopan neuvoston epäviralliseen oikeusministerikonferenssiin Strasbourgissa. Konferenssissa ministerit käsittelivät muuttoliikkeen ajankohtaisia kysymyksiä ja Euroopan ihmisoikeussopimusjärjestelmän merkitystä niiden vastuullisessa hallinnassa.

EU-maiden maahanmuuttolinja on kokenut muutoksen. EU-sisäministerien uudessa asetusehdotuksessa avataan mahdollisuus siirtää turvapaikkaprosessit EU:n ulkopuoliseen kolmanteen maahan ja perustaa erityisiä paluukeskuksia niihin.

Tänään kunnioitetaan menneiden sukupolvien työtä, mutta itsenäisyyspäivä on myös tulevaisuuden rakentamista, korosti sisäministeri Mari Rantanen puheessaan itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.

Muuttuneessa turvallisuusympäristössä suomalaisen varautumisen kulmakivi on laaja-alainen, eri toimijat yhteen kokoava yhteistyö riskien tunnistamisessa ja arvioimisessa. - Suomen kokonaisturvallisuusmalli toimii parhaimmillaan suunnannäyttäjänä myös Natossa, sisäministeri Mari Rantanen sanoo.

Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen kertoo tavanneensa ministerikollegansa eilen Helsingissä järjestetyssä Pohjoismaiden kotouttamisesta vastaavien ministerien kokouksessa. Rantasen mukaan velvoittavuus kotoutumisessa on muodostumassa yleispohjoismaiseksi linjaksi, kun maat tiukentavat kielitaitovaatimuksia ja korostavat maahanmuuttajien omaa vastuuta toimeentulosta ja yhteiskuntaan osallistumisesta.

Seksuaalirikokset ovat kasvussa pääkaupunkiseudulla. Helsinkiläinen varavaltuutettu, ex-kansanedustaja Mika Raatikainen näkee ilmiön taustalla Helsingin pitkän kaupunkistrategian, missä kaupunki on jo pitkään kasvattanut asukaslukuaan lähinnä maahanmuutolla.

Turvapaikkahakemusten määrä on kääntynyt laskuun paitsi Suomessa myös koko EU:ssa. Suomessa turvapaikanhakijat jättivät tammi–syyskuussa 2025 yhteensä 1 504 ensimmäistä hakemusta, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana 2024. EU-tasolla hakemuksia oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 399 000 eli 23 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Reilusti yli puolet suomalaisista kieltäisi naamioitumisen kaduilla. USU-gallupin mukaan 54 prosenttia kannattaa ja 26 prosenttia vastustaa kasvojen peittämisen kieltämistä Suomessa.

Eduskunnan päätöksellä kansalaisuuslakiin tulee jälleen uusia kiristyksiä. Jatkossa Suomen kansalaisuuden saaminen hakemuksella on entistä vaikeampaa. 

Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutoksen kansalaisuuslain kiristämiseksi äänin 103-58. Lakia vastustivat paikalla olleet sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto.

Eduskunnassa käsiteltiin tänään valtioneuvoston selontekoa sisäisestä turvallisuudesta. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen varoitti Suomea Ruotsin tiestä, joka saattaa olla vielä vältettävissä riittävän ripeillä ja kovilla toimenpiteillä. Vasemmisto-oppositio perinteisesti vähätteli katujengien aiheuttamaa turvallisuusuhkaa ja esitti, että ongelman taklaamiseksi riittäisivät panostukset ennaltaehkäiseviin toimiin.

Hallitus tiukentaa jälleen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä osana hallitusohjelman toimeenpanoa. Hallitus haluaa parantaa integraatiota, vahvistaa kansalaisuuden arvoa ja varmistaa, että hakijat sitoutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan.

Pohjoismaiden maahanmuutosta vastaavat ministerit kokoontuivat tiistaina Helsinkiin etsimään keinoja turvapaikanhakijoiden palautusten tehostamiseksi. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen pitää Ylessä julkaistun uutisen mukaan palautusten suurimpana ongelmana sitä, että vain viidennes palautuspäätöksistä toteutuu, vaikka päätös palauttamisesta olisi jo tehty.

Sisäministeri Mari Rantanen toimii puheenjohtajana tänään käynnistyvässä pohjoismaisen maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden yhteistyöryhmän (NSHF) ministerikokouksessa Helsingissä. Pohjoismaiset maahanmuutosta vastaavat ministerit keskustelevat ajankohtaisista maahanmuuttoon liittyvistä asioista.

Vuoden 2026 talousarvioesityksessä kotoutumiseen esitetään entistä vähemmän määrärahaa, sillä jatkossa maahanmuuttaja vastaa yhä enemmän itse omasta kotoutumisestaan. - Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen, sisäministeri Mari Rantanen sanoo.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen pitää sisäministeri Mari Rantasen avaamaa keskustelua kasvojen peittämisen kiellosta tervetulleena ja tärkeänä.

Viime aikoina on keskusteltu runsaasti kasvojen peittämisen rajoittamisesta erityisesti yleisellä paikalla ja esimerkiksi kouluissa sekä muissa julkisissa palveluissa. Sisäministeriössä on nyt koottu ministerille taustatietoa, miten asia muissa Euroopan maissa on järjestetty ja mikä on Suomen lainsäädännön nykytila. - Seuraavaksi arvioimme hallituksessa, voidaanko kasvojen peittämisen kieltämistä viedä eteenpäin jo tällä hallituskaudella, toteaa sisäministeri Mari Rantanen.

Sisäministeri Mari Rantanen katsoo, että vainoamiseen liittyvään uhkaan ja vaaraan on jatkossa puututtava yhä kovemmilla toimilla. Vainoaminen on ollut Suomessa rikos vuodesta 2014 alkaen.

Sisäministeri Mari Rantanen kommentoi eilisillan A-studiossa itärajan droonimuuria sekä muuttoliike- ja siirtolaispaineen vähentämistä Eurooppaan. Rajaturvallisuuden turvaamiseen tarvitaan monenlaisia eri välineitä ja elementtejä, Rantanen korostaa.

Sisäministeri Mari Rantanen ja EU:n sisä- ja muuttoliikeasioista vastaava komissaari Magnus Brunner korostivat maanantaina Helsingissä pitämässään lehdistötilaisuudessa, että Suomen itärajan turvaaminen on koko Euroopan yhteinen tehtävä. Sama koskee laittoman maahanmuuton vastaista taistelua ja luvatta unionin alueella oleskelevien palautuksia.