Purra alv-keskustelusta: Opposition vaihtoehdot perustuvat enemmän veronkorotuksille kuin hallituksen linja

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Helsingin perussuomalaiset vastustavat Kaivokadun sulkemista henkilöautoliikenteeltä – Raatikainen: ”Kaupungin tulisi palvella kaikkia liikkujia, myös autoilijoita”

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

USA:n varapresidenttiehdokkaiden väittelyssä puhuttiin Trumpista, joukkokarkotuksista ja Suomesta

Juutalaisvastaisten iskulauseiden ilmaisu este kansalaisuuden saamiselle Saksassa – tiukennettu kansalaisuuslaki puuttuu erikseen sosiaalisen median julkaisuihin

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

mielipidetutkimus

Arabimaiden tutkimus- ja kehitysyhteistyön (AWRAD) tekemässä tuoreessa <a href="https://www.awrad.org/files/server/polls/polls2023/Public%20Opinion%20Poll%20-%20Gaza%20War%202023.pdf">mielipidetutkimuksessa</a> listattiin palestiinalaisten kannattamat kansainväliset avaintoimijat. Kärkisijoja pitivät terroristijärjestöt Hamas, PIJ ja Hizbollah. Ensimmäinen maa listalla oli puolestaan Venäjä.

Suurin osa kyselyyn vastanneista (59 prosenttia) kannatti voimakkaasti tai kannatti jossain määrin (16 prosenttia) Hamasin johtamien ryhmittymien 7. lokakuuta tekemiä terroristihyökkäyksiä Israeliin. 11 prosenttia vastaajista ilmoitti, että he eivät tukeneet tai vastustaneet hyökkäyksiä. Vain 13 prosenttia vastaajista ilmoitti vastustaneensa hyökkäyksiä.
Iskujen kannatus oli huomattavasti voimakkaampaa Länsirannalla (68 prosenttia) kuin Gazassa (47 prosenttia).
Tukea terroristijärjestöille ja Venäjälle
Kyselyssä listattiin kansainväliset toimijat, joita palestiinalaiset kannattavat. Suurin tuki oli terroristijärjestöillä sekä Venäjällä.
Ykköspaikkaa piti 89 prosentilla al-Qassam Brigades (Hamasin sotilaallinen siipi). Toisena tuli 84 prosentin kannatuksella IRGC-terroristijoukkojen tukema PIJ (Palestine Islamic Jihad). Kolmantena listalta löytyy 76 prosentilla al-Aqsa Martyrs Brigades (7.10. iskun terroristiryhmittymä). Iranin tukemaa libanonilaista Hizbollahia kannatti 45 prosenttia vastaajista.
Venäjä piti puolestaan kärkipaikkaa ensimmäisenä kannatettuna maana. Sitä kannatti 40 prosenttia vastaajista, ja sen listasija oli seitsemäs.
Yhdysvaltoja ja EU:ta ei kannateta
Palestiinalaisia kymmeniä vuosia taloudellisesti merkittävästi tukeneita maita ei listalla näy. Esimerkiksi Yhdysvaltain kannatus oli 0 prosenttia. EU taas mainittiin kielteisenä toimijana. 92,6 prosenttia piti EU:n roolia kielteisenä.
AWRAD-mielipidetutkimus kertoo kattavasti palestiinalaisten asenteista. Tutkimus toteutettiin Gazassa ja Länsirannalla asuvien palestiinalaisten keskuudessa 31.10.—7.11. välisenä aikana. Siihen osallistui 668 vastaajaa. Vastaajista puolet oli miehiä ja puolet naisia.
&nbsp;

Tuore palestiinalaisalueiden AWRAD-gallup: Hamasin tekemän terrori-iskun kannatus palestiinalaisten keskuudessa 75 prosenttia

Suomalaisuuden Liiton Kantar TNS:ltä tammikuussa tilaaman <a href="https://mcusercontent.com/86cefd3c709153774583c0e29/files/2d109933-e11f-ec37-33af-8b64ba92a8a2/332400131_ruotsin_kielen_vapaaehtoisuus_2.pdf">mielipidetutkimuksen</a> mukaan enemmistö suomalaisista kannattaa ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta.

Tutkimukseen osallistuvilta kysyttiin, pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista suomenkielisille koululaisille ja opiskelijoille. &#8220;Kyllä&#8221; vastasi 54 %, &#8220;ei&#8221; 37 % ja &#8220;en osaa sanoa&#8221; 9 %. Tutkimus tehtiin tammikuun lopussa (26.1.2023) ja siihen osallistui 1 054 vastaajaa.
– Tutkimustulos on linjassa liiton aikaisemmin teettämien mielipidetutkimusten kanssa. Jos otamme huomioon vain kantansa ilmoittaneet, niin liki 60 % heistä on ruotsin kielen pakollisuutta vastaan, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila.
Vain yksi puolue ajaa valinnaisuutta 
– Suomalaisten enemmistö näyttää olevan täysin eri linjoilla ruotsin kielen pakollisuudesta kuin valtiovalta ja poliittiset päättäjät. Kaikkien puolueiden (RKP:tä lukuun ottamatta) kannattajien enemmistö oli tutkimuksen mukaan valinnaisuuden puolella. Kuitenkin puolueiden ohjelmista käy ilmi, että vain yksi puolue ajaa ruotsin valinnaisuutta, toteaa Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson.
Suomalaisuuden Liitolla on parhaillaan käynnissä eduskuntavaaliehdokkaille suunnattu kysely suhtautumisesta ruotsin kielen vapaaehtoisuuteen. Liitto on laatinut <a href="http://suomalaisuudenliitto.fi/suomalaisuuden-liiton-tavoitteet-eduskunnalle-2023-2027/">omat tavoitteet</a> keväällä valittavaa eduskuntaa varten.
&nbsp;

Uusin mielipidetutkimus: Suomalaisten enemmistö on edelleen ruotsin kielen pakollisuutta vastaan

Ruotsidemokraattien nousu gallupeissa jatkuu – vain runsas viikko ennen valtiopäivävaaleja. Puolueen kasvava kannatus on nostanut koko oikeistoblokin ohi pitkään hallitusvaltaa pitäneen vihervasemmiston. Ruotsidemokraatit saattaa nyt viimeinkin murtautua poliittisestä eristyksestä kansankodin mahtipuolueeksi.

Jo viime viikolla DN/Ipsos-tutkimuslaitos noteerasi selvän hyppäyksen ylöspäin ruotsidemokraattien kannatuksessa. Uusimmassa tutkimuksessa puolueen kannatus onkin noussut 1,4 prosenttiyksikköä ja ruotsidemokraatteja äänestäisi nyt 22,2 prosenttia valitsijoista.
Puolueen kannatus on viimeksi ollut näin korkealla helmikuussa vuonna 2020. Vuoden 2018 valtiopäivävaaleissa puolue sai 17,5 prosentin kannatuksen. Runsas viikko ennen vaaleja puoluetta kannatti tuolloin 16 prosenttia äänioikeutetuista.
Kokoomuksen vaalikone yskii
Erityisen mielenkiintoinen galluptulos on kokoomuksen kannalta. Oikeiston perinteinen keulapuolue on lähes hävinnyt horisonttiin ruotsidemokraattien taakse. Puolueelle mitattiin nyt 16,8 prosentin kannatus. Ruotsidemokraattien kaula on siis jo 5,4 prosenttiyksikköä.
Tosin kokoomuskin paransi selkeästi tulostaan varsinaisena vaalipäivänä vuonna 2018.
Sosiaalidemokraateille DN/Ipsos mittasi 28,3 prosentin kannatuksen, jolla puolue on toki edelleen mittauksen ykkönen. Tulos on kuitenkin huonoin koko pääministeri Magdalena Anderssonin viime vuoden syyskuulla alkaneella kaudella.
Puolue on menettänyt kannattajia ruotsidemokraateille ja joitakin äänestäjiä on siirtynyt kokoomuksesta sekä kristillisistä demareihin. Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama kannatuspiikki on sekin sulanut pois.
Verrattuna viime valtiopäivävaaleja edeltäneisiin viikkoihin demarien kannatuksen suunta on nyt päinvastainen eli alaspäin.
Ruotsi menossa väärään suuntaan
Jos mittaustuloksia katsoo vaalien jälkeisen hallitusratkaisun kannalta, tilanne on olennaisesti muuttunut. Oikeistopuolueet eli ruotsidemokraatit, kokoomus, kristillisdemokraatit ja liberaalit saavat mittauksessa nyt enemmistön eli 49,8 prosentin kannatuksen. Sosialidemokraattisen blokin kannatus jää 48,9 prosenttiin.
DN/Ipsos selittää tutkimuksen tuloksia sillä, että äänestäjät kokevat Ruotsin olevan menossa väärään suuntaan. Jopa 57 prosenttia äänestäjistä näkee maan tilanteen nyt pessimistisenä, kun vielä maaliskuussa synkeissä mietteissä oli 39 prosenttia kyselyyn vastanneista.
&#8211; Meidän täytyy tehdä lisää mittauksia, jotta voisimme olla varma asiasta mutta nyt näyttää kuitenkin siltä, että pessimismi on yhteydessä jatkuviin ammuskeluihin. Näinhän tapahtui viimeksi Eskilstunassa, jossa lapsi ja nainen haavoittuivat tulituksessa, <a href="https://www.dn.se/sverige/dn-ipsos-sd-okar-annu-mer-hogersidan-i-knapp-ledning/">sanoo</a> Ipsoksen tutkija Nicklas Källebring Dagens Nyheterissä.

Ruotsin vaaleissa muhii jättiyllätys: Ruotsidemokraattien nousu jatkuu – oikeistoblokki jo vihervasemmistoa suurempi

Ruotsidemokraattien vaalimainonta on saanut aikaan – ilmeisen tarkoituksellisesti – hengästyttäviä reaktioita kilpailevilta puolueilta. Varsinkin junamainonta ja siihen liittyvät kommentit kertovat tuloillaan olevasta murroksesta.

Ruotsidemokraattien <a href="https://twitter.com/SDTobbe/status/1560518753368121344/photo/1">metromainonta</a> on saanut aikaan merkittäviä parahduksia maan poliittisessa kentässä. Erityisesti sen jälkeen, kun valtiopäiväedustaja ja oikeuspoliittinen asiantuntija Tobias Andersson <a href="https://twitter.com/SDTobbe/status/1559508416984502272">kommentoi</a> oman puolueensa junamainosta Twitter-tilillään:
”Tervetuloa palautusjunaan, vain menolippuja. Seuraava asema Kabul.”
Andersson postauksen taustalla lienee hallituksen esitys muutaman vuoden takaa, jonka seurauksena lähes 10 000 paperitonta afgaaninuorta sai luvan <a href="https://svenska.yle.fi/a/7-1257101">jäädä</a> Ruotsiin. Keskustapuolue <a href="https://www.svd.se/a/4dq6BV/annie-loofs-svara-val-alliansen-eller-afghaner">takasi </a>esityksen läpimenon valtiopäivillä.
Keskusta läiskii rasistikortilla
Poliittiset vastustajat ovat sittemmin metromainonnasta suivaantuneena läiskineet rasistikorttia kuin vihtaa saunassa. Erityisen ahkera ruotsidemokraattien mollaaja on ollut &#8211; yllätys yllätys &#8211; keskustapuolue, jonka johtaja Annie Lööf halajaa paikkaa demarihallituksessa ja pääministeri Magdalena Anderssonin poliittisessa sylissä.
Näin keskustan keulakuva kommentoi junamainontaa <a href="https://twitter.com/annieloof/status/1559560820509523970">Twitterissä</a>:
”Tämä on niin arvotonta ja rasistista. Minun on todella vaikea ymmärtää, kuinka kunnon porvarilliset ja liberaalit kollegani voivat pistää hynttyyt yhteen tämän porukan kanssa ja antaa heille vaikutusvaltaa. Sen sijaan voisimme tehdä yhteistyötä yli poliittisten rajojen antamatta tilaa muukalaisvihalle.”
Annie Lööfin ulostulon taustalla lienee taasen huoli siitä, että keskusta jää valitsemallaan tiellä oppositioon syyskuun vaalien jälkeen. Porvarikoalition muodostaisivat mahdollisesti ruotsidemokraatit, kokoomus, kristillisdemokraatit ja ehkä liberaalit.
<a href="https://www.svt.se/datajournalistik/val2022/valjarbarometer-dag-for-dag/">Galluptodellisuudessa</a> se olisi mahdollista. <a href="https://www.svd.se/a/47ynnG/sd-ar-svagheten-for-en-ny-regering">Paikallinen media</a> tosin heittää keppejä mahdollisen porvarihallituksen ketjuihin ylen ahkerasti.

Ruotsidemokraattien vaalimainonta herättää suuria tunteita: “Tervetuloa palautusjunaan, vain menolippuja. Seuraava asema Kabul.”

Ilmastomuutoksen vastaiset toimet ovat tärkeitä. Myös taistelu köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan on kannatettavaa. Näin ajattelee enemmistö EU:n kansalaisista. Suomalaiset pistävät asiat toiseen järjestykseen, kertoo Euroopan parlamentin selvitys.

Suomalaisten mielestä EU:n tärkein tehtävä on kamppailla järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismia vastaan. Suomalaiset pitävät erityisenä huolenaiheena myös maahanmuuttoa ja pakolaisuutta. Saman huolen jakavat lähes poikkeuksetta kaikki EU:n reunavaltiot sekä ymmärrettävistä syistä myös ruotsalaiset.
Suurin yhteinen huoli EU:n kansalaisilla on ilmasto, sitä pitää tärkeimpänä 43 prosenttia vastaajista. Toiseksi tärkeintä olisi estää syrjäytymistä ja poistaa köyhyyttä, näin ajattelee 32 prosenttia unionin asukkaista. Kolmanneksi tärkeintä olisi luoda työpaikkoja ja taistella terrorismia vastaan, kannattajia kummallakin 31 prosenttia mielipiteensä ilmaisseista.
Köyhyys ja syrjäytyminen huolettavat
Markkinatutkimusyhtiö Ipsos <a href="https://www.europarl.europa.eu/at-your-service/files/be-heard/eurobarometer/2021/soteu-flash-survey/soteu-2021-report-en.pdf">selvitti</a> 17.–25. elokuuta Euroopan parlamentin toimeksiannosta 27 unionin jäsenmaassa sitä, mitkä olisivat tärkeimmät asiat, joihin europarlamentaarikkojen tulisi keskittyä työssään. Vastaajia oli kaikkiaan 26 500.
Suomalaisten 1 000 kyselyyn vastanneen tärkeysjärjestyksessä rikollisuuden ehkäisemisen jälkeen ovat ilmastokysymykset, sitten seuraavat köyhyyden ja syrjäytymisen poistaminen, maahanmuuton ja pakolaisuuden ongelmat sekä talouden vahvistaminen ja työpaikkojen luominen.
Euroopan tulevaisuus kiinnostaa niukalti
Haastattelututkimuksessa paljastui selkeitä eroja eri maiden asukkaiden välillä ja ne liittyivät useimmiten selkeisiin syy-seuraussuhteisiin. Kuten maan sijainnin ja hallitsemattoman maahanmuuton seurausten muodostamaan yhtälöön. Toisaalta vaikkapa ihmisoikeuksia arvostettiin aika lailla samalla tavalla kaikkialla.
Demokratia ja lainkuuliaisuus kiinnostavat enemmälti ainoastaan unkarilaisia ja puolalaisia. Toisaalta irlantilaiset eivät voisi asiasta juuri vähempää välittää. Euroopan tulevaisuus kiinnostaa keskimäärin vain 19 prosenttia kyselyyn vastaneista. Kyproksen asukkaista enää 8 prosenttia pitää sitä tärkeänä asiana.
Virolaiset kestävän maatalouden puolella
Reilu ja kestävä maatalous kiinnostaa vähiten Euroopan unionin asukkaita. Sitä pitää tärkeänä 15 prosenttia EU:n parlamentin kyselyyn vastaajista. Toisaalta lähes neljännes slovakeista ja virolaisista piti sitä tärkeänä EU:n panostusten kohteena.
EU-parlamentin kyselyssä selvitettiin monia muitakin asioita, liittyen muun muassa pandemia-avustusten jakoon oikeusvaltion perusteiden mukaisesti sekä kansalaisten luottamukseen oman maansa hallitukseen.
&nbsp;