Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Miljonääri maksoi 191 Kokoomusnuorten jäsenmaksua – järjestön sisäinen kohu johti johtajien eroon

Järjestäytynyt rikollisuus soluttautuu Suomen vankiloihin – 350 vankia kytköksissä, uhka myös henkilökunnalle

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Strandman: Sopimuspalokunnat pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä

Perussuomalaisten Kymen piiri nimesi eduskuntavaaliehdokkaita – mukana neljä kansanedustajaa

Kansa äänesti muutoksen puolesta Unkarissa – Magyar ja Tisza ottavat vallan Orbánilta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Teräaseisiin liittyvät väkivaltatilanteet yleistyneet suomalaisissa oppilaitoksissa – Strandman: Koulujen turvallisuus on palautettava

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma  – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

oman maan kansalaiset

Velvoittavatko kansainväliset sopimukset muka Suomen pitämään rajan avoinna kaikille tulijoille, ja onko kenellä tahansa oikeus ylittää Suomen raja sillä perusteella, että hän saapuu hakemaan turvapaikkaa? 

Valko-Venäjän Puolaan kohdistama hybridioperaatio uhkaa levitä laajemmin EU-alueelle. Toiminnassa käytetään hyväksi siirtolaisvirtoja, joita houkuttavat Euroopan valtioiden avokätinen sosiaaliturva ja lähtömaihin verrattuna runsas ja avokätinen tulonsiirtopolitiikka.
Saksalaislehti Weltin EU-komission asiakirjatietoon perustuvan artikkelin mukaan Suomi on tällä hetkellä toinen rajalla olevien laittomien <a href="https://www.suomenuutiset.fi/eu-asiakirjan-mukaan-suomi-on-laittomien-siirtolaisten-paakohde-purra-lainsaadannollisilla-muutoksilla-ja-rajatoimilla-on-nyt-todella-kiire/">siirtolaisten pääkohteista</a>.
Perussuomalaiset ovat toistuvasti vaatineet saada tietää, onko Suomen hallitus kartalla tilanteesta, ja mitä hallitus aikoo tehdä siirtolaisvyöryn estämiseksi ja maamme turvaamiseksi. Tähän mennessä selkeitä vastauksia ei ole saatu.
Perussuomalaiset jätti tällä viikolla <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisilta-valikysymys-hallituksen-maahanmuuttopolitiikasta-on-saadettava-hatatilapykala-jonka-nojalla-turvapaikkahakemuksia-ei-vastaanoteta-poikkeustilanteessa-hybridihyokkayksen-iskiessa/">välikysymyksen</a>, jossa hallitukselta vaaditaan konkreettisia vastauksia siihen, miten Suomi aikoo turvata rajansa.
Vihreille rajojen suojelu on epämiellyttävää
Etenkin sisäministeri Maria Ohisalolle (vihr) on ollut vaikeaa ja epämiellyttävää esittää linjausta, jonka mukaan Suomi suojaa omat rajansa. Usein kuultu selitys on, että kansainvälisistä sopimuksista johtuvien velvoitteiden vuoksi Suomi ei voi sulkea rajojaan, ja että oikeus hakea Suomesta turvapaikkaa tulisi pysyä kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Vihreät tunnetusti ovat valmiita laskemaan kaikki tulijat rajan yli. Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela esitti aiemmin tällä viikolla MTV:n Uutisaamussa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/vihreat-laskisi-kaikki-tulijat-rajan-yli-purra-kun-suomeen-kohdistuu-hybridioperaatio-tulee-kyeta-puolustautumaan-siina-tilanteessa-kansainvaliset-ihmisoikeussopimukset-jaavat-k/">näkemyksenään</a>, että maahanmuuttoa ei voi pysäyttää jolloin tilanteen hallintaan riittää se, että ”ihmiset tunnistetaan rajalla”. Suomela esitti ympäripyöreää ja löysää retoriikkaa ihmisoikeuksista, ja päästeli runsaasti kuplivaa tunnepuhetta, kuten ”Me ei voida räjäyttää globaalia ihmisoikeusjärjestelmää tämän takia”.
Myös Ohisalo vetoaa usein kansainvälisiin sopimuksiin. Viimeksi lokakuussa hän esitti, että maahanmuuttopolitiikan kiristäminen jopa edellyttäisi Suomen irtautumista kansainvälisistä sopimuksista.
Onko asia todella näin? Velvoittavatko kansainväliset sopimukset muka Suomen pitämään rajan avoinna kaikille tulijoille ja onko kenellä tahansa oikeus ylittää Suomen raja sillä perusteella, että hän saapuu hakemaan turvapaikkaa?
Valtiolla velvollisuuksia omia kansalaisia kohtaan
Ensinnä on syytä tarkastella, kenellä on oikeus saapua Suomeen. Vastausta voidaan hakea Suomen perustuslaista. Sen mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa maasta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää johonkin toiseen maahan. Edelleen Suomen perustuslain mukaan ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla.
Perustuslaki siis osoittaa yleisen ohjeen, jonka mukaan valtiolla on velvollisuus päästää maahan omia kansalaisiaan – vieraan valtion kansalaisilla ei tällaista suoraa oikeutta ole, vaan heidän oikeudestaan saapua maahan säädetään laissa erikseen.
Suomen perustuslaissa ihmisyksilöiden suojaksi ja turvaksi säädetyt perusoikeudet palautuvat Suomen solmimiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Suomi on mukana useissa sopimuksissa, jotka turvaavat kenelle tahansa ihmiselle oikeuksia suhteessa siihen valtioon, jonka kansalainen ihminen on sekä myös siihen valtioon, jonka alueella ihminen oleskelee.
Kansainvälisen oikeuden lähtökohta on sama kuin Suomen perustuslaissa: jokaisella valtiolla on suvereeni toimivalta päättää muiden valtioiden kansalaisten maahan tulosta ja maassa oleskelusta. Toisin sanoen yhdelläkään valtiolla ei ole kansainvälisistä sopimuksista seuraavaa velvollisuutta ottaa vastaan valtion alueelle muiden valtioiden kansalaisia, vain oman maan kansalaiselle on jätettävä mahdollisuus saapua omaan kotimaahansa.
Vapaa liikkumisoikeus vain laillisesti oleskelevilla
Seuraavaksi tarkastellaan lyhyesti maahantulon edellytyksiä eräiden merkittävimpien Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten näkökulmasta.
Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (KP-sopimus) on YK:n piirissä hyväksytty sopimus, joka turvaa vapausoikeuksia sekä oikeuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Sopimus on tullut Suomessa voimaan vuonna 1976.
KP-sopimus ei sisällä määräyksiä yksilön oikeudesta saapua toiseen valtioon. Sopimuksen 12 artiklasta on luettavissa, että vapaa oikeus liikkua valtion alueella kuuluu vain niille, jotka oleskelevat valtion alueella laillisesti. KP-sopimus lisäksi turvaa jokaiselle oikeuden, että keneltäkään ei saa mielivaltaisesti kieltää oikeutta tulla omaan maahansa.
Euroopan neuvoston piirissä laadittu Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS) on tullut Suomessa voimaan vuonna 1990. KP-sopimuksen tapaan myöskään EIS ei sisällä sopimusartiklaa yleisestä oikeudesta muuttaa toiseen maahan. Vastaavasti sopimus ei turvaa maahanmuuttajalle oikeutta perheenyhdistämiseen.
EIS tosin sisältää kidutuksen kieltoa koskevan lainkohdan. Sopimusta valvova Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) onkin kidutuskiellosta johtanut palautuskieltoa koskevan säännön, joka kieltää henkilön palautuksen maahan, jossa vaarana olisi joutua kidutetuksi tai muuten epäinhimillisen kohtelun uhriksi.
Valtiolla ei ole velvollisuutta myöntää turvapaikkaa
EIT:n vahvistama palauttamiskielto, eli niin sanottu non-refoulement-periaate, on sisällytetty myös Geneven pakolaissopimukseen ja vastaava kielto on Suomen ulkomaalaislaissa.
YK:n piirissä 1950-luvun alussa laadittu Suomea velvoittava Geneven pakolaissopimus sisältää määräyksiä pakolaisena toiseen maahan saapuneen henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopimus myös määrittelee, kuka henkilö katsotaan pakolaiseksi.
Palauttamiskielto toisaalta antaa selkänojaa turvapaikanhakijalle, toisaalta Geneven sopimuskaan ei sisällä nimenomaista artiklaa, jonka mukaan turvapaikanhakija tulisi päästää valtion alueelle.
On tärkeää huomata, että vaikka Geneven pakolaissopimus antaa oikeuden hakea turvapaikkaa, sopimus ei turvaa kenellekään subjektiivista oikeutta turvapaikan saamiseen, vaan turvapaikan myöntäminen jää jokaisen valtion harkintaan. Edelleen pakolaissopimus ei turvaa subjektiivista oikeutta saada suojelua itse valitsemastaan valtiosta.
Lapsen etu ei ole valttikortti
Suomen vasemmiston poliittisessa retoriikassa nostetaan usein esille käsite nimeltä &#8221;lapsen etu&#8221; perusteeksi maahanmuuttopolitiikan löysentämiselle sekä perheenyhdistämisen helpottamiselle.
Tyypillistä on, että poliittisissa puheissa lapsen etua heitellään epämääräisesti ja jäsentymättömästi siten, että epäselväksi jää, miksi lapsen etu velvoittaisi ryhtymään toimenpiteisiin. Lapsen etuun kytkeytyvää puhehöttöä kuultiin paljon edellisessä eduskunnan välikysymyskeskustelussa lokakuussa.
Lapsen etu on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (LOS) kulmakivi ja tulkinnallisesti avoin oikeussääntö. Tiivistetysti lapsen etu viittaa perustellusti arvioituun, lapsen kannalta parhaaseen ratkaisuun jossain tietyssä tilanteessa. Lapsen etu on viranomaisia, tuomioistuimia sekä myös lasten vanhempia velvoittava oikeusohje, joka samalla velvoittaa ottamaan lapsen edun ensisijaisesti huomioon päätöksenteossa.
Lapsen edun, kuten minkä tahansa ihmisoikeusvelvoitteen, voi poliittisessa retoriikassa valjastaa perusteeksi maahanmuuttopolitiikan löysentämiselle. Kuitenkin esimerkiksi EIT:n oleskeluluvan myöntämistä koskevassa kysymyksessä I.A.A. ym. v. Yhdistynyt kuningaskunta EIT lausui, että lapsen etu ei ole näkökohta, joka edellyttää kaikkien niiden lasten maahantulon sallimista, joiden olot olisivat parempia sopimusvaltiossa. Lapsen etu ei siten ole valttikortti, jolla muut näkökohdat päätöksenteossa sivuutettaisiin.
LOS sisältää kirjauksen, jonka mukaan sopimusvaltioilla on velvollisuus edistää ja myötävaikuttaa perheenyhdistämiseen. Sen sijaan LOS ei velvoita kunnioittamaan oikeutta saapua toiseen valtioon.
Oikeuskirjallisuuden mukaan lapsen edun huomioiminen ei myöskään suoraan tarkoita sitä, että lapsen perheenjäsenelle tulisi myöntää oleskelulupa siinäkin tapauksessa, ettei lupaa voida normaalin käytännön mukaisesti myöntää.
Sopimuksia ei tarvitse noudattaa kaikissa tilanteissa
Tarkastellaan vielä lyhyesti kansainvälisten sopimusten velvoittavuutta. Sopimusten voimaansaattamisen perusteista säädetään Suomen perustuslaissa, jonka mukaan valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla.
Kansainvälisistä sopimuksista, kuten mistään sopimuksista, ei silti voi johtaa sääntöä, että sopimuksia tulisi kirjaimellisesti noudattaa kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Yleisen sopimusoikeudellisen periaatteen mukaan sopimuksia voidaan kohtuullistaa jättämällä sopimus tai osa siitä kokonaisuudessaan tai osin vaikutuksetta.
Myös kansainvälisten sopimusten soveltaminen voi loppua tilanteessa, jossa sopimuksen velvoitteiden seuraaminen muodostaisi uhkaa valtion itsemääräämisoikeudelle tai vakaudelle. Esimerkiksi EIS sisältää artiklan, joka mahdollistaa sopimusvelvoitteista poikkeamisen kansallisen hätätilan aikana.
Kansainvälinen sopimusjärjestelmä ei siten estä suvereenia valtiota rajoittamasta ulkomaalaisten maahantuloa varmistaakseen esimerkiksi valtion sisäisen turvallisuuden.
&nbsp;

Yksikään kansainvälinen sopimus ei velvoita Suomea avaamaan rajojaan laittomille maahantulijoille – hallitus valikoi sopimuksista vain ne kohdat, jotka sopivat sen omaan agendaan

Hallituksen talousarvion ja perussuomalaisten budjettiesitysten suurin ero on siinä, että perussuomalaiset asettavat suomalaisten hyvinvoinnin etusijalle, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri.

&#8211; Siinä missä hallitus on syönyt vaalilupauksiaan yksi toisensa perään, perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on juuri ne asiat, joista olemme puhuneet jo vuosia, Leena Meri painottaa.
Leikataan kehitysapua ja maahanmuuttoa
Perussuomalaisessa vaihtoehdossa kotimaiseen ostovoimaan ja yritysten toiminnan parantamiseen satsataan 700 miljoonaa.
&#8211; Me leikkaisimme nämä varat maahanmuutosta, kehitysavusta, yritystuista ja poliittisesta hallinnosta. Rinteen hallitus kahmii halpatyövoimaa, korottaa polttoaineverotusta, leikkaa kotitalousvähennyksistä ja lisää valtion hallinnon kuluja lisäämällä ministereitä, erityisavustajia ja valtiosihteereitä.
&#8211; Siinä missä hallitus lisää valtionvelkaa, perussuomalaisten vaihtoehdossa velkaa otettaisiin noin 200 miljoonaa euroa hallitusta vähemmän, Meri sanoo.
Ilmastotulleja eniten saastuttaville
Meri toteaa, että ilmastonmuutos ja ympäristökatastrofit ovat todellisuutta, mutta hallituksen tulisi tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa EU:ssa ja kaikissa kansainvälisissä pöydissä sen sijaan, että se keskittyy vain suomalaisten arjen kurjistamiseen.
&#8211; Hallituksen tulisi EU:ssa vaatia ilmastotulleja niille EU:n ulkopuolisille tuotteille, joita valmistetaan ympäristöstä välittämättä. Kiina, Yhdysvallat ja Intia kasvattavat päästöjä samaan aikaan kun Suomen hallitus haluaa, että Suomi tekee näidenkin maiden osuuden, joka on käytännössä mahdotonta, koska Suomen osuus koko maailman päästöistä on promilleluokkaa.
Tuetaan duunareita ja yrittäjiä
Perussuomalaiset arvostavat suomalaista työntekijää ja työnantajaa.
&#8211; Talouspolitiikan täytyy lähteä suomalaisesta työstä ja yrittämisestä, joita tulee tukea parhaalla mahdollisella tavalla. Laittomasti maassa olevien työllistäminen ja halpatyövoimalla suomalaisen työvoiman korvaaminen ei ole mitenkään perusteltavissa. Tehdystä työstä pitää maksaa asianmukainen palkka, jolla on tultava toimeen. 
&#8211; Yrittäjyyttä tuetaan esimerkiksi nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa ja uusimalla yhteisöveromalli pk-yrityksille. Mallissa pk-yritys vapautuisi yhteisöverosta edellyttäen, että se palkkaa säännöllisesti uusia työntekijöitä eikä maksa omistajilleen osinkoa. Uusien yrityksien perustamista kannustetaan myös nostamalla pakollisen YEL-vakuutuksen alarajaa. Tätä Suomen Yrittäjätkin ovat esittäneet, Meri sanoo.
Panostuksia suomalaisiin
Meri toteaa, että perussuomalaisia syytetään sydämettömiksi, kun puolue haluaa panostaa ensi sijassa omiin kansalaisiin.
&#8211; Onko sydämetöntä ajatella vähävaraisia vanhuksia, lapsiperheitä, työssäkäyvien jaksamista, omaishoitajien tukemista, asumiskulujen laskemista ja edullisen liikkumisen tukemista?

Meri ihmettelee: Perussuomalaisia syytetään sydämettömiksi, kun puolue haluaa panostaa ensi sijassa omiin kansalaisiin

Kansanedustajaksi Uudeltamaalta noussut Riikka Slunga-Poutsalo katsoo, että perussuomalaisten tehtävänä oppositiossa on esittää järkeviä vaihtoehtoja, kirittää hallitusta oikeansuuntaisiin toimiin ja pitää kansa tietoisena siitä, mitä vaikutuksia hallituksen politiikalla on. &#8211; Pelko siitä, että perussuomalaisten kannatus vain kasvaa, saa hallituksen lopulta tekemään parempaa politiikkaa.

Perussuomalaisten entinen pitkäaikainen puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo on nykyään yksi perussuomalaisten eduskuntaryhmän uusista kansanedustajista. Kevään vaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä hänelle kertyi yhteensä 4 266 ääntä, vaikka kampanjointi jäi koko puolueen vaalityön jalkoihin.
&#8211; Puolueen menestyminen sen tärkeimmissä vaaleissa oli itselleni ykkösasia, joten oma vaalityö meni kyllä todella vasemmalla kädellä. Olinkin oikein tyytyväinen omaan tulokseeni. Onneksi pitkäjänteinen politiikan tekeminen oli luonut perustan omalle vaalitulokselle, Slunga-Poutsalo sanoo.
&#8221;Vaalit ovat aina maratonlaji&#8221;
Kolme kautta ja yhteensä kuusi vuotta kestäneen puoluesihteeripestin aikana Slunga-Poutsalo ehti vetää menestyksekkäästi eduskuntavaalit sekä eurovaalit, molemmat kahdesti. Myös kuntavaaleissa perussuomalaiset pärjäsi Slunga-Poutsalon puoluesihteeriaikana erittäin hyvin. Vuoden 2017 kuntavaalien tulos oli jopa puolueen historian toiseksi paras kuntavaalitulos.
Slunga-Poutsalo sanoo, että perussuomalaisten kova tuloskunto kevään vaaleissa oli nähtävissä jo kuukausia etukäteen.
&#8211; Vaalit ovat aina maratonlaji, jossa suunnitelmat ja strategiat laaditaan hyvissä ajoin ennen loppusuoraa. Vuodenvaihteen jälkeen tulivat ensimmäiset merkit siitä, että nyt voisi tulla tulosta. Jäsenistöön tarttui hyvin tekemisen meininki ja henki oli hyvä. Perussuomalaisten kenttä on sellainen koneisto, että kun se lähtee hyrräämään hyvää tulosta, sitä ei pysäytä mikään.
Vuorovaikutus ihmisten kanssa pitää jalat maassa
Slunga-Poutsalo on tehnyt perussuomalaisissa politiikkaa jo yli kymmenen vuotta. Kulunut vuosi on silti ollut erityisen kiireinen ja työmäärän kannalta jopa poikkeuksellinen.
&#8211; Kesän puoluekokouksen jälkeen iski todellisuus ja väsymys aika lujaa. Sen huomasi, että takana ei ollutkaan raskas puoli vuotta kaksine vaaleineen vaan raskaat kuusi vuotta. Kun lasketaan mukaan koko työrupeama puoluetoimistolla, niin siihen mahtuu seitsemät vaalit, hallitusneuvottelut, hallitusvastuu, eduskuntaryhmän hajoaminen ja paljon muutakin.
Valtakunnanpolitiikan lisäksi Slunga-Poutsalo toimii myös kotikaupunkinsa Lohjan valtuustossa ja kaupunginhallituksessa. Vaikka tekemistä riittää, ihmisten kohtaamiseen tuore kansanedustaja ei ole kyllästynyt. Slunga-Poutsalo pitää edelleen yhteyttä moneen suuntaan ja pyrkii vastaamaan yhteydenottoihin sen mukaan kuin kansanedustajan tehtävät sallivat.
&#8211; Yhteydenottoja tuleekin paljon. Puhelujen kanssa olen pinteessä, koska istun miltei kaikki päivät kokouksissa, mutta onneksi sähköposti toimii ja minulla on hyvä avustaja.
&#8211; Ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa oleminen on silti yksi tärkeimpiä kansanedustajan tehtäviä. Se pitää jalat tukevasti maassa, siinä ei voi vieraantua tavallisesta arjesta. Samoin kuntapolitiikka on todella tärkeää samasta syystä. En voisi tehdä kansanedustajan työtä kunnolla, jos en tietäisi minkälaisessa ajassa ja haasteissa kunnissa eletään
Sananvapauden tilanne huolestuttaa
Slunga-Poutsalo on jäsenenä tiedusteluvalvontavaliokunnassa ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.
&#8211; Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tulee olemaan todella isojen asioiden äärellä. Sinne tulee esitykset perhevapaauudistuksesta, paikallisesta sopimisesta, työn ja yrittämisen rajapintojen kehittämisestä jne. Nämä kaikki ovat isoja, perussuomalaisille tärkeitä asioita. Myös uusi tiedusteluvalvontavaliokunta on hyvin mielenkiintoinen, koska rakennamme jotain aivan uutta. On pidettävä huoli siitä, että tavallisen ihmisen oikeusturva ja sananvapaus säilyy, Slunga-Poutsalo sanoo.
Antti Rinteen johtaman hallituksen hallitusohjelmassa viitataan epäsuorasti pyrkimyksiin sananvapauden rajoittamisesta kirjauksella, jonka mukaan ”nykytilan parantaminen edellyttää vihapuheeseen puuttumista&#8221;. Vihapuhe on yleisesti käytetty käsite, vaikka kukaan ei tunnu tietävän, mitä se tarkoittaa. Sananvapauden kaventaminen huolestuttaa kansanedustajaa.
&#8211; Olen hyvin huolestunut suunnasta, mihin olemme menossa! Kuka määrittelee sen, mikä edes on vihapuhetta? Vihainen puhe kumpuaa epäkohdista ja epäoikeudenmukaisuudesta eikä se ole vihapuhetta. Sananvapauden tulisi taata myös tyhmien puhumisen, ilman että on pelko joutua syytteeseen, Slunga-Poutsalo muistuttaa.
Sosiaaliturvajärjestelmän tuotava aidosti turvaa
Eräs vaalikauden merkittävimmistä projekteista tulee olemaan sosiaaliturvan uudistaminen, eli sotu-uudistus. Nykyistä byrokraattista ja osin raskasta järjestelmää halutaan muuttaa toimivammaksi, vaikka näkemykset uudistuksen sisällöstä ja rakenteesta vaihtelevat suuresti.
Slunga-Poutsalo ei ennakoi menestystä sotu-uudistuksen läpiviemiselle.
&#8211; Uudistus tuskin tulee menemään maaliin. Saa nähdä, milloin hallitus edes saa sen vireille. Sotu on vielä vaikeampi kokonaisuus kuin sote konsanaan. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on todella monimutkainen ja byrokraattinen kun sen tulisi olla yksinkertainen suojaverkko, joka turvaa tilapäisesti silloin kun ihminen ei itse pärjää.
&#8211; Yhteiskunnan tulee pitää huoli niistä jäsenistään, jotka eivät itse pysty, kuten vanhukset ja vammaiset, ja heidän osaltaan järjestelmän pitää tuoda turvan tunnetta eikä epävarmuutta. Suurin huoli itselläni on se, että meidän valtion kassassa olevat varat eivät riitä pitämään huolta oman maan kansalaisista, Slunga-Poutsalo sanoo.
Rinteen hallitus yrittää myös saada valmiiksi edelliseltä hallitukselta kesken jäänyttä sote-uudistusta. Slunga-Poutsalo toteaa, että ratkaisu olisi löydettävissä, jos kunnille olisi ohjattavissa varoja palveluiden järjestämiseen.
&#8211; Mutta kun katsoo hallituksen kokoonpanoa, tämä tuskin tulee olemaan hallituksen esitys. Kyllä kepu ajaa edelleen vahvaa maakuntamallia betonoidakseen hiipuvalla kannatuksella paikkansa vallassa.
&#8211; Edellisen hallituksen ohjelma soten osalta oli ihan hyvä, siis se alkuperäinen, joka unohtui jossain vaiheessa. Pistetään julkinen sektori kuntoon niin, että rajapinnat ja tieto perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon välillä on saumaton, Slunga-Poutsalo esittää.
Hallitusohjelma kuin kirje joulupukille
Slunga-Poutsalo katsoo, että perussuomalaisten tehtävänä oppositiossa on esittää järkeviä vaihtoehtoja, kirittää hallitusta oikeansuuntaisiin toimiin ja pitää kansa tietoisena siitä, mitä vaikutuksia hallituksen politiikalla on.
&#8211; Pelko siitä, että perussuomalaisten kannatus vain kasvaa, saa hallituksen lopulta tekemään parempaa politiikkaa. Tai sitten ne kärsivät rökäletappion seuraavissa vaaleissa.
Slunga-Poutsalo oli mukana jo vuonna 2010 perussuomalaisten kuntapoliitikoiden allekirjoittamassa, maahanmuuttopoliittisia linjauksia käsittelevässä nuivassa vaalimanifestissa. Tuore kansanedustaja sanoo, että hänen maahanmuuttopoliittinen linjansa on pysynyt samanlaisena.
Perussuomalaisten tiukka maahanmuuttopolitiikka nauttii laajemminkin kansan vahvaa kannatusta. Siitä huolimatta hallitus pyrkii toimimaan toisella tavalla. Sisäministeri Maria Ohisalo väläytti äskettäin, että Suomi voisi ottaa vastaan Välimereltä uusia turvapaikanhakijoita jo lokakuusta lähtien. Slunga-Poutsalo ei ole ilahtunut.
&#8211; Nykyinen hallitus tulee varmasti murentamaan ne vähäisetkin kiristykset mitä edellisellä hallituskaudella saatiin läpi. Palataan alkupisteeseen, ikävä kyllä. Tämä turhauttaa minua. Hallituspuolueilla ei näytä olevan halua ottaa kantaa maahanmuuton haittoihin ja kustannuksiin, koska ne joutuisivat silloin tunnustamaan, että perussuomalaiset ovat olleet koko ajan oikeassa.
Hallitusohjelmasta Slunga-Poutsalo toteaa sen olevan kuin kirje joulupukille.
&#8211; Sieltä löytyy paljon hyviä asioita mutta arvasin jo toukokuussa, että esitykset jäävät tuuleen huudetuiksi toiveiksi. Nyt olemme jo saaneet kuulla, kuinka taloudellisista syistä ei voikaan tehdä sitä tai tuota ohjelmassa linjattua. Tämä ei ollut yllätys, kun tiesi valtiontalouden tilanteen. Ihmettelen vaan, eivätkö nykyiset hallituspuolueet muka tienneet?
Työn perässä muuttaville lisää turvaa
Slunga-Poutsalon mukaan Suomen keskeiset tulevaisuuden haasteet liittyvät talouteen ja työllisyyteen. Perussuomalaiset haluaa monella tavalla helpottaa työntekijän mahdollisuuksia siirtyä työpaikan perässä.
&#8211; Kohtaanto-ongelma on konkreettinen, eli työtä on mutta ei tekijöitä, ainakaan sillä paikkakunnalla mistä työtä löytyisi. Luomalla turva siirtyä toiselle paikkakunnalle on avainkysymys tämän ongelman ratkaisemiseksi, Slunga-Poutsalo sanoo ja nostaa konkreettisen esimerkin.
&#8211; Jos sinulla on lainalla rakennettu omakotitalo ja lapset päivähoidossa Itä-Suomessa, niin muuttaminen työn perässä toiselle puolelle Suomea ei välttämättä houkuttele, jos kotisi myynnillä sinulla ei ole mahdollisuutta maksaa velkoja, saati hankkia uutta kotia tilalle. Tähän siirtymään tarvitaan panostuksia ja perussuomalaisten ohjelmissa on tähän hyvät ratkaisut.
Slunga-Poutsalo sanoo, että hän haluaa kansanedustajana nimenomaan vaikuttaa asioihin ja saada aikaan muutoksia.
&#8211; Olen myös hionut omia lakialoitteita ja puheenvuoroja. Toivon, että tekemilläni valtiopäivätoimilla on oikeasti mahdollisuus edetä ja mennä läpi.

Slunga-Poutsalo: Suurin huoleni on se, että valtion kassassa olevat varat eivät riitä pitämään huolta oman maan kansalaisista

oman maan kansalaiset

Yksikään kansainvälinen sopimus ei velvoita Suomea avaamaan rajojaan laittomille maahantulijoille – hallitus valikoi sopimuksista vain ne kohdat, jotka sopivat sen omaan agendaan

Meri ihmettelee: Perussuomalaisia syytetään sydämettömiksi, kun puolue haluaa panostaa ensi sijassa omiin kansalaisiin

Slunga-Poutsalo: Suurin huoleni on se, että valtion kassassa olevat varat eivät riitä pitämään huolta oman maan kansalaisista

Uusimmat

Miljonääri maksoi 191 Kokoomusnuorten jäsenmaksua – järjestön sisäinen kohu johti johtajien eroon

Järjestäytynyt rikollisuus soluttautuu Suomen vankiloihin – 350 vankia kytköksissä, uhka myös henkilökunnalle

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Strandman: Sopimuspalokunnat pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä

Perussuomalaisten Kymen piiri nimesi eduskuntavaaliehdokkaita – mukana neljä kansanedustajaa

Kansa äänesti muutoksen puolesta Unkarissa – Magyar ja Tisza ottavat vallan Orbánilta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Teräaseisiin liittyvät väkivaltatilanteet yleistyneet suomalaisissa oppilaitoksissa – Strandman: Koulujen turvallisuus on palautettava

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026