Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Purra: Opposition kädenojennus on suurta teatteria – ”Heillä ei ole mitään vaihtoehtoa”

Garedew tyrmää Diakin raportin: Propagandaa tutkimuksen kaavussa

Keskusta lisäisi merkittävästi ulkomaalaisten pysyviä oleskelulupia – Vigelius: ”Keskustan ohituskaista halpamaahanmuutolle”

Hallitus avaa tien suden kannanhoidolliselle metsästykselle – Koponen: ”Päätöksiä, joihin keskusta ei hallituksessa kyennyt”

Ministeri Kaisa Juuso: Omalääkärimalli etenee ja hoitoon pääsy paranee – ”Kyseessä on suomalaisille valtavan iso muutos”

Seppänen: Sosiaalihuollon on parannettava lasten kuulemista huostaanottotilanteissa

Vuonna 2026 yli 11 miljardin panostukset lapsiin ja lapsiperheisiin – Garedew: ”Lapset ovat lahja, eivät taakka ilmastolle”

VTV:n raportti paljastaa valheet – Antikainen: Marinin hallitus oli tuhlausjallitus

Onni Rostilan kolumni: Feministi toivotti miestenpäivää

Koskela ja Reijonen: Ruuan arvonlisävero laskee – hallituksen veropolitiikka vahvistaa kansalaisten ostovoimaa entisestään

Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle

Vihreiden kunta- ja aluevaaliehdokas maahanmuuttotutkimuksen takana – Lehtinen ja valtiovarainministeriön finanssineuvos lyttäävät tutkimuksen

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen

pakkosuojelu

Ympäristöministeriö on valmistellut uutta luonnonsuojelulakia, joka on lähetetty jo luonnosvaiheessa lausunnoille esimerkiksi maakuntaliitoille. Perussuomalaisten kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Jenna Simula pitää menettelyä poikkeuksellisena ja epäilee syyksi vihreiden sooloilua ministeriössä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula kritisoi myös rajusti suunniteltuja lakimuutoksia, joilla halutaan esimerkiksi perustaa luonnonsuojelualueita yksityisten omistamiin metsiin ilman maanomistajan suostumusta.
&#8211; Jos luonnoksella ei ole edes laajaa poliittista hyväksyntää, ei sitä tule lähettää lausuntokierrokselle ja tuhlata samalla asiantuntijoiden aikaa. Näyttää pahasti siltä, että vihreillä keulii nyt ministeriössä ja pahasti, Simula huomauttaa.
Suomalainen suojellaan ulos luonnosta 
Uusi luonnonsuojelulaki ei Simulan mukaan nyt esitetyssä muodossa huomioi lainkaan kansalaisten luontosuhdetta eikä liioin anna ymmärrystä suomalaiselle erä- ja metsästysperinteelle. 
&#8211; Suomalainen suojellaan nyt ulos luonnosta, vaikka se ei todellakaan saisi olla luonnonsuojelulain tarkoitus. Vastikään uutisoitiin, miten on jouduttu jopa sulkemaan retkeilyreittejä, koska suojelustatus estää myrskytuhojen korjaamisen alueelta, Simula hämmästelee.
Valtio voisi lähes pakkolunastaa metsiä
Valtio omistaa Suomen metsistä vain noin 26 prosenttia, metsäteollisuus, yhteisöt ja kunnat noin 14 prosenttia ja loput 60 prosenttia ovat yksityistä omaisuutta. Uusi luonnonsuojelulaki mahdollistaisi Ely-keskukselle oikeuden perustaa luonnonsuojelualueen yksityisten maille ilman nykyisin vaadittavaa maanomistajan suostumusta, mikäli alue sisältyy hallituksen hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan tai se sijaitsee Natura 2000 -verkoston alueella.
&#8211; Käytännössä valtio voisi siis lähestulkoon pakkolunastaa yksityisiä metsiä luonnonsuojeluun, jolloin niiden muuta käyttöä ja metsänhoidollisia toimia rajoitetaan merkittävästi. EU:ssa on väläytelty jopa metsästys- ja kalastuskieltoa suojelualueilla, Simula muistuttaa.
&nbsp;

Simula ihmettelee ympäristöministeriön uutta luonnonsuojelulakia: ”Pakkosuojelu uhkaa suomalaisten omistamia metsiä”

Maapallolla on meneillään jo kuudes tunnettu sukupuuttoaalto. Aikaisemmin syynä ovat olleet luonnonkatastrofit, kuten tulivuorenpurkaukset, mutta nyt syypää on usein ihminen, ylenpalttinen väestönkasvu, ahneus ja jatkuvan taloudellisen kasvun tavoittelu. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen (ps./ID-ryhmä) mielestä eliölajien menettämiseen ei meillä olisi varaa, mutta Suomen talousmetsien siirtäminen suojelukohteiksi ei pelasta uhanalaisia lajeja.

Menetettyjä lajeja ei saada takaisin, mutta elämä luonnossa ei pysähdy: luonto korjaa ja täyttää ekologisia lokeroita ihmeellisellä tarmokkuudella. Eniten eläinlajeja häviää siellä, missä lajikirjokin on suurin, eli trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Siellä väestöä on eniten ja väestönkasvu suurinta. 
&#8211; Näillä alueilla ihmiset ovat valtaosin köyhiä, mutta tavoittelevat kehittyneiden maiden elintasoa. Luontaisia biotooppeja – pääosin erilaisia metsiä – raivataan yhä viljelyyn ja laidunmaaksi. Tästä tulee käsitys, että erityisesti metsälajit ovat uhanalaisia. Pohjoinen havumetsä on hyvin säilynyt elinympäristö, jossa asutus on harvaa ja metsien käyttö kohtuullista, sanoo Teuvo Hakkarainen.
Puolet Euroopan suojellusta metsästä on Suomessa
Suomessa talousmetsissä vallitsee lajien runsaus. Kaikki kasvatettavat puulajit ovat kotoisia puita. Kun Suomessa istutetaan vuosittain 150 miljoonaa puuta, niin kolme neljäsosaa talousmetsien puista on luontaisia. Etelä- ja keskieurooppalaiset ovat maailman kansoista ensimmäisinä tuhonneet metsänsä jo 2 000-3 000 vuotta sitten laiduntamalla ja peltoja raivaamalla. Samoilta alueilta tulee nyt vaatimuksia pohjoisen metsäkansoille ja peltoa raivaaville kehittyville maille.
&#8211; Uhanalaiset lajit eivät turvaudu siirtämällä talousmetsiä suojeluun. Suomen metsistä on tiukasti suojeltua suurempi osa kuin missään läntisessä maassa, ja puolet koko Euroopan suojellusta metsästä on Suomessa. Uhanalaiset metsälajit esiintyvät uhanalaisissa ympäristöissä, jotka on kaikki jo suojeltu metsälain, ympäristönsuojelulain tai suojeluohjelmien kautta. Lisäsuojelu ei juuri lisää uhanalaisten lajien selviytymisen mahdollisuuksia, Hakkarainen kertoo.
Yksityisomisteisesta metsästä hyötyy myös luonto
Suojeltu metsä tuhoutuu aina ennemmin tai myöhemmin joko myrskyn, tuholaisten tai metsäpalon kautta. Luonto uudistaa metsän kuten taitava metsänhoitaja. Talousmetsä sertifiointeineen on onnistunut poistamaan lukuisia lajeja pois uhanalaisten lajien listoilta. Tekopökkelöt, säästöpuut ja sopiva monimuotoisuus ovat talousmetsän arkipäivää, joka unohtuu suojelukiihkossa.
&#8211; Siellä, missä metsästä ei ole omistajalleen taloudellista hyötyä, sitä haaskataan ja tuhotaan. Yksityisomisteinen metsä tuottaa hyötyä, ja se kannattaa pitää metsänä – ja siitä hyötyy myös luonto.
Euroopan parlamentti äänesti biodiversiteettimietinnöstä. Perussuomalaiset eivät hyväksy EU:n puuttumista metsätalouteen eivätkä pakkosuojelun lisäämistä talousmetsiin. ENVI-valiokunnan äänestyksessä sosialistien César Luenan (S&amp;D) esitystä kannatti 62 edustajaa äänestykseen osallistuneista 78:sta.
&nbsp;

Hakkarainen biodiversiteettimietinnöstä: Talousmetsien pakkosuojelu ei lisää uhanalaisten lajien selviämismahdollisuuksia