PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Purran budjettiehdotus: verokannustimia työlle ja yrittäjyydelle, puolustukseen ja turvallisuuteen lisäpanostuksia

Sisäministeri Rantanen: Espanja sai varauksettoman tuen — EU:n sisäinen linjaero jatkuu

Espanjan tapahtumat ovat karu muistutus rajaturvallisuuden merkityksestä – Seppänen: ”Kun rajat pettävät, koko valtio pettää”

Verotuotot kasvussa – samalla veronkevennykset tukevat taloutta ja ostovoimaa

Valtiovarainministeri Riikka Purran kommentit oppositiojohtajien talouspuheisiin: ”Uskomatonta tuubaa”

Vantaan kaupunginvaltuutettu Lundell: Lapset eivät voi olla väline segregaation ehkäisyyn

Purra: Kaasua kasvulle, jarrua menoille – tätä linjaa tarvitaan yhä lisää

Varapuheenjohtaja Joakim Vigelius: ”Jos EU:n ulkorajat eivät pidä, koko Schengenin idea murenee”

22 EU-maata haastaa Espanjan löysän maahanmuuttolinjan – uppiniskainen sosialistipääministeri ei taivu

Käräjäoikeus katsoi pitkäteräisellä veitsellä törkeän ryöstön tehneen maahanmuuttajan alaikäiseksi – THL:n ikäarvio jäi ristiriitaiseksi

Razmyar ja Vigelius kiivaina Espanjan kriisistä – ”SDP levittää laittomille siirtolaisille punaista mattoa”

Kymmenet tuhannet afrikkalaiset tunkeutuivat väkisin Eurooppaan – Espanjan Ceutassa ”täysi kaaos”

Iranin vallankumouskaarti uhoaa: Näin tapamme Melanie Trumpin

Antikainen: Espanjan raja murtui – tätäkö Lindtman haluaa Suomelle?

Kielimuuri suojaa: Maahanmuuttajalapset eivät kelpaa ruotsinkielisiin kouluihin

Heinäluoma selittää koulushoppailun asuntopolitiikalla – tilastot kertovat toista

Nizzan terroristi tappoi 86 ihmistä – pikkuveli rehenteli veriteolla ennen karkotustaan

Islamisaatiolle vauhtia Britanniassa – koko poliisikunta paastolle solidaarisuussyistä

Kolumni: Sokea suvaitsevaisuus islamismille tappaa

palauttaminen

Hallitus lunastaa lupauksensa saattaa Suomen turvapaikkapolitiikka pohjoismaiselle tasolle. Valtioneuvosto antoi torstaina ensimmäiset esitykset, joilla otetaan käyttöön EU:n mahdollistamat tiukennukset maahanmuuttolainsäädäntöön. Syksyllä on luvassa lisää kiristyksiä.

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina ensimmäisen osan maahanmuuttoa koskevista <a href="https://intermin.fi/-/hallitus-esittaa-tiukennuksia-maahanmuuttoon">esityksistä</a>, jotka koskevat kansainvälisen suojelun tiukennuksia, maahantulosäännösten kiertämisen estämistä, rajamenettelyn käyttöönottoa ja vastaanottorahan pienentämistä.
Lisäksi kansalaisuuslain asumisaikaa koskeva esitys eteni eduskuntaan.
&#8211; Hallitus saattaa Suomen turvapaikkapolitiikan keskeisten säädösten osalta yleispohjoismaiselle tasolle, <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suora-lahetys-sisaministeri-mari-rantanen-kertoo-maahanmuuttoa-koskevista-hallituksen-esityksista-13-45-alkaen/">perusteli</a> sisäministeri Mari Rantanen lakiesityksiä tiedotustilaisuudessa.
EU:n minimit käyttöön
Hallitus on sopinut, että käyttöön otetaan EU-määritelmädirektiivin mahdollistamat tiukennukset ja parhaat käytännöt, jotka tukevat hallituksen tavoitteita tiukentaa turvapaikkapolitiikkaa.
Esityksessä laajennetaan perusteita, joilla kansainvälinen suojelu voidaan jättää myöntämättä, lakkauttaa tai peruuttaa.
&#8211; Lakimuutokset vastaavat osaltaan hallituksen tavoitteeseen lisätä sisäistä turvallisuutta, ehkäistä maahanmuuttoon liittyviä väärinkäytöksiä ja vahvistaa yhteiskunnan sääntöjen noudattamista.
Maahantulosäännösten kiertäminen estetään
Hallitus esittää Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevan asumisajan pidentämistä nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen. Jatkossa asumisajaksi hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu Suomessa.
Hallitus esittää myös lakimuutoksia, joilla estetään entistä tehokkaammin maahantulosäännösten kiertämistä. Turvapaikanhakijoina maahan tulleiden kaistanvaihto työ- ja koulutusperusteisen oleskeluluvan hakijoiksi ei olisi jatkossa mahdollista. Lisäksi henkilöllisyyden todentamista tiukennetaan.
&#8211; Oleskuluvan hakijan henkilöllisyys on todennettava kansallisella matkustusasiakirjalla tietyin poikkeuksin. Esitys tiukentaisi sekä viranomaisten velvollisuutta mutta myös hakijan omaa velvollisuutta osallistua henkilöllisyyden todentamiseen, selvensi sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Minna Hulkkonen.
Rajamenettely käyttöön
Ulkomaalaislakiin tehdään EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin mukaiset muutokset, joilla rajamenettely otetaan käyttöön Suomessa. Rajamenettelyn tavoitteena on tehostaa perusteettomien hakemusten tutkintaa ja kielteisen päätöksen saavien hakijoiden palauttamista. Lisäksi estetään turvapaikanhakijoiden edelleen liikkumista muihin EU-maihin.
&#8211; Paluu ja palauttaminen kuuluvat olennaisena osana meidän ulkomaalaisjärjestelmään ja tähän lainsäädäntöön. Se ei ole irrallinen asia vaan kuuluu siihen aivan olennaisena osana. Jos ei ole lupaa, et voi jäädä, vaan pitää poistua &#8211; tavalla tai toisella, ministeri Rantanen painotti.
Vastaanottorahaa leikataan
Kansainvälisen suojelun lupien kesto on tarkoitus lyhentää EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Myös Suomessa tehty erityisen törkeä rikos tai kansallisen turvallisuuden vaarantaminen estäisi kansainvälisen suojelun saamisen
Kansainvälistä suojelua hakeville, tilapäistä suojelua saaville ja vailla kotikuntaa oleville ihmiskaupan uhreille myönnettävää vastaanottorahaa sekä käyttörahaa aiotaan pienentää. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.
Työ turvallisemman Suomen puolesta jatkuu
Syksyllä on luvassa lisää kiristyksiä. Eduskuntaan on määrä tuoda kansalaisuuslain toinen vaihe, jossa kiristetään muun muassa toimeentulovaatimusta ja nuhteettomuusedellytystä. Perheen yhdistämiseen on tukossa tiukennuksia. Maahantulokieltoa ja säilöönottoa koskevia tiukennyuksia on niitäkin tiedossa.
Hallitus kiristää uusintahakemusten tekemisen edellytyksiä. Pysyvän oleskeluluvan ehtoja tiukennetaan kotoutumiseen kannustaen.
&#8211; Työ turvallisemman ja väärinkäytöksiä estävän Suomen puolesta siis jatkuu, Rantanen vakuutti.

Sisäministeri Rantanen maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä: ”Jos ei ole lupaa pitää poistua – tavalla tai toisella”

Kansallismielinen ja vahvasti maahanmuuttokriittinen Nye Borgerlige jatkaa nousuaan kohti keulaa Tanskan puoluekentässä, jossa suuret ja nopeat muutokset ovat leimaa-antavia. Puolue on kahdessa vuodessa lähes kolminkertaistanut kannatuksensa Kantar Gallupissa nyt mitattuun 6,7 prosenttiin.

Puolueen eräs näkyvimmistä hahmoista on kansanedustaja Mette Thiesen, jonka mielestä pakolaiset pitäisi <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tanskalainen-kansanedustaja-mette-thiesen-pakolaiset-palautettava-takaisin-turvalliseen-kotimaahansa-auttamaan-jalleenrakennuksessa/">palauttaa</a> kotimaahansa auttamaan jälleenrakennuksessa, jos pakolaisen lähtömaassa on taas turvallista olla ja elää.
Tämä koskee erityisesti muslimimaista peräisin olevia pakolaisia, jotka ovat työllistyneet kehnosti Tanskassa.
Maahanmuuttokriittisyys yhdistää puoluekenttää
Tanskan konservatiivinen kansanpuolue (Det konservative Folkeparti) yltää Kantar Gallupin tutkimuksessa suurimpaan kannatukseen sitten vuoden 1995. Kokonaista 16,7 prosenttia vastaajista äänestäisi puoluetta, jos vaalit pidettäisiin nyt. Vielä vuoden 2019 vaaleissa konservatiivisen kansanpuolueen vaalitulos oli 6,6 prosenttia annetuista äänistä, kertoo <a href="https://www.berlingske.dk/politik/galluptal-forstaa-nedturen-i-blaa-blok-stoerste-forskydning-i-15-aar">Berlingske</a>.
Vuonna 2014 valittu uusi puoluejohtaja Søren Pape Poulsen (kuvassa) muutti puolueen linjan kansallismieliseen suuntaan ja tulokset näkyvät. Konservatiivinen kansanpuolue on syönyt sekä Tanskan kansanpuolueen (Dansk Folkeparti), että entisen hallituspuolue Venstren suosiota, jonka kannatus on kahdessa vuodessa <a href="https://www.newsoresund.se/hogsta-valjarstodet-till-de-konservative-i-danmark-sedan-1995/">pudonnut</a> puoleen entisestä.
Terve maahanmuuttokriittisyys alkaa olla jo läpikäyvä ominaisuus Tanskan puoluekentässä ja siinä mielessä poliittiset jakolinjat ovat erilaisia kuin muissa Pohjoismaissa.
&nbsp;

Kansa tukee Tanskan tiukkaa linjaa: Maahanmuuttokriittiset puolueet loistavat mielipidemittauksessa

Perussuomalainen kansanedustaja Mari Rantanen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien Syyrian al-Holin leiriltä palaavia suomalaistaustaisia henkilöitä. Tulijoissa on kaksi naista ja kuusi lasta, joita on kuvattu suomalaisiksi tai siihen rinnastettavissa oleviksi.

&#8211; Suomen kansalaiseen rinnastettavissa oleva on uusi termi, jonka käyttöä ja oikeudellista merkitystä toivon tarkennettavan, Mari Rantanen selvittää.
Suomessa ei ole nostettu syytteitä
Kysymyksessään Rantanen tiedustelee minkälaiseen vastuuseen terroristijärjestö Isisin toimintaan osallistuneet ja lapsensa terroristijärjestön vaikutusalueelle vieneet naiset joutuvat. Esimerkiksi palautuksissa viranomaisyhteistyötä tehnyt Saksa on ilmoittanut, että sinne palaavat naiset joutuvat rikosprosessin kohteeksi.
&#8211; Hallitus on kansan selän takana keplotellut aikuiset Isis-naiset Suomeen lasten varjolla, mutta keplotellaanko heidät myös pois rikosvastuusta? Suomessa ei ole tähän mennessä nostettu syytettä yhtäkään terroristijärjestöön kuulunutta vastaan, Rantanen huomauttaa.
Suunnitellaanko miesten paluuta?
Suomesta terroristijärjestö Isisin toimintaan Syyriaan lähteneitä henkilöitä on noin 80. Joukossa on myös vierastaistelijoiksi lähteneitä miehiä.
&#8211; Nyt kun pää on saatu auki aikuisten palauttamisen suhteen ja sitä on perusteltu erilaisilla säännöillä ja ohjeilla, on mielestäni kansan oikeus tietää, suunnitellaanko viranomaisten taholta myös miesten paluuta, Rantanen sanoo.

Rantanen teki kirjallisen kysymyksen al-Holin tulijoista: ”Aikuiset keploteltiin Suomeen, keplotellaanko myös pois rikosvastuusta?”