Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Yle-leikkaukset herättävät närää – vihervasemmisto kiukuttelee, toimitusjohtaja väläyttelee jo henkilöstön vähentämistä

Borta bra men hemma bäst – Jimmie Åkesson sai tahtonsa läpi ja Ruotsi on maksamassa muhkeat korvaukset takaisin kotimaahansa palaaville

Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

Robotisaatio

Nyt on viimeinkin pystytty todistamaan, että robotti on viisaampi kuin ihminen. Singaporelaisyliopiston (NTU) kehittämä robotti pystyi kokoamaan IKEA:n tuolin raivostumatta ja ilman taukoja! Tuolin kokoamiseen meni 8 minuuttia 55 sekuntia.
 
Ennen kokoamistyön aloittamista tuplarobotti tosin suunnitteli tekemisiään 11 minuuttia 2 sekuntia. Tuolin osien hahmottamiseen meni kokonaista kolme sekuntia. Robotin tärkeimmät osat ovat 3D-kamera ja mekaaniset kädet, joissa on tarkasti ohjattavat kourat. Tutkijat kehittivät koneen ohjaamisen tarvittavat algoritmit avoimen lähdekoodin avulla, <a href="https://www.eurekalert.org/pub_releases/2018-04/ntu-arb041818.php">Eurekalertin</a> tiedotteessa todetaan.
Vaikka robotin häärääminen tuolin kasaamisessa näyttääkin sujuvan leikiten, se ei oikeasti ole sitä. Työ täytyy palastella useaan vaiheeseen kuten tuolin osien löytäminen, osien liittämiseen tarvittava puristusvoima ja vielä sekin, etteivät robottikädet työn tuoksinassa osu toisiinsa. Se etu robotilla tosin on, että sillä on työkalut omasta takaa.
Tarina ei lopu tähän ja nyt alkaa ihmistä jo hirvittämään: Tutkijat opettavat robotin seuraavaksi kokoamaan IKEA:n huonekaluja pelkästään ohjekirjaa lukemalla ja lopulta toimimaan siten, että kone vain vilkaisee valmiin tuotteen kuvaa, sylkäisee robottikouriinsa ja käy samantien työhön.
&nbsp;

Tähän on tultu: Robotti pystyy kokoamaan jopa IKEA:n huonekalun

Kalifornian trendikkäät kansalaiset ovat käyneet puolustuskyvyttömien robottiautojen kimppuun. Tämä on viranomaisten korutonta kertomaa. Osansa on saanut myös turvallisuusrobotti, jonka sensorit sokaistiin soosilla. Kaiken takana saattaa lymytä pelko ihmistyöpaikkojen kadosta.
 
Sinänsä ei ole ihme, että robottien kippuun käydään juuri Kaliforniassa. Siellä nimittäin on &#8211; erityisesti Piilaakson alueella &#8211; paljon robotteja. San Fransiscon eteläpuolella kun sattuu olemaan eräs maailman uuden tekniikan kehdoista.
<a href="https://www.sciencealert.com/people-are-attacking-driverless-cars-and-security-bots">Science Alert -lehden</a> mukaan hyökkäykset robotteja vastaan saattavat johtua siitä, että odottamattoman nopeasti kulkeva tekniikan kehitys voi johtaa massatyöttömyyteen ja itse asiassa uhkaa jo nyt ihmisten työpaikkoja. Ammattiautoilijat on pitkään nähty robotisaation ensimmäisten uhrien joukossa, joten on ymmärrettävää, että vaikkapa taksinkuljettajat katsovat robottiautoja erityisen pahalla silmällä.
Kalifornian liikennevirasto (DMV) onkin kirjannut kansiinsa tapauksen, jossa itsekseen köröttevä pikku-Chevrolet oli liikennevaloissa pysähtynyt tavallisen taksiauton taakse. Taksisuhari oli joutunut mielenkuohun valtaan, noussut autostaan ja pannut samantien ranttaliksi. Aikansa letukkaa nyrkeillä moukaroituaan hän oli saanut takaikkunan rikki. Henkilövahingoilta kuitenkin säästyttiin.
Itsestään ajaville autoille on sattunut vasta kuusi onnettomuutta, joista kaksi on johtunut juuri kansalaisten hyökkäyksistä.
Huonosti kävi myös turvallisuusrobotille, joka surrasi vahdissa virastorakennuksen edessä: Pahaa-aavistamaton robotti kaadettiin nurin ja sen sensorit sotkettiin barbeque-kastikkeella. Näin siis hyvinvoivassa Kaliforniassa.
Science Alert kysyykin, ampuvatko vihaiset kansalaiset omaan jalkaansa rökittäessään robotteja. Turvarobotti kun takaa miellyttävän työympäristön ja itsestään ajava auto säästää monta ihmishenkeä liikenteessä.

Robotit saavat kuonoonsa Kaliforniassa – monet pelkäävät robottien vievän työt

VTT Heikki Koskenkylä analysoi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kannatusperustaa sekä mahdollisuuksia maan talouden elvyttämiseen. 

Viime syksynä ennen Yhdysvaltojen presidentinvaaleja ilmestyi kaksi merkittävää kirjaa, jotka antavat hyvän kuvan Donald Trumpin vaalivoiton syistä ja toisaalta haastavat hänen näkemyksiään globalisaation haitallisista vaikutuksista. Kirjat ovat Nancy Isenbergin &#8220;White Trash, the 400-year untold history of class in America&#8221; ja Richard Baldwinin &#8220;The Great Convergence, Information Technology and the New Globalization.&#8221; Molemmat kirjat ovat olleet esillä muun muassa Economistissa, Spiegelissä ja FTssä.
The White Trash -kirja (suom: ”valkoinen roskaväki”) antaa erinomaisen taustan Trumpin menestykselle USA:n vaaleissa. Talouden kehitys kahden viimeisen vuosikymmenen aikana on tehnyt Yhdysvalloista maan, jossa monet ihmiset kokevat jääneensä yhteiskunnan menestyksen ulkopuolelle. Reaalipalkkojen kehitys on ollut pieni- ja keskituloisilla erittäin huonoa. Monen reaaliansiot ovat jopa laskeneet. Suurituloisten ja miljonäärien osuus työssäkäyvistä kansalaisista on kasvanut merkittävästi. Monet kokevat syrjäytyneensä yhteiskunnasta.
Yhdysvaltojen poliittinen ja ideologinen myytti on ollut aina se, että yritteliäät ja riskejä ottavat ihmiset ovat taustastaan riippumatta vapaita tavoittelemaan taloudellista menestystä. Lousianan yliopiston professori Nancy Isenberg väittää kirjassaan, että tämä myytti on todellisuudessa väärä ja ontto. Valkoista ”alaluokkaa” on todellisuudessa pidetty paikoillaan tarkoituksella ja hyödynnetty Yhdysvaltojen perustamisesta alkaen. Valkokaulusköyhälistö on ollut yhteiskunnan tukijalkana jo satojen vuosien ajan, mutta taloudellista menestystä heille ei ole suotu. Jo 1800-luvun alusta alkaen on käytetty pilkkanimeä valkoinen roskaväki.
Media, televisio ja elokuvat ovat ylläpitäneet kulttuurellista luokkaeroa. Talouden kehityksessä tuloerot ovat kasvaneet voimakkaasti ja enemmän kuin missään muussa teollisuusmaassa. Toisaalta teollisuuden työpaikkoja on kadonnut ennätysmäärä ja teollisuuden osuus bruttokansantuotteessa (12%) on kehittyneiden maiden alhaisimpia. Tätä ”White trashin” kasvavaa osuutta väestöstä Trump käytti tehokkaasti hyväksi. Trumpin iskulause ”teitä ei enää koskaan jätetä huomiotta” vaikutti olennaisesti hänen kannatuksen kasvuun. Trump lupasi palauttaa teollisuuden työpaikkoja ja johtavansa maan uuteen menestykseen, josta kaikki pääsisivät osalliseksi. Kirjan ilmestymisen aikaan Hillary Clintonin valinta presidentiksi näytti lähes varmalta. Isenberg varoitti kirjassaan, että vaalien muuttuessa ”kolmen pennin sirkukseksi”, voikin käydä niin, että ”tanssiva karhu voittaa”. Ja näinhän juuri kävikin.
<h4>Globalisaatio muuttaa maailmaa kiihtyvällä vauhdilla</h4>
Richard Baldwinin globalisaatiota käsittelevä The Great Convergence &#8211;kirja haastaa Trumpin näkemykset globalisaation haittavaikutuksista. Baldwin on professorina Geneven kansainvälisten taloussuhteiden ja kehityksen instituutissa. Hän on tunnetuimpia globalisaation tutkijoita maailmassa. Globalisaatio, johon liittyvät kiinteästi digitalisointi, robotit ja yleensä informaation halpa siirtäminen maailmalla, muuttaa maailmaa ja maailman taloutta kiihtyvällä tahdilla. Tätä kehitystä on mahdotonta pysäyttää. Globalisaatio siirtää varsinkin teollisuuden työpaikkoja vanhoissa teollisuusmaista kasvaviin talouksiin ja nyt jo kehitysmaihinkin. Teollisuusmaiden palkkataso on yksinkertaisesti liian korkea.
Globalisaation kehityksessä oli ensin tavaroiden tuotannon siirtyminen halvemman palkkatason maihin ja tavaroiden maailmankaupan voimakas kasvu. Seuraavaksi alkoivat siirtyä innovaatiot ja keksinnöt. Kehittyvät taloudet alkoivat hyödyntää tehokkaasti Yhdysvalloissa ja muuallakin tehtyjä innovaatioita (tuotekehittelyä). Kännykät ovat tästä hyvä esimerkki. Globalisaation kolmas vaihe on jo alkanut. Sen myötä liikkuvat ihmiset ja palvelut. Kansainvälinen kilpailu on laajenemassa myös työvaltaiseen palvelusektoriin. Esimerkiksi Yhdysvalloilla on edelleen vahva asema korkean teknologian palveluissa, mutta kilpailu kiristyy jatkossa näissäkin toiminnoissa.
Globalisaation myötä elintasoerot tasoittuvat ja rikkaiden maiden etumatka muihin maihin nähden kaventuu. Kehittyneissä maissa tuottavuus kasvaa hitaammin kuin muissa maissa. Tällöin myös reaalipalkkojen kasvu on hitaampaa. Globalisaation myötä köyhyys vähenee edelleen maailmassa. Baldwinin kirjasta voidaan sanoa, että se tuo vahvasti esille ja hyvin perustellen globalisaation väistämättömät vaikutukset maailman talouteen. Presidentti Trump yrittää jarruttaa tätä kehitystä hillitsemällä maahanmuuttoa ja estämällä amerikkalaisten yritysten investointeja ulkomaille. Hän yrittää saada myös teollisuuden uuteen nousuun Yhdysvalloissa. Hän on suunnitellut jopa tuontitullien korottamista ja erityisesti Kiinasta tulevalle tuonnille. Tällaisilla toimenpiteillä Trump voi saada lyhyen ajan hyötyjä, mutta pitkällä ajalla hyödyt voivat jäädä vähäisiksi ja helposti johtavat vastatoimiin, jotka haittaavat Yhdysvaltojen vientiä. Yhdysvaltojen valtava vaihtotaseen alijäämä -vuositasolla noin 500 miljardia dollaria- kertoo vakavasta kilpailukyvyn ongelmasta. Yllättävää on, että euroalueella on lähes 400 miljardia ylijäämä, josta Saksan osuus on 300 miljardia. Trumpin tulisikin kiinnittää enemmän huomiota maansa kilpailukyvyn parantamiseen. Protektionismilla, tulleilla ja muurilla ei saada kilpailukykyä paranemaan.
Heikki Koskenkylä 
Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja konsultti

“Tanssiva karhu” voitti Yhdysvaltain vaalit, mutta miten käy maan kilpailukyvyn?