Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Tavio Kiovassa: Suomi tukee Ukrainan väestönsuojarakentamista – suomalaisilla yrityksillä vahva osaaminen

Työperäisten oleskelulupahakemusten määrä yhä laskusuunnassa

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Strandman: Aikuisen velvollisuus on rajata lapsen ja nuoren sosiaalisen median käyttöä

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

sairaalahoito

Ministeri Tavio ei kannata ajatusta gazalaisten tuomisesta Suomeen sairaalahoitoon – ”Ei vaikuta loukkaantuneiden lasten kannalta optimaaliselta ratkaisulta”

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan pitkäaikaisesti eli yli kuukauden ajaksi laitoshoitoon, palveluasumiseen tai sairaalahoitoon joutuneiden ihmisten mahdollisuuksista maksaa laskujaan. Yli kuukauden kestäneen laitosjakson jälkeen laskuja alkaa mennä perintään ja myöhemmin myös ulosottoon.

&#8211; Tilanne on kohtuuton varsinkin henkilölle, joka on mahdollisesti muuten hoitanut raha-asiansa moitteetta eikä maksamattomuus johdu varattomuudesta, sanoo Minna Reijonen.
Omaiset eivät tällä hetkellä voi laillisesti hoitaa laskujen maksua, ellei henkilö ole ennen hoitoon joutumistaan tehnyt edunvalvontavaltuutusta, jolloin omainen saa lääkärin valtuuttamana maksaa laskut ja saada ne omaan postiosoitteeseensa.
Lähiomaiset saattavat asua satojen kilometrien päässä
&#8211; Nykyään on myös hyvin yleistä, että lähiomaiset asuvat jopa satojen kilometrien päässä, joka sekin vaikeuttaa asioiden hoitamista, jos edunvalvontavaltuutusta tai edunvalvontaa ei ole, toteaa Reijonen.
Henkilö voi myös itse hoidossa ollessaan valtuuttaa toisen hoitamaan laskujensa maksamisen. Mutta jos henkilöllä ei fyysisistä tai psyykkisistä syistä ole mahdollisuutta tehdä valtuutusta, laskut menevät perintään ja ulosottoon tai omainen tai läheinen joutuu hoitamaan ne ilman laillista valtuutusta. Edunvalvonnan saaminen kestää useita kuukausia, joten edunvalvonnan alkaessa laskut voivat olla jo ulosotossa.
Kevytratkaisu edunvalvonnan rinnalle
Edunvalvonnan ja edunvalvontavaltuutuksen lisäksi tulisi Reijosen mielestä olla kevytratkaisu, joka mahdollistaisi terveydenhuollon maksujen lähettämisen asiakkaan kanssa samassa taloudessa asuvalle tai lähisukulaiselle pyydettäessä tämän omaan kotiosoitteeseen. Tällä hetkellä laki ei sitä mahdollista, vaikka kunnilla ja sairaanhoitopiireillä onkin omia epävirallisia käytäntöjään asian suhteen. Asian laillisuuden varmistaminen olisi hyvä kaikkien osapuolten kannalta.
&#8211; Tällainen laskuvaltuutus ei antaisi samassa taloudessa asuvalle tai lähisukulaiselle valtuuksia potilaan pankkiasioiden hoitamiseen tai muuhun omaisuuden hoitamiseen. Samassa taloudessa asuva tai lähisukulainen hoitaisi maksut omalla kustannuksellaan ja saisi ne takaisin kotiuttamisen jälkeen potilaalta, edunvalvonnan alkaessa edunvalvojalta tai ensisijaisena perunkirjoituksessa.
&#8211; Laskut olisivat suoraan ulosottokelpoisia ilman oikeudenkäyntiä, mikäli laskun maksanut omainen tai läheinen ei saisi rahoja takaisin vapaaehtoisesti kuukauden kuluessa henkilön kotiutumisesta tai edunvalvonnan alkamisesta, Reijonen sanoo.
Sairauden takia ulosottoon joutuminen on kohtuutonta
Mikäli henkilöllä ei ole ketään hoitamassa terveydenhuollon laskujen maksua, tulee ne lähettää potilaalle vasta siinä vaiheessa, kun hän kotiutuu tai saa edunvalvojan.
&#8211; On kohtuutonta, että sairauden takia henkilö joutuu jopa ulosottotoimenpiteiden kohteeksi, vaikka olisi normaalitilanteessa maksuhaluinen ja maksukykyinen. Sairaalan, hoitolaitoksen tai palveluasumisyksikön tulee tehdä näissä tapauksissa merkintä potilastietoihin, että laskutuksen saa aloittaa vasta kotiutumisen tai edunvalvonnan alkamisen jälkeen, vaatii Reijonen.
Reijonen on tehnyt toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta pitkäaikaisessa laitoshoidossa, palveluasumisessa tai sairaalahoidossa olevan omainen saisi asiakkaan laskut omaan osoitteeseensa tai terveydenhuollon laskutusta viivästettäisiin tai keskeytettäisiin, kunnes asiakas kotiutuu tai saa edunvalvojan.
&nbsp;

Reijonen: Järkeä terveydenhuollon laskutukseen ja perintään – ”On kohtuutonta, että sairauden takia henkilö joutuu jopa ulosottotoimenpiteiden kohteeksi”