Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Kokonaisveroaste laskee tällä hallituskaudella – Purra: ”Voi jo pitää saavutuksena”

Hallitus panostaa voimakkaasti puolustukseen ja turvallisuuteen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta – turvallisuudesta ei tingitä

60 miljoonaa Vt 2 parantamiselle Porissa – ministeri Ranne ja edustaja Huru: ”Tärkeä päätös, joka oli kovan työn takana”

Hallitus päätti täsmätoimista asumisen kustannusten helpottamiseksi ja rakentamisen vauhdittamiseksi

Hallitus vahvistaa nuorten työllistymistä ja tukee pitkäaikaistyöttömien kouluttautumista

Kehitysapuun ennätyssäästöt tällä hallituskaudella – kehysriihessä uusi 35 miljoonan lisäleikkaus

Kaupan liitto kiittää hallitusta kotitalousvähennyksen korotuksesta: Vauhdittaa remontteja ja tukee työllisyyttä

Hallitus korjaa yrittäjien eläkejärjestelmän – pienyrittäjille viimein helpotusta

Järjestöjen STEA-avustuksia leikataan 50 miljoonaa euroa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kolumni: Kaikki tietää

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

työryhmä

Hallituspuolueet ovat yksimielisiä valtiontalouden remonttitarpeista ja esitetyt luvut ovat suuria. Mutta säästää pitää ja lisätuloja hankkia, jos Suomi aikoo pysyä poissa EU:n tarkkailuluokalta. Bruttokansantuote ei ole kasvanut 15 vuoteen ja rakenteelliset uudistukset ovat jääneet tekemättä. Niiden aika on viimeistään nyt.

&#8211; Tosiaan nämä luvut ovat todella isoja, kun puhutaan miljardeista ja silloinhan on kyse tuhansista miljoonista. Joskus vuosia sitten olisi tehnyt ihan pahaa, kun ajattelee, missä alijäämissä pyörimme nyt, <a href="https://areena.yle.fi/1-66757560">kuvaili </a>valtiontalouden tilaa PS:n kansanedustaja Sakari Puisto Ylen aamussa keskiviikkona.
&#8211; Puolitoista miljardia on se vuodelle 2025 sidottu tavoite nyt ja siihen tulee vielä näillä näkymin se puolitoista miljardia lisää vuoteen 2027, Puisto tarkensi esillä olleita valtiontalouden lisäsäästötarpeita.
Työryhmältä ehdotukset kehysriiheen
Poliittisia ratkaisuja hahmotteleva hallituksen työryhmä aloitti tiistaina ja ehdotukset on tarkoitus tuoda kehysriiheen myöhemmin keväällä. Menokehyksissä pitää pysyä, se ainakin on selvää. Puolustuksesta sekä T&amp;K-menoista ei tingitä.
Sopeutukset eli kansankielellä leikkaukset ovat siis puolitoista miljardia euroa ensi vuodeksi ja lisää tulojakin eli käytännössä verotettavaa pitäisi kaivaa jostakin.
Esillä ovat tiettävästi olleet ainakin arvonlisäveron alennettujen verokantojen nosto ja puoltatoista miljoonaa kansalaista kuohuttava mahdollinen eläkeindeksin leikkaus.
Velkaantuminen hallintaan
Puisto huomautti, että Suomen BKT ei ole kasvanut reaalisesti oikeastaan ollenkaan yli viiteentoista vuoteen ja että monet rakenneuudistukset ovat jääneet tekemättä.
&#8211; Olisi äärimmäisen nolo asia, jos joudumme EU:n tarkkailuluokalle varsinkin sen jälkeen, kun olemme olleet näissä erilaisissa konservatiivista finanssipolitiikkaa ajavissa ryhmittymissä Euroopassa ja profiloiduttu näin. Kroonisten alijäämien ongelma ja velkaantuminen pitää hoitaa.
&#8211; Näkisin niin, että ilman tätä konservatiivista keskustaoikeistolaista hallitusta meiltä puuttuisi kokonaan näkymä siitä, miten velkaantuminen saataisiin hallintaan, Puisto sanoi.

Sakari Puisto Ylen aamussa: ”Kroonisten alijäämien ongelma ja velkaantuminen pitää hoitaa – olisi äärimmäisen noloa joutua EU:n tarkkailuluokalle”

Kaikki eduskuntapuolueet &#8211; perussuomalaisia lukuunottamatta &#8211; päättivät viikonloppuna alustavasti kuntavaalien siirtämisestä kahdella kuukaudella. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos kertoo nyt, kuinka helmikuussa puoluesihteerien ja oikeusministeriön työryhmän kokouksissa asiat alkoivat saada outoja piirteitä: lopulta vaalien siirtämisen syyksi kelpasivat THL:n virkamiesten esittämät arvailut.

Sveitsiläiset äänestivät viikonloppuna kansanäänestyksessä julkisille paikoille asetettavan burkakiellon puolesta. Suomessa taas eduskuntapuolueet, perussuomalaisia lukuun ottamatta, päättivät viikonloppuna alustavasti kuntavaalien siirtämisestä kahdella kuukaudella.
Kuntavaalien siirtyminen edellyttää silti hallituksen esitystä voimassa olevan lainsäädännön muuttamiseksi, joka esitys eduskunnan on hyväksyttävä. Oikeusministeriöllä ja puoluesihteereillä ei ole itsenäistä toimivaltaa päättää vaalien siirtämisestä.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos pitää kuntavaalien tähänastista siirtelyoperaatiota hyvin erikoisena – varsinkin tällä aikataululla.
&#8211; On ennenkuulumatonta, että vaalit siirretään vain puolitoista kuukautta ennen vaalipäivää ja ilman että kaikki puolueet olisivat siirron kannalla. Jos johonkin demokratiassa pitää voida luottaa, on se, että vaalit pidetään ajallaan ja kansalaiset pääsevät päättämään siitä, ketkä heitä edustavat päätöksenteossa.
Perussuomalaiset eivät tukeneet vaalien siirtoa, sillä niille ei ole olemassa kestäviä perusteita.
&#8211; Maailmalla on järjestetty ja järjestetään koko ajan vaaleja erilaisissa koronatilanteissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Espanjassa on vaalit järjestetty noin kolmin-nelinkertaisessa tartuntatilanteessa Suomeen nähden. Kestäviä perusteita ei ole esitetty siitä, miksi Suomessa vaaleja ei voitaisi järjestää, Grönroos sanoo.
Eteen ei ole tullut ylittämättömiä esteitä
Puoluesihteerien ja oikeusministeriön työryhmä on vuoden mittaan tarkkaillut vaalien järjestelyjä ja viranomaiset ovat tehneet mittavia toimia erityisjärjestelyjen suhteen.
Grönroos huomauttaa, että puoluesihteerit ovat kommentoineet järjestelyjä ja eteen ei ole tullut esteitä, joita ei olisi saatu ylitettyä.
&#8211; Helmikuun alussa oikeusministeriön virkamiehet kuitenkin esittivät vaalien siirtoa. Perusteluina vedottiin ”kokonaisarvioon” siitä, että vaalit olisi koronatilanteen takia parempi järjestää vasta syksyllä, jolloin tilanne voisi olla parempi. Puoluesihteerit torjuivat tuolloin esityksen ja valmisteluja päätettiin jatkaa. Ministeri Anna-Maja Henriksson halusi kuitenkin vielä kokoontua helmikuun aikana tarkastelemaan tilannetta, sillä helmikuussa tuli hänen mukaansa viimeistään reagoida vaalien ajankohtaan, jos syytä olisi.
Grönroos kertoo, että kun työryhmä alkoi kokoontumaan pari viikkoa sitten tämän tarkastelun tiimoilta, alkoivat asiat saada omituisia piirteitä.
&#8211; Syitä vaalien siirtämiseen ei ilmennyt, mutta kokouksia haluttiin silti pitää kokouksien perään, koska ei oltu valmiita tekemään päätöksiä.
Toissa viikolla työryhmän saamassa muistiossa esiteltiin koronatilannetta ja tehtyjä vaalivalmisteluja.
&#8211; Muistiossa lisäksi annettiin toimenpide-ehdotuksiksi se, että ensinnä vaalien järjestelemistä jatketaan ja toisena ehdotuksena esitettiin, että mikäli kuitenkin joudutaan julistamaan maa poikkeustilaan, niin tässä tapauksessa ei vaaleja voitaisi järjestää.
Pelkkä riskeillä spekulointi ei riitä perusteeksi
Kokouksessa Grönroos nosti esiin, että perussuomalaiset kannattaa vaalien järjestämisen jatkamista, mutta että puolue ei voi hyväksyä vaalien siirtämisen sitomista poikkeustilaan, vaan mahdollisesta siirrosta pitäisi esittää konkreettiset syyt, miksi vaaleja ei voitaisi järjestää.
&#8211; Yhteisymmärrystä asiasta ei siis syntynyt ja päivä kokouksen jälkeen maa julistettiin poikkeustilaan.
Viime viikolla kokouksen pohjaesityksenä oli samankaltainen linjaus, jossa esitettiin, että vaalien järjestämistä jatkettaisiin normaalisti, mutta jos maahan julistettaisiin laajoja ulkonaliikkumiskieltoja, niin vaalit jouduttaisiin siirtämään.
&#8211; Vaalien siirtoa yritettiin siis kahteen otteeseen, ujuttamalla päätös siirrosta toimintasuositusten sivuhuomioksi. Jos yksimielisyys olisi asiasta saavutettu, niin poikkeustilan julistamisen jälkeen oltaisiin todettu, että puolueiden kesken on jo sovittu, että tässä tilanteessa vaalit joudutaan siirtämään. Sama tilanne olisi todennäköisesti ollut edessä ulkonaliikkumiskieltojen osalta, jos yksimielisyys oltaisiin saavutettu, Grönroos sanoo.
Tapahtumat saivat seuraavan käänteen viime perjantaina, kun THL:n Mika Salminen nosti kokouksen aluksi esiin huolensa siitä, että riskit ovat kasvaneet ja vaaliajankohta näyttää huonolta riskien suhteen. Tämä lausunto sai muun työryhmän kääntymään vaalien siirtämisen kannalle.
&#8211; Kummaksuin itse sitä, että Salminen oli viikkoa aiemmin todennut kokouksessa, että tartuntamäärät nousisivat seuraavien viikkojen aikana. koska uusien koronatoimien vaikutukset tulisivat viiveellä ja että vaalit voitaisiin tästä huolimatta järjestää. Kuinka näin ollen tilanne oli viikossa voinut muuttua niin dramaattisesti, kun jo aiempi lähtöoletus oli se, että tartunnat nousevat muutaman viikon &#8211; ja tämän lisäksi maallikon silmään viikon tartuntalukujen kehitys ei edes näyttänyt erityisen jyrkältä. Totesin kokouksessa lisäksi, että pelkkä toteaminen siitä, että ”riskit kasvavat” ei riitä päätöksenteon tueksi, vaan tarvittaisiin lukuja ja mustaa valkoisella.
Isolla pensselillä maalattu arvio
Kokous keskeytettiin ja THL laati iltapäivän kokoukseen kirjallisen selvityksen, jossa tuotiin esiin tartuntamäärien voivan liikkua huhtikuussa 2 600 ja 11 200 tartunnan välillä.
Grönroosin mukaan arvio oli maalattu isolla pensselillä eikä se antanut uskottavaa lisätietoa päätöksenteon tueksi.
&#8211; Nostin esiin, että jopa THL:n lukujen korkeimman kauhuskenaarion tilanteessa on järjestetty onnistuneesti vaaleja ja kysyin virkamiehiltä sitä, miksi ulkomailla oltiin pahemmissa tilanteissa voitu pitää vaaleja ja voidaan pitää vaaleja, mutta Suomessa ei voitaisi. En kuitenkaan saanut mitään vastausta.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Vaalien siirtäminen, sähkön ja kaukolämmön hinnankorotukset" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/ZyQoT1y25Ik?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Muut puolueet taas tukivat yksi toisensa jälkeen vaalien siirtoa ja perustivat kantansa lähinnä Salmisen arvioon riskien kasvamisesta ja lauantain jatkokokouksessa auktoriteetiksi nostettiin myös THL:n Markku Tervahauta, joka esitti Ykkösaamussa, että ”kesäkuu on huhtikuuta parempi ajankohta vaaleille”.
&#8211; Vedin yhteen, että perussuomalaisten kanta oli edelleen se, että vaalien järjestämiselle ei ollut esteitä. Vaaleja oli järjestetty ja vaaleja oli tulossa pahemmissa koronatilanteissa olevissa maissa, missä Suomi oli.
Järjestetäänkö vaaleja edes kesäkuussa?
Grönroosin yhteenveto tapahtuneesta on, että vaalien siirtämiselle ei ole kestäviä perusteita.
&#8211; Vaaleja yritettiin siirtää pariin otteeseen vaivihkaa yrittämällä sitoa siirto ensin poikkeustilaan ja sitten ulkonaliikkumiskieltoihin. Kokouksia vaalien järjestämisestä pidettiin kokouksien perään, ihan kuin sen odottamiseksi, että syy vaalien siirtämiseen löytyisi. Lopulta THL:n edustajien varsin ylimalkaiset lausunnot siitä, että ”riskit kasvaneet” ja kuinka kesäkuu olisi huhtikuuta parempi ajankohta, näyttivät olevan painavimpia argumentteja siirron puolesta, joihin muut puolueet tarttuivat.
Perussuomalaisten puoluesihteeri toteaa, että vaalien siirtäminen näin lähellä vaalipäivää ja ilman yhteisymmärrystä on monessakin mielessä ongelmallista.
&#8211; Se madaltaa kynnystä seuraaviin siirtoihin ja jo nyt spekuloidaan sillä, tullaanko vaaleja järjestämään kesäkuussakaan, jos koronatilanne on sellainen tai tällainen. Vaalien siirto luo rajattoman spekulaation siirron todellisista syistä ja siitä kuka asiasta hyötyy, kuka häviää, ja ketkä tiesivät etukäteen? Tällainen spekulaatio on ymmärrettävä, sillä jos vaaleja lähdetään siirtämään heppoisin perustein vaalien alla, niin tämä avaa rajattomat mahdollisuudet väärinkäytöksille.
Vuonna 1973 presidentti Urho Kekkosen toimikautta pidennettiin eduskunnan säätämällä poikkeuslailla, joka on myöhemmin noussut suomettumisen ajan symboliksi.
&#8211; Aika näyttää, miten tämä vaalien siirtäminen nähdään tulevaisuudessa ja minkälaisia seurauksia sillä on suomalaiselle demokratialle.

Kuntavaalien siirtoa juntattiin kulisseissa kahdella eri verukkeella – Grönroos: ”Vaalien siirtäminen avaa rajattomat mahdollisuudet väärinkäytöksille”

Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen vaativat soteuudistukselle parlamentaarista valmisteluryhmää.

Tämä siis tarkoittaisi, että kaikki eduskuntapuolueet osallistuisivat valmisteluun – ei vain hallitus.
Perussuomalaiset edustajat huomauttavat, että entinen pääministeri Antti Rinne lupasi vielä toukokuussa parlamentaarista valmistelua uudistukselle, että kaikki puolueet pääsevät osallistumaan sisällön muodostamiseen. Sittemmin on perussuomalaisten mukaan ollut hiljaista.
&#8211; Olisi härskiä, jos nyt nuo lupaukset on jo petetty. Pääministeri on kyllä vaihtunut epäluottamuksen vuoksi, mutta hallitusohjelma on pilkulleen sama, joten oletamme, että kutsu parlamentaariseen työryhmään tulee. Miten on, hallitus? kansanedustaja Arja Juvonen kysyy.
Aika loppuu kesken
Perussuomalaiset epäilevät, että uudistuksen valmistelua viivytetään tietoisesti.
&#8211; Tässä loppuu aika kesken tätä tahtia ja sitten todennäköisesti perustellaan, että parlamentaarista käsittelyä ei aikataulusyistä voi toteuttaa. Tämäkö on hallituksen taktiikka? Odotamme pikaisia vastauksia.

PS vaatii: Kaikki eduskuntapuolueet valmistelemaan sotea

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän tutkimaan päästöjen ohjauskeinoja. Työ on valmistunut ja taloustieteen professori Matti Liskin työryhmä esittää, että bensan ja dieselin myyntiin tulisi kiintiöt, joita valtio myisi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tyrmää idean ja korostaa, ettei syytä työryhmää ideoista, vaan poliitikkoja päättömistä tavoitteista.
&#8211; Tutkijoiden rajussa ulostulossa on nähtävissä konkreettisesti, miten järjettömiä päätöksiä liikenteen rajoittamisesta muut kuin perussuomalaiset ajavat, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä toteaa.
&#8211; Professori Matti Liski on itsekin todennut, että he vain kertovat, miten tavoitteisiin päästään. Tässä sitten on vastaus hulluille tavoitteille siis.
Linjaukset täysin epärealistisia
Mäkelä viittaa paitsi hallituksen tavoitteisiin puolittaa liikenteen päästöt, myös vuoden 2018 lopulla kaikkien muiden puolueiden paitsi perussuomalaisten allekirjoittamiin rajuihin ilmastolinjauksiin.
&#8211; Me jäimme siitä pois, koska ymmärsimme, että linjaukset ovat mahdottomia. Ymmärsiköhän kokoomus ja keskusta, mitä olivat päättämässä? Ovatko he tekemässä sosialistien kanssa tarkoituksella Suomesta autoilun Neuvostoliittoa, suunnitelmataloutta? Mäkelä ihmettelee.
Perussuomalaiset vastustavat hinnankorotuksia
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vastustaa myös hallituksen kaavailemaa tuntuvaa polttoaineveron korotusta. Asiasta tullaan äänestämään valtion talousarviosta päätettäessä.
&#8211; Perussuomalaiset ymmärtävät, että liikkuminen on perustarve Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien harvaan asutussa maassa. Nämä korotukset ovat myrkkyä taloudelle ja ostovoimalle. Nimenomaan pieni- ja keskituloiset kärsivät eniten, kun korotukset siirtyvät suoraan muun muassa ruoan hintaan, kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Sheikki Laakso huomauttaa.

Perussuomalaiset tyrmää Liskin työryhmän ideat liikenteen päästöjen vähentämiseksi: ”Ajetaanko tässä autoilun Neuvostoliittoa?”