Kaikki eduskuntapuolueet – perussuomalaisia lukuunottamatta – päättivät viikonloppuna alustavasti kuntavaalien siirtämisestä kahdella kuukaudella. Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos kertoo nyt, kuinka helmikuussa puoluesihteerien ja oikeusministeriön työryhmän kokouksissa asiat alkoivat saada outoja piirteitä: lopulta vaalien siirtämisen syyksi kelpasivat THL:n virkamiesten esittämät arvailut.
Sveitsiläiset äänestivät viikonloppuna kansanäänestyksessä julkisille paikoille asetettavan burkakiellon puolesta. Suomessa taas eduskuntapuolueet, perussuomalaisia lukuun ottamatta, päättivät viikonloppuna alustavasti kuntavaalien siirtämisestä kahdella kuukaudella.
Kuntavaalien siirtyminen edellyttää silti hallituksen esitystä voimassa olevan lainsäädännön muuttamiseksi, joka esitys eduskunnan on hyväksyttävä. Oikeusministeriöllä ja puoluesihteereillä ei ole itsenäistä toimivaltaa päättää vaalien siirtämisestä.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos pitää kuntavaalien tähänastista siirtelyoperaatiota hyvin erikoisena – varsinkin tällä aikataululla.
– On ennenkuulumatonta, että vaalit siirretään vain puolitoista kuukautta ennen vaalipäivää ja ilman että kaikki puolueet olisivat siirron kannalla. Jos johonkin demokratiassa pitää voida luottaa, on se, että vaalit pidetään ajallaan ja kansalaiset pääsevät päättämään siitä, ketkä heitä edustavat päätöksenteossa.
Perussuomalaiset eivät tukeneet vaalien siirtoa, sillä niille ei ole olemassa kestäviä perusteita.
– Maailmalla on järjestetty ja järjestetään koko ajan vaaleja erilaisissa koronatilanteissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Espanjassa on vaalit järjestetty noin kolmin-nelinkertaisessa tartuntatilanteessa Suomeen nähden. Kestäviä perusteita ei ole esitetty siitä, miksi Suomessa vaaleja ei voitaisi järjestää, Grönroos sanoo.
Eteen ei ole tullut ylittämättömiä esteitä
Puoluesihteerien ja oikeusministeriön työryhmä on vuoden mittaan tarkkaillut vaalien järjestelyjä ja viranomaiset ovat tehneet mittavia toimia erityisjärjestelyjen suhteen.
Grönroos huomauttaa, että puoluesihteerit ovat kommentoineet järjestelyjä ja eteen ei ole tullut esteitä, joita ei olisi saatu ylitettyä.
– Helmikuun alussa oikeusministeriön virkamiehet kuitenkin esittivät vaalien siirtoa. Perusteluina vedottiin ”kokonaisarvioon” siitä, että vaalit olisi koronatilanteen takia parempi järjestää vasta syksyllä, jolloin tilanne voisi olla parempi. Puoluesihteerit torjuivat tuolloin esityksen ja valmisteluja päätettiin jatkaa. Ministeri Anna-Maja Henriksson halusi kuitenkin vielä kokoontua helmikuun aikana tarkastelemaan tilannetta, sillä helmikuussa tuli hänen mukaansa viimeistään reagoida vaalien ajankohtaan, jos syytä olisi.
Grönroos kertoo, että kun työryhmä alkoi kokoontumaan pari viikkoa sitten tämän tarkastelun tiimoilta, alkoivat asiat saada omituisia piirteitä.
– Syitä vaalien siirtämiseen ei ilmennyt, mutta kokouksia haluttiin silti pitää kokouksien perään, koska ei oltu valmiita tekemään päätöksiä.
Toissa viikolla työryhmän saamassa muistiossa esiteltiin koronatilannetta ja tehtyjä vaalivalmisteluja.
– Muistiossa lisäksi annettiin toimenpide-ehdotuksiksi se, että ensinnä vaalien järjestelemistä jatketaan ja toisena ehdotuksena esitettiin, että mikäli kuitenkin joudutaan julistamaan maa poikkeustilaan, niin tässä tapauksessa ei vaaleja voitaisi järjestää.
Pelkkä riskeillä spekulointi ei riitä perusteeksi
Kokouksessa Grönroos nosti esiin, että perussuomalaiset kannattaa vaalien järjestämisen jatkamista, mutta että puolue ei voi hyväksyä vaalien siirtämisen sitomista poikkeustilaan, vaan mahdollisesta siirrosta pitäisi esittää konkreettiset syyt, miksi vaaleja ei voitaisi järjestää.
– Yhteisymmärrystä asiasta ei siis syntynyt ja päivä kokouksen jälkeen maa julistettiin poikkeustilaan.
Viime viikolla kokouksen pohjaesityksenä oli samankaltainen linjaus, jossa esitettiin, että vaalien järjestämistä jatkettaisiin normaalisti, mutta jos maahan julistettaisiin laajoja ulkonaliikkumiskieltoja, niin vaalit jouduttaisiin siirtämään.
– Vaalien siirtoa yritettiin siis kahteen otteeseen, ujuttamalla päätös siirrosta toimintasuositusten sivuhuomioksi. Jos yksimielisyys olisi asiasta saavutettu, niin poikkeustilan julistamisen jälkeen oltaisiin todettu, että puolueiden kesken on jo sovittu, että tässä tilanteessa vaalit joudutaan siirtämään. Sama tilanne olisi todennäköisesti ollut edessä ulkonaliikkumiskieltojen osalta, jos yksimielisyys oltaisiin saavutettu, Grönroos sanoo.
Tapahtumat saivat seuraavan käänteen viime perjantaina, kun THL:n Mika Salminen nosti kokouksen aluksi esiin huolensa siitä, että riskit ovat kasvaneet ja vaaliajankohta näyttää huonolta riskien suhteen. Tämä lausunto sai muun työryhmän kääntymään vaalien siirtämisen kannalle.
– Kummaksuin itse sitä, että Salminen oli viikkoa aiemmin todennut kokouksessa, että tartuntamäärät nousisivat seuraavien viikkojen aikana. koska uusien koronatoimien vaikutukset tulisivat viiveellä ja että vaalit voitaisiin tästä huolimatta järjestää. Kuinka näin ollen tilanne oli viikossa voinut muuttua niin dramaattisesti, kun jo aiempi lähtöoletus oli se, että tartunnat nousevat muutaman viikon – ja tämän lisäksi maallikon silmään viikon tartuntalukujen kehitys ei edes näyttänyt erityisen jyrkältä. Totesin kokouksessa lisäksi, että pelkkä toteaminen siitä, että ”riskit kasvavat” ei riitä päätöksenteon tueksi, vaan tarvittaisiin lukuja ja mustaa valkoisella.
Isolla pensselillä maalattu arvio
Kokous keskeytettiin ja THL laati iltapäivän kokoukseen kirjallisen selvityksen, jossa tuotiin esiin tartuntamäärien voivan liikkua huhtikuussa 2 600 ja 11 200 tartunnan välillä.
Grönroosin mukaan arvio oli maalattu isolla pensselillä eikä se antanut uskottavaa lisätietoa päätöksenteon tueksi.
– Nostin esiin, että jopa THL:n lukujen korkeimman kauhuskenaarion tilanteessa on järjestetty onnistuneesti vaaleja ja kysyin virkamiehiltä sitä, miksi ulkomailla oltiin pahemmissa tilanteissa voitu pitää vaaleja ja voidaan pitää vaaleja, mutta Suomessa ei voitaisi. En kuitenkaan saanut mitään vastausta.
Muut puolueet taas tukivat yksi toisensa jälkeen vaalien siirtoa ja perustivat kantansa lähinnä Salmisen arvioon riskien kasvamisesta ja lauantain jatkokokouksessa auktoriteetiksi nostettiin myös THL:n Markku Tervahauta, joka esitti Ykkösaamussa, että ”kesäkuu on huhtikuuta parempi ajankohta vaaleille”.
– Vedin yhteen, että perussuomalaisten kanta oli edelleen se, että vaalien järjestämiselle ei ollut esteitä. Vaaleja oli järjestetty ja vaaleja oli tulossa pahemmissa koronatilanteissa olevissa maissa, missä Suomi oli.
Järjestetäänkö vaaleja edes kesäkuussa?
Grönroosin yhteenveto tapahtuneesta on, että vaalien siirtämiselle ei ole kestäviä perusteita.
– Vaaleja yritettiin siirtää pariin otteeseen vaivihkaa yrittämällä sitoa siirto ensin poikkeustilaan ja sitten ulkonaliikkumiskieltoihin. Kokouksia vaalien järjestämisestä pidettiin kokouksien perään, ihan kuin sen odottamiseksi, että syy vaalien siirtämiseen löytyisi. Lopulta THL:n edustajien varsin ylimalkaiset lausunnot siitä, että ”riskit kasvaneet” ja kuinka kesäkuu olisi huhtikuuta parempi ajankohta, näyttivät olevan painavimpia argumentteja siirron puolesta, joihin muut puolueet tarttuivat.
Perussuomalaisten puoluesihteeri toteaa, että vaalien siirtäminen näin lähellä vaalipäivää ja ilman yhteisymmärrystä on monessakin mielessä ongelmallista.
– Se madaltaa kynnystä seuraaviin siirtoihin ja jo nyt spekuloidaan sillä, tullaanko vaaleja järjestämään kesäkuussakaan, jos koronatilanne on sellainen tai tällainen. Vaalien siirto luo rajattoman spekulaation siirron todellisista syistä ja siitä kuka asiasta hyötyy, kuka häviää, ja ketkä tiesivät etukäteen? Tällainen spekulaatio on ymmärrettävä, sillä jos vaaleja lähdetään siirtämään heppoisin perustein vaalien alla, niin tämä avaa rajattomat mahdollisuudet väärinkäytöksille.
Vuonna 1973 presidentti Urho Kekkosen toimikautta pidennettiin eduskunnan säätämällä poikkeuslailla, joka on myöhemmin noussut suomettumisen ajan symboliksi.
– Aika näyttää, miten tämä vaalien siirtäminen nähdään tulevaisuudessa ja minkälaisia seurauksia sillä on suomalaiselle demokratialle.
SUOMEN UUTISET