Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Presidentti Trump evakuoitiin kirjeenvaihtajien illalliselta – epäilty ampuja on opettaja

Purra Ykkösaamussa: Hyvinvointivaltio ei kestä ilman selkärankaisia päätöksiä

Epävakaa veropolitiikka on myrkkyä taloudelle – opposition hötkyilyyn ei pidä mennä mukaan

Seppänen: Peruskoulun arviointi tarvitsee selkeämmät rakenteet ja kansallista vertailtavuutta

Strandman tyytyväinen yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilun jatkumisesta: Hoitoon pääsy helpottuu

Junnila: Naton putkiverkosto ulotettava Suomeen ja Ruotsiin

Kun eliitti rikastuu enemmistön kustannuksella – yhteismaan ongelma selittää nykyaikaa

Strandman huolissaan datakeskusten hallitsemattomasta kasvusta – kokonaisvastuu puuttuu

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Kolumni: Kaikki tietää

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Vanhuspalvelulaki

Vanhenevat ihmiset eivät haaveile enää vanhuuden levosta, vaan kaipaavat aktiivista elämää ihan kuin muutkin kansalaiset. Tilanne on muuttunut sotienjälkeisestä ajasta, jolloin täällä eli kahdesta kolmeen sukupolvea &#8211; kun nykyään on sukupolvia jo neljästä viiteen.
Näin kertoi Sitran johtava asiantuntija, gerontologi Eeva Päivärinta perussuomalaisten eduskuntaryhmän vanhuusseminaarissa eduskunnan Pikkuparlamentissa tiistaina.
&#8211; Vielä 1970-80-luvuilla pohdittiin, miten voimme tarjota sodan käyneille ja raskasta työtä tehneille sukupolville hyvän vanhuudenlevon? Rakensimme silloin paljon hyviä vanhainkoteja. Vanhusten oleminen yhteiskunnassa mukana on nuorta, Päivärinta sanoi.
Ennen esiteltiin 90-vuotiaat, nyt esitellään 100-vuotiaita
Hän muistelee, kuinka tuli opiskelemaan Tampereelle vuonna 1969 ja sai asunnon Koukkuniemen vanhainkodin yläkerrasta. Siellä hän sisäisti vanhainkodin elämää ja aloitti uransakin vanhainkodin pätkätöissä.
&#8211; Tuolloin minulle esiteltiin vanhainkodin 90-vuotiaat. Myöhemmin kävin pormestari Timo P. Niemisen kanssa Koukkuniemessä ja meille esiteltiin 100-vuotiaat asukkaat! Niin paljon on kehittynyt niin lyhyessä ajassa: ihmiset ovat saaneet positiivisen mahdollisuuden elää yhteiskunnassa. Vanhukset ovatkin iso voimavara, Päivärinta tähdentää.
Usein huomioidaan ikäviä asioita, kuten että vanhukset jäävät paitsi tietotekniikasta. Tämä ja monet muut huonot asiat ovat totta ja virheet pitää korjata, mutta moni asia on entistä paremmin.
&#8211; Esimerkiksi Suomen vanhukset ovat kansainvälisesti erittäin hyvin kouluttautuneita. Kaikki ovat osanneet lukea, naisetkin ovat käyneet kansakoulua ja kansanopistot ja kansalaisopistot ovat tarjonneet laajaa koulutusta, Päivärinta tähdentää.
Laaja turvallisuus ja aktiiviset kansalaiset
Tapa katsoa tulevaisuuteen on muuttunut: ihmiset katsovat vanhuudenpäiviin aktiivisesti. Ikääntyminen on muuttunut nopeasti. Säädökset ja rajoitukset seuraavat jälkijunassa. nyt tarvitaan entistä joustavampia ja uusia tapoja hoitaa ikääntymistä.
Nyt Päivärinta luo laajan turvallisuuden teemaa: mitä pitäisi korjata laista niin, että vanhusten elämän reunaehdot paranisivat ja mahdollisuudet asua kotona ja vaikuttaa omiin elämänehtoihinsa parantuisivat.
Sitralla on hanke Aktiivinen kansalainen kaikenikäisenä. Päivärinnan mukaan ihmisillä on laaja halu tehdä työtä myös eläkkeellä. Mutta he haluavat määritellä itse, miten he työtä tekevät. Etenkin sote-alalla moni tekee korvaavia vuoroja.
&#8211; Mutta verotus ei houkuttele. Toivommekin uudistuksia, jotka mahdollistaisivat työnteon myös keski- ja pienituloisille eläkeläisille, Päivärinta esittää.
Esitystä perustellaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:in tutkimuksella. Kuten toista esitystä: negatiivista vähennystä kotitalousvähennykseen: se pyrkii tuomaan kotitalousvähennyksen mahdollistamat palvelut myös pienituloisille. Mallit rakennetaan niin, etteivät ne lisää kustannuksia.
&#8211; Tällaiset palvelut tukisivat alueellista työllisyyttä pienissä ja korkeintaan keskisuurissa yrityksissä ja kolmannella sektorilla, Päivärinta korostaa.
Päivärinta koettaa edistää myös vapaaehtoistyötä ja -toimintaa mm. yksinäisyyden selättämiseksi.
Hoitosetelit mahdollistavat 
monikanavaisen hoidon
Itsenäistä elämää kotona koetetaan kehittää hoitoseteleiden avulla. Yksi keino on tehdä henkilökohtainen budjetti omaishoidettaville. Ihmisten palveluille lasketaan rahallinen arvo ja hoito toteutetaan palveluseteleillä.
&#8211; Henkilökohtainen budjetti on kokeilu, jossa katsotaan, millaista apua ja lainsäädäntöä vanhukset tarvitsevat &#8211; ja haluavatko ihmiset sellaista järjestelmää, Päivärinta toteaa.
Hän korostaa, että palveluseteleitä käytettäessä yksityinen hoito maksaa saman verran kuin julkinenkin. Omasta pussista maksettava kokonaan yksityinen hoito on kokonaan oma asia.
Päivärinta kaavailee malliksi palvelutoria, jossa vanhus saa kaiken tarvitsemansa palvelun samalta luukulta. Kun aiemmin piti vanhuksen tulla tarpeeksi huonokuntoiseksi saadakseen palvelua &#8211; tai sitten hän sai nipun puhelinnumeroita &#8211; niin nyt hän lähtisi yhdeltä luukulta ratkaisun kanssa.
Palvelut voitaisiin toteuttaa monituottajamallilla, joka turvaisi työllisyyttä ja paikallistaloutta.
TEKSTI: VELI-PEKKA LESKELÄ
<table width="100%">
<tbody>
<tr>
<td style="padding: 15px; background: #def1fd;">
<h4>Perussuomalaiset: Normien poisto auttaa joustavaa vanhustenhoitoa</h4>
Vanhusten määrä kasvaa jatkuvasti ja saavuttaa huippunsa suurten ikäluokkien mukana. Samaan aikaan säästetään määrärahoissa &#8211; ja palvelua yritetään parantaa samaan aikaan. Ratkaisu piilee normien karsinnassa. Asiasta kertoi kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) perussuomalaisten eduskuntaryhmän seminaarissa, joka pidettiin eduskunnan Pikkuparlamentissa.
&#8211; Tarkastusvaliokunnan kokouksessa keskustelimme juuri normeista ja normitalkoista eli turhien säädösten purkamisesta. Miten normeja vähennetään ja miltä sektoreilta, Ruohonen-Lerner pohjusti.
Pukkilan tapaus hämmästyttää
&#8211; Omaan mieleeni tuli Pukkilan tapaus, johon tutustuin pari vuotta sitten: siellä ulkoistettiin vanhainkoti, johon tehtiin täydellinen remontti. Yritys ei saanut kuitenkaan aloittaa hoivakotina, kun talosta puuttuivat asianmukaiset suihkutilat! Hoivakoti olisi ollut keskellä kauneinta Pukkilaa ja asiakkaita, mutta toiminta ei onnistunut normin takia ja taloon sijoitettiin muuta toimintaa. Ja nyt kunta hankkii ostopalveluna vanhusten hoitopaikkoja jopa satojen kilometrien päästä, Ruohonen-Lerner ihmettelee.
&#8211; Kun hallitus säästää 300 miljoonaa euroa vanhustenhuollosta, on tärkeää miettiä, mistä voidaan ottaa &#8211; vai voiko siitä ottaa lainkaan, Ruohonen-Lerner tiivistää.
Mutta paljon voidaan tehdä suunnittelemalla toimintatapoja uudelleen. Hän viittaa Hoivakoti kuntoon -ohjelmaan, jonka keinot eivät maksa paljon &#8211; ja kuinka vanhusten toiveet voidaan huomioida entistä paremmin.
Pelastaako vanhustenpalvelulaki palvelut?
Tilaisuuteen osallistui myös Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa (ps.) joka kertoi tehneensä vanhusten hoitotyötä itsekin. Vanhusten palvelulaki ei tuonut paljon uutta, mutta se koettaa pelastaa palveluista.
&#8211; Mutta onnistutaanko siinä? Onnistummeko hoitamaan vanhuksemme, kun huoltosuhde heikkenee, Elomaa kysyy.
Mutta hyvään suuntaan on menty: vielä 100 vuotta sitten suomalaiset elivät keskimäärin 49 vuotta, Elomaa muistutti.</td>
</tr>
</tbody>
</table>

Vanhuuden kuva on muuttunut: vanhuuden levosta ei enää haaveilla

Vanhustenhoito on tällä hetkellä voimakkaasti kritiikin ja arvostelun kohteena monien eri kauhutarinoiden ja epäselvyyksien vuoksi. Media julkaisee jatkuvasti uusia juttuja hoitajien välinpitämättömyydestä ja vanhustenhoidon laiminlyönneistä.
Palvelukoti Saarelan yrittäjä Helvi Kemppainen kertoo, että heillä panostetaan iäkkäiden hoidossa kuntouttavaan työotteeseen ja kodinomaiseen ilmapiiriin.
&#8211; Saarela on pieni, 13-paikkainen palvelukoti, joka tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua ikäihmisille. Tällä hetkellä suurin osa asukkaistamme on muistisairaita ja heidän keski-ikänsä hipoo 85 vuotta, hän kuvailee.
Kemppainen kertoo, että Saarelassa kodinomaisuutta pidetään yllä yhteisillä toiminnoilla, kodinomaisella ympäristöllä ja säännöllisellä vuorokausirytmillä.
&#8211; Meidän asukkaamme eivät tarvitse nukahtamis- tai unilääkkeitä, sillä säännölliset elämäntavat ja päivän askareet takaavat asukkaille hyvät yöunet. Meillä touhutaan pitkin päivää yhdessä tarinoiden ja jutustellen. Tavoitteenamme on huomioida jatkuvasta jokaisen asukkaan yksilöllinen persoona, huomioonottaen esimerkiksi hänen ammattinsa ja aiempi elinympäristö. Ammennamme positiivisuutta työpäiviin ammattimaisella, mutta ihmisläheisellä työotteella.
Kemppainen korostaa, että kuntouttavan työotteen avulla iäkäs henkilö saa arkeen mielekkyyttä. Toimintakyvyn kohenemisen myötä myös henkinen vireys nousee. Iäkkään iloinen mieli tarttuu asukkaasta toiseen ja omaiset ovat tyytyväisempiä.
Keskustelua, musiikkia ja yhteisöllisyyttä
Yrittäjänä ja vastaavana hoitajana toimiva Kemppainen kertoo, että Saarelassa vierailee säännöllisesti Oulunjoen koulun kuudesluokkalaiset vaihtamassa kuulumisia asukkaiden kanssa. Myös lähiseudun lastentarhalaiset käyvät laulamassa ja leikkimässä iäkkäiden iloksi.
&#8211; Meillä on suhteellisen tiivis ja hyvä lähiverkosto, sillä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa tekee asukkaiden elämästä monipuolisempaa ja lapsetkin saavat erilaisen näkökulman iäkkäitä kohtaan, Kemppainen sanoo.
Saarelassa vierailevat edellä mainittujen lisäksi muun muassa Martat muutaman kerran vuodessa askartelemassa ja leipomassa, sekä asukkaille järjestetään kerran kuukaudessa seurakuntapiiri.
&#8211; Meillä käytetään myös musiikkia asukkaiden hyvinvoinnin tukena, sillä sen terapeuttinen vaikutus ulottuu ihmisen jokaiseen osa-alueeseen. Osa asukkaista muistaa terävästi vanhat iskelmäkappaleet ja joillekin asukkaille vanhat virret ovat äärimmäisen rakkaita, sillä tutut sävelet luovat turvallisuuden tunnetta menneiltä ajoilta, jopa lapsuudesta saakka, Kemppainen tietää.
&#8211; Liikunnalliset musiikkituokiot lisäävät yhteisöllisyyttä, lievittävät kipuja ja antavat kokonaisvaltaista iloa sekä hyvinvointia arkipäiviin. Kaikki asukkaat eivät toki kykene aina osallistumaan aktiivisesti laulamiseen, leikkimiseen ja jumppaan, mutta jo musiikin kuuntelu saa tunteet pintaan.
Vanhukset hoidetaan yksilöinä
Kemppainen kertoo, että Saarelassa kunnioitetaan ehdottomasti asukkaan itsemääräämisoikeutta ja hänen tarpeisiinsa vastataan yksilöllisesti hoito- ja palvelusuunnitelmaa apuna käyttäen.
&#8211; Pidämme kunnia-asiana, että asukkaan voimavaroja tuetaan kaikessa toiminnassa. Pyrimme kehittämään jatkuvasti omaa osaamistamme ja huomioimaan jokaisen asukkaan piirteet ja ominaisuudet eri toiminnoissa. Henkilökunta on pätevää ja sitoutunut kuntouttavaan työotteeseen. Ilman jatkuvaa panostusta työ itsessään saattaisi rutinoitua liikaa, mutta panostamalla työhön haastaa samalla myös itsensä, vanhustenhoitoalalla yli kolmekymmentä vuotta työskennellyt yrittäjä painottaa.
Kemppainen muistuttaa, että iäkkäät henkilöt kaipaavat yhteistä sosiaalista toimintaa, koskettamista ja rakkautta siinä missä me kaikki muutkin. Vaikka iäkäs saattaa olla hyvinkin muistisairas, hän tuntee kyllä ympärillä olevan ilmapiirin ja välittämisen.
&#8211; Jos iäkäs henkilö joutuu makaamaan sängyssä päivästä toiseen ilman kuntouttavaa työotetta, hän masentuu, ahdistuu ja kärsii helposti unettomuudesta. Hänen fyysinen ja psyykkinen kuntonsa heikentyy. Näitä piirteitä ja ominaisuuksia ikävä kyllä hoidetaan yhteiskunnassamme aivan liian paljon lääkityksellä, Kemppainen huomauttaa.
&#8211; Iäkkäiden unettomuutta hoidetaan usein pakkolääkityksellä, vaikka sen voisi eheyttää säännöllisellä liikkumisella ja sosiaalisella kanssakäymisellä. Yhteiskunnassamme tulisi panostaa huomattavasti voimakkaammin kuntouttavaan työotteeseen resurssipulasta huolimatta.
Kemppainen myöntää, että kuntouttava työote vaatii aikaa, mutta parantaa asukkaiden ja potilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.
&#8211; Liikkumaan pääseminen ja itsenäinen toimiminen on jokaisen iäkkään henkilökohtainen voimavara, mitä jokaisen ammattilaisen tulisi vankkumatta kannustaa, hän painottaa.
Päivittäiset kotiaskareet antavat virikkeitä
Kemppainen kertoo, että Saarelassa aamu alkaa omiin vaatteisiin pukeutumalla yhteisellä aamupalalla. Mikäli asukas ei kykene pukeutumaan itse, häntä autetaan tarpeen mukaan. Aamupalan jälkeen asukkaille on tarjolla jotakin yhteistä puuhaa, kuten jumppaa tai päivän lehden luvulla, jonka jälkeen lähdetään ulkoilemaan.
&#8211; Vesisateen tai muun ikävän sään yllättäessä ulkoilu korvataan kuntopyöräilemällä tai vaikkapa huivijumpan kera. Jotta väsymys ei iskisi illalla liian aikaisin, jokaisella on mahdollisuus ottaa myös pienet päiväunet. Iltapäivä hurahtaakin päivällisen ja arkiaskareiden parissa, ja lisäksi saattaa olla vierailijoiden päivä. Saarelassa jokainen asukas saa osallistua päivittäisiin kodin askareisiin, sillä pyykin viikkaus, ruoanlaitto ja leivonta antavat virikkeitä ja samalla kuntouttavat niin mieltä kuin kehoa, Kemppainen kuvailee.
&#8211; Meillä jokaisella on joskus hankala päivä, mutta asukkaat kyllä toimivat, kun heitä kannustetaan. Päivittäiset kotiaskareet ovat virikkeitä antavia ja tällä tavalla asukkaat pääsevät näkemään ja kokemaan itse keittiössä toimimisen ilon ruoanlaiton ja leipomisen kera.
Iltapäivällä päivällisen jälkeen asukkaat viettävät yhteistä sosiaalista aikaa, jolloin myös henkilökunta laulattaa, lukee ja pitää yhteisiä muisteluhetkiä heidän kanssaan. Iltasella televisiosta saattaa tulla jokin kiva kotimainen ohjelma ja joskus Saarelassa vietetään elokuvailtaa katsomalla vanhan ajan elokuvia.
Saarelassa asukkaita viihdyttää säännöllisesti myös itse eläkeiän saavuttanut, yrittäjän omistama 9-vuotias Emmi-koira. Yhteisen olohuoneen nurkasta löytyy lisäksi 12-vuotias kreikankilpikonna Hermanni.
KANSANEDUSTAJAN KOMMENTTI
Perussuomalaisten kansanedustaja Johanna Jurva kertoo olevansa huolissaan tulevan vanhuspalvelulain toteutumisesta, vaikka uskoo sen tuovan positiivisia asioita iäkkäiden hyvinvointiin.
&#8211; Heinäkuussa voimaan astuva uusi vanhuspalvelulaki turvaa iäkkäille kotiin vietävät palvelut sekä lähipalvelut, mikä on hyvä suuntaus verrattuna pitkäaikaispaikkoihin, Jurva sanoo.
Jurvaa harmittaa vanhuspalvelulaissa eniten se, ettei siihen vielä toteutunut kovasti odotettu henkilöstömitoitus, mikä olisi turvannut enemmän yksilöllistä hoiva-aikaa iäkästä kohden. Jurva kertoo kohdanneensa myös itse lähihoitajana toimiessaan ikäviä asioita vanhusten kotihoidossa etenkin lääkityksen suhteen.
&#8211; Vanhustenhoidossa tapahtuu liian paljon muun muassa lääkitysten virhearviointeja ja  päällekkäislääkityksiä, sekä vakavia läheltä piti -tilanteita esimerkiksi tiedonkulun heikkouden vuoksi. Näihin asioihin tulisi ehdottomasti kiinnittää enemmän huomioita.
Kansanedustaja Jurva on huolissaan lisäksi vanhustenhuollon laitostumisesta kilpailutusten myötä.
&#8211; Maassamme on useita pieniä yksityisiä pienyrittäjiä, joita tulisi suosia paljon enemmän. Meillä olisi mahdollisuus työllistää enemmän myös oman maan toimijoita, kunhan koulutusmahdollisuuksia olisi riittävästi tarjolla. Olen saanut lukuisia kansalaisten yhteydenottoja, joista selviää, että mikäli esimerkiksi työttömille tarjottaisiin enemmän työvoimapoliittista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta vanhustenhoitoon, Suomeen ei tarvitsisi palkata ulkomailta työntekijöitä. En halua missään nimessä väheksyä ulkomaalaisia työntekijöitä, mutta luonnollisesti iäkkäät henkilöt kaipaavat hoitajikseen henkilöitä, joka puhuvat heidän omaa kotikieltään eli suomea, Jurva painottaa.

Onnellisten vanhusten hoitokoti

Eduskunta äänesti tänään perussuomalaisten lausumaehdotuksista vanhuspalvelulakiin liittyen. Perussuomalaiset esittivät, että kunnille varataan ensi vuoden lisätalousarviossa riittävät resurssit vanhuspalvelulain toimeenpanemiseksi. Hallituspuolueiden lisäksi myös keskusta äänesti tätä esitystä vastaan.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaisten valiokuntavastaava Hanna Mäntylä hämmästelee keskustan toimintaa.
&#8211; Keskusta on puheissaan vaatinut hallitusta myös taloudellisiin toimiin vanhuspalvelulain toteuttamiseksi, mutta näemmä todellisuudessa se on hallituksen lailla ajamassa kunnat taloudellisiin ongelmiin, Mäntylä kommentoi.
Toinen ihmetystä herättävä äänestys nähtiin, kun keskusta vastusti perussuomalaisten ehdotusta siirtää omaishoidon tuen maksaminen Kelan vastuulle.
&#8211; Keskusta on aiemmin ollut asiassa perussuomalaisten linjoilla, mutta äänestyksissä nähtiin, että puheet ja teot eivät aina kohtaa, Mäntylä toteaa.

Keskustan outo äänestyskäyttäytyminen vanhuspalveluasioissa

Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet ovat tänään jättäneet valiokunnassa vastalauseen liittyen hallituksen esitykseen vanhuspalvelulaista. Hanna Mäntylä, Arja Juvonen ja Laila Koskela pitävät vanhuspalvelulakia välttämättömänä, mutta kritisoivat esityksen sisältöä.
&#8211; Lähtökohtaisesti voidaan kysyä, millainen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee erillisen lainsäädännön turvaamaan ikääntyville hyvän elämän edellytykset. Esiin tulleet vanhusten kaltoinkohtelut kuitenkin kertovat karua kieltään siitä, että laki on todella tarpeen, toteaa Mäntylä.
Perussuomalaisten valiokuntavastaavana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa toimivan Mäntylän mukaan laissa on useista hyvistä elementeistä huolimatta puutteita.
&#8211; Olisimme kaivanneet lakiin selkeitä täsmennyksiä, jotta sitä voidaan kunnissa parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa, Mäntylä toteaa.
Perussuomalaiset vaativatkin hallitusta ryhtymään välittömästi toimiin esimerkiksi henkilöstömitoitusten arvioinnin suhteen eri hoitoyksiköissä. Myös lisäresursseja kuntiin kaivataan.
&#8211; Vanhuspalvelulain kustannusvaikutuksista tehdyt laskelmat ovat sekavia ja epätäsmällisiä, emmekä usko, että lain toteuttamiseen varatut määrärahat ovat riittävät. Suuri huoli on, että kunnat yhä pahenevassa taloustilanteessa jättävät lakia noudattamatta. Kun lastensuojelulakia viisi vuotta sitten uudistettiin, kävi juuri näin ja seuraukset ovat karmeat, Mäntylä toteaa.
Lisätietoja: Kansanedustaja Hanna Mäntylä, puh. 050 512 0497

Perussuomalaiset kritisoivat ja kiittävät vanhuspalvelulakia

Vanhuspalvelulaki

Vanhuuden kuva on muuttunut: vanhuuden levosta ei enää haaveilla

Onnellisten vanhusten hoitokoti

Keskustan outo äänestyskäyttäytyminen vanhuspalveluasioissa

Perussuomalaiset kritisoivat ja kiittävät vanhuspalvelulakia

Uusimmat

Presidentti Trump evakuoitiin kirjeenvaihtajien illalliselta – epäilty ampuja on opettaja

Purra Ykkösaamussa: Hyvinvointivaltio ei kestä ilman selkärankaisia päätöksiä

Epävakaa veropolitiikka on myrkkyä taloudelle – opposition hötkyilyyn ei pidä mennä mukaan

Seppänen: Peruskoulun arviointi tarvitsee selkeämmät rakenteet ja kansallista vertailtavuutta

Strandman tyytyväinen yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilun jatkumisesta: Hoitoon pääsy helpottuu

Junnila: Naton putkiverkosto ulotettava Suomeen ja Ruotsiin

Kun eliitti rikastuu enemmistön kustannuksella – yhteismaan ongelma selittää nykyaikaa

Strandman huolissaan datakeskusten hallitsemattomasta kasvusta – kokonaisvastuu puuttuu

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Viikon suosituimmat

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Kolumni: Kaikki tietää

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026