Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Texas on poistanut yli miljoona epäkelpoa nimeä äänioikeusrekisteristä – mukana tuhansia ei-kansalaisia

Ministeri Kaisa Juuso: Kouvolan yöpäivystyksen säilymisen taustalla alueen laaja väestö, psykiatrinen sairaala ja Karjalan prikaati – ”Heidän tarpeensa tulee ottaa huomioon”

Mäenpää kannustaa Suomea syvempään yhteistyöhön Puolan kanssa: “Hyvä pohja yhteistyölle on olemassa, mutta taitava talonrakentaja ei tyydy vain hyvin valettuihin perustuksiin”

Rintamäki: Eutanasia tulisi sallia tiukoin ehdoin

Tynkkynen ehdottaa ukrainalaista sotareportteria Saharov-palkinnon saajaksi – “Palkinnon myöntäminen Ponomarenkolle osoittaisi arvostusta riippumatonta laatujournalismia kohtaan”

Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten

Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

viruksen tukahduttaminen

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio on jättänyt eduskunnassa tänään kirjallisen kysymyksen alueellisten koronarajoitusten käyttöönotosta. Tavio moittii Suomen hallitusta siitä, että koronatoimenpiteissä ei ole huomioitu epidemian alueellisuutta.

&#8211; Helsingissä on todettu koronatartunta yli 2 400 ihmisellä ja Espoossa ja Vantaalla kummassakin yli 700 ihmisellä. Samaan aikaan Suomessa on useita kuntia, joissa on alle kymmenen varmistettua tartuntaa. Mitä järkeä on kohdistaa täsmälleen samat rajoitukset näin erilaisiin alueisiin? Tavio ihmettelee.
Alueelliset rajoitukset toimivat
Koronaviruksen Suomessa aiheuttamista sairaalahoito- ja kuolemantapauksista noin 80 prosenttia on Uudellamaalla. Eri alueiden lukujen valossa myös koronatoimenpiteiden tulisi Tavion mielestä olla alue- tai kaupunkikohtaisia.
&#8211; Alueellisilla täsmätoimilla voidaan uusien tartuntojen määrä saada pieneksi, jolloin tartunnat ovat jäljitettävissä ja kitkettävissä. Sitten yhteiskunta voidaan palauttaa normaalitilaan, Tavio sanoo.
Tavio on ottanut eduskunnassa aiemminkin kantaa alueellisten koronatoimien puolesta. Hän puhui aiheesta täysistunnossa 6. toukokuuta.

Taviolta kirjallinen kysymys alueellisista koronarajoituksista

Neljäkymmentäkuusi asiantuntijaa on haastanut hallituksen avoimella kirjeellä, jossa vaaditaan nopeita ja päättäväisiä toimia koronaepidemian tukahduttamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantasen mukaan on ollut nähtävissä jo pidemmän aikaa, ettei hallituksen valitsemalla epidemian hidastamisstrategialla ole ollut aivan varauksetonta ihastelua tutkijoiden piirissä.
 
Kansanedustaja Mari Rantanen ei ole yllättynyt tutkijoiden ja lääkärien ulostulosta, mutta pitää hyvänä asiana, että sellainen tuli nyt. Kansliapäällikkö Martti Hetemäen raportissa, johon koko hallituksen hidastamisstrategia perustuu, ei oteta tukahduttamisstrategiaa vaihtoehtona edes esiin. Raportista puuttuvat myös kaikki lähdeviitteet ja tieteellinen tausta sille, mihin raportissa esitetyt skenaariot perustuvat.
&#8211; Eiväthän ihmiset kuluta ja liiku, jos se ei ole turvallista, joten siltäkin kannalta ajateltuna viruksen tukahduttaminen olisi paras vaihtoehto niin kansanterveyden kuin taloudenkin kannalta. Jos tartuntoja on koko maassa vain muutamia, pystytään tartunnan saaneita tehokkaasti jäljittämään ja tartuntaketjut katkaisemaan. Asiantuntijoiden avoin kirje käy järkeen ja hallituksen olisi syytä ottaa se vakavasti, Rantanen sanoo.
Kaikki on tavoitteesta kiinni
Koronaepidemian hidastamisstrategian kannattajien argumentit ovat pääosin pohjanneet siihen oletukseen, että yhteiskunta täytyisi pitää suljettuna vuosikausia ennen kuin viruksesta päästäisiin kokonaan eroon. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että monet tukahduttamisstrategian valinneet maat ovat hyvin lyhyessä ajassa saaneet tartuntojen määrän varsin alhaiselle tasolle, jopa Kreikassa.
&#8211; Pääministeri Sanna Marin sanoi keskiviikon täysistunnossa, että vaikka epidemia Suomessa saataisiinkin kuriin, se tulee ulkopuolelta takaisin heti, kun rajat avataan. Eikö tämäkin voitaisi estää siten, että jokainen tulija testattaisiin ja asetettaisiin karanteeniin? Loppujen lopuksi kaikki on kiinni siitä, mitä tavoitellaan, ja jos pelkkä taudin hidastaminen on tavoitteena, ovat toimetkin sen mukaisia, Rantanen toteaa.
Suomessa tartunnat edelleen nousussa
Jos katsoo Suomen epidemiatilannetta, ovat tartuntamäärät muutaman viime päivän ajalta olleet selkeästi nousussa. Se herättää kysymyksen siitä, onko Suomen epidemiatilanne vielä siinä vaiheessa, että rajoituksia olisi syytä alkaa purkaa.
&#8211; Helsinki loistaa vielä aika korkeilla tartuntaluvuillaan, joten kannattaisi ehkä pohtia sitäkin, voisiko rajoitustoimien purkamisessa ottaa alueellinen tilanne paremmin huomioon. Koulujen avaaminen Helsingissä on ihan eri asia kuin vaikka Uudessakaupungissa, miettii Rantanen.
Seurataanko Suomessa Ruotsin esimerkkiä?
Rantanen ymmärtää hyvin sen, että päätökset ovat vaikeita ja hallitus joutuu tässä asiassa seilaamaan sumussa ja vähän sokkona. Kuitenkin juuri sellaisessa tilanteessa olisi tarpeen kuulla erilaisia vaihtoehtoja ja asiantuntijoita mahdollisimman laajalti ja valita sitten käytössä olevista vaihtoehdoista paras. Nyt hallituksen toiminta vaikuttaa hivenen yksipuoliselta.
&#8211; Kun nyt on saatu evidenssiä maista, joissa tukahduttamisstrategia tuntuu onnistuvan, niin miksi Suomessa ei voida ottaa mallia niistä, kun vielä olisi mahdollista valita pienimmän riesan tie? Nyt näyttää siltä, että Suomessa osin seurataan koronaepidemiaa Euroopan huonoiten hoitaneen Ruotsin esimerkkiä, mikä mielestäni on hivenen pöyristyttävää, Rantanen ihmettelee.
Viesti otettava vakavasti
Rantasen mielestä hallituksen valitsemasta strategiasta ja sitä vastustavasta tutkijoiden ja lääkärien avoimesta kirjeestä herää se kysymys, onko Suomessa käytetty riittävän laajasti sitä asiantuntijatietoa, joka meillä olisi käytettävissä.
&#8211; Mielestäni hallituksen pitää ottaa vakavasti tämä asiantuntijoiden viesti, Rantanen toteaa.

Rantanen: ”Asiantuntijoiden viesti syytä ottaa vakavasti”

Viikon kuluttua sadat tuhannet koululaiset siirtyvät takaisin kouluihin. Koulukuljetukset käynnistyvät, julkinen liikenne täyttyy koulumatkalaisista ja opettajat siirtyvät lähiopetukseen. Hallitus päätti avata yhteiskuntaa koulut edellä, vain lukuvuoden kahden viimeisen viikon ajaksi, samalla kun esimerkiksi ravintolat jäävät vielä viikoiksi odottamaan edes pienimuotoisimpia avaamistoimenpiteitä.

Hallitus on perustellut exit-valintojaan eri tavoin. Koulujen kohdalla esimerkiksi sosiaaliset syyt ovat painaneet vaakakupissa, toisin sanoen se, että osa lapsista voi kotona huonosti. Tästä syystä kaikkien lasten pitää mennä kouluun, vaikka se hyöty, mitä kahdesta viikosta on saatavilla edes huonosti voivien lasten tilanteeseen, ei ole lainkaan selvää, toteavat perussuomalaiset ryhmäpuheenvuorossaan.
Poukkoilevia näkemyksiä
Toisekseen hallitus on perustellut exit-valintojaan juridisin ja perustuslaillisin syin. On sanottu, että etäopetus ei voi jatkua kahta viikkoa, koska se ei olisi enää välttämätöntä. Tämä juridinenkin perustelu kuitenkin nojaa terveydelliseen ja itse viruksen leviämistä koskevaan analyysiin.
&#8211; Koronaepidemiassa ei ole olemassa yksiselitteistä ja kiistatonta asiantuntijuutta, johon nojata ja perustaa päätöksensä. Näin hallitus kuitenkin tekee. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön esittämät poukkoilevat näkemykset, hidas ja poliittisessa paineessa tehty reagointi aktiivisen ennakoinnin ja varautumisen sijaan sekä vahingot ja selvät virheet ovat tulleet tutuiksi viikkojen aikana. Lääkärien, epidemiologien ja virologien parissa sekä tiedeyhteisön sisällä, niin Suomessa kuin kansainvälisesti, on erittäin paljon vastanäkemyksiä hallituksen ja sen uskottujen asiantuntijoiden edustamaan linjaan, sanoo perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Riikka Purra.
Maskien käyttöä vähätellään
Hengityssuojista on käyty keskustelua kuukausia. Moni kysyy, miksi niitä ei edes nyt yhteiskuntaa avattaessa suositella.
&#8211; Hallitus asiantuntijoineen on vääntäytynyt monenlaisiin akrobaattisiin suorituksiin keksiessään, miksi juuri suomalaisten kohdalla maskeista ei olisi hyötyä ja miksi me emme osaisi niitä käyttää. Tosiasia on, että maskeja ei ole riittävästi edes hoitohenkilökunnalle, joten niitä ei uskalleta suositella kansalaisillekaan. Selvityksiä hallitus kuitenkin tekee. Suojavälineitä koskevan selvityksen on määrä valmistua juhannukseksi, kun siis koulut aukeavat viikon päästä. Viivyttelyä ja saamattomuutta ei voi perustella perustuslailla tai asiantuntijuudella, Purra toteaa.
&#8211; Suomessa kuolonuhrien määrä ei onneksi ole yhtä suuri kuin länsinaapurissamme Ruotsissa. Siellä virus on levinnyt lähes kuuteensataan hoitokotiin, kuolemia on kirjattu lähes 3 000 ja arviot näyttävät hurjilta – suoraan sanoen ne näyttävät sellaisen maan lukemilta, joka ei suojele elämää, ainakaan työiän ylittäneiden elämää, perussuomalaiset kritisoivat.
Ruotsin malli ei toimi
Joidenkin mielestä Ruotsin malli on kuolonuhreista huolimatta hyvä, sillä maata ei ole suljettu niin paljon kuin Suomea ja useimpia muita maita. Kuitenkaan talouden suhteen Ruotsi ei ainakaan vielä ole merkittävästi eri tilanteessa kuin Suomi.
&#8211; Ruotsin talous sukeltaa lähes yhtä paljon kuin Suomen, vaikka esimerkiksi ravintolat ovat auki. Ihmiset eivät toimi normaalisti, koska virus jyllää. Ruotsin ja Suomen tilanteita analysoinut ekonomisti Sanna Kurrosen mukaan talouden elpymisenkin ratkaisee kansalaisten luottamuksen palautuminen. Suomen talous voi nousta nopeasti, mikäli epidemia pidetään niin pienenä, että ihmiset uskaltavat taas liikkua, Purra huomauttaa.
&#8211; Hallitus kuitenkaan ei valitsemallaan exit-strategialla todennäköisesti pidä sitä riittävän pienenä vaan avaa yhteiskuntaa epäjohdonmukaisesti. Se ei pyri tukahduttamaan virusta, kuten monessa maassa on tehty, vaan nitkuttaa eteenpäin uskottujen asiantuntijoidensa viitoittamalla tiellä, josta kukaan ei todella tiedä, mihin sillä pyritään. Olemme jopa kuulleet, että virus on talttunut Suomessa liian nopeasti. Ei ole uskottavaa, kun tällaisten asiantuntijapuheenvuorojen jälkeen pääministeri jälleen todistaa, että Suomen strategia on suojella riskiryhmiä.
Oppia oikein toimineista maista
Perussuomalaiset ymmärtävät, että tilanne on ennennäkemätön ja vaikea.
&#8211; Olemme nostaneet esille virheitä ja vaatineet nopeampaa ja tehokkaampaa toimintaa, jotta virus saataisiin mahdollisimman pian nitistettyä sille tasolle, että pääsemme avaamaan yhteiskuntaa turvallisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.
&#8211; Vaikka aikaa leimaa epävarmuus, oppia kannattaa rohkeasti ottaa niistä maista, jotka viruksen kanssa ovat parhaiten onnistuneet. Avoin viestintä, jossa rehellisesti kerrotaan, mitä ollaan tekemässä, mihin pyritään ja miksi, on tarpeen. Niin kauan kun hallitus ja sen uskotut asiantuntijat eivät vastaa tai edes reagoi kritiikkiin sen linjaa tai linjattomuutta kohtaan, avoimuus ei valitettavasti toteudu, Purra toteaa.

Perussuomalaiset: Hallitus ei pyri tukahduttamaan virusta, kuten monessa maassa on tehty – “Nitkuttaa eteenpäin uskottujen asiantuntijoidensa viitoittamalla tiellä”

viruksen tukahduttaminen

Taviolta kirjallinen kysymys alueellisista koronarajoituksista

Rantanen: ”Asiantuntijoiden viesti syytä ottaa vakavasti”

Perussuomalaiset: Hallitus ei pyri tukahduttamaan virusta, kuten monessa maassa on tehty – “Nitkuttaa eteenpäin uskottujen asiantuntijoidensa viitoittamalla tiellä”

Uusimmat

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Texas on poistanut yli miljoona epäkelpoa nimeä äänioikeusrekisteristä – mukana tuhansia ei-kansalaisia

Ministeri Kaisa Juuso: Kouvolan yöpäivystyksen säilymisen taustalla alueen laaja väestö, psykiatrinen sairaala ja Karjalan prikaati – ”Heidän tarpeensa tulee ottaa huomioon”

Mäenpää kannustaa Suomea syvempään yhteistyöhön Puolan kanssa: “Hyvä pohja yhteistyölle on olemassa, mutta taitava talonrakentaja ei tyydy vain hyvin valettuihin perustuksiin”

Rintamäki: Eutanasia tulisi sallia tiukoin ehdoin

Tynkkynen ehdottaa ukrainalaista sotareportteria Saharov-palkinnon saajaksi – “Palkinnon myöntäminen Ponomarenkolle osoittaisi arvostusta riippumatonta laatujournalismia kohtaan”

Suosituimmat

Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?