Talouspolitiikan arviointineuvosto: Hallituksen sopeutusohjelma on ajoitettu oikein

Talouspolitiikan arviointineuvosto kehuu hallituksen sopeutusohjelman yleislinjaa. Professoreista koostuva neuvosto pitää julkisen talouden sopeutuksen mitoitusta ja aikataulua oikeansuuntaisena, mutta toisaalta neuvosto arvostelee hieman finanssipolitiikan tavoitteenasettelua.

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 arvioimaan riippumattomasti hallituksen talouspolitiikan tavoitteiden ja näiden saavuttamiseksi valittujen keinojen tarkoituksenmukaisuutta.

Tämänkertainen raportti käsittelee viime vuotta ja käytännössä uuden hallituksen ohjelman mukaisia tavoitteita ja sen syksyyn mennessä täsmentyneitä talouspolitiikan keinoja.

Asteittainen kiristys

Hallitus kiristää finanssipolitiikkaa asteittain ja leikkaa julkisia menoja vajaalla neljällä miljardilla eurolla hallituskauden aikana.

Finanssipolitiikan kiristäminen heikentää talouskasvua, mutta on välttämätöntä, koska julkiset menot ja tulot eivät ole tasapainossa pitkällä aikavälillä. Menoleikkausten jälkeenkin julkisen talouden ennustetaan olevan selvästi alijäämäinen hallituskauden lopulla, eikä keskipitkän aikavälin finanssipoliittisia tavoitteita todennäköisesti tulla saavuttamaan, neuvosto toteaa.

Se tunnustaa, että finanssipolitiikan liikkumavara on hyvin pieni. Kiristävämpi finanssipolitiikka olisi nykyisen heikon talouskasvun oloissa haitallista, mutta sopeuttamisen lykkääminenkään ei hyödyttäisi merkittävästi. Arviointineuvosto pitää siksi hallituksen sopeutustoimien mitoitusta ja aikataulua perusteltuina.

Viime vuonna arviointineuvosto toivoi uskottavaa sopeutusta, joka ei nujertaisi orastavaa kasvua ja olisi siis hyvä, jos kiristys alkaisi vuonna 2017.

– Nyt hallituksen asteittainen sopeutus näyttää samalta, arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo toteaa.

Professorit moittivat taloustavoitteita

Sen sijaan arviontineuvosto moitti finanssipolitiikan tavoitteita. Finanssipolitiikan tavoitteiden ja sääntöjen perimmäinen tarkoitus on julkisen talouden kestävyyden turvaaminen pitkällä aikavälillä. Lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet pitäisi asettaa niin, että ne tukisivat pitkän aikavälin kestävyystavoitteita.

Neuvosto moittii, että sektorikohtaiset tavoitteet on vain osittain annettu suhdannekorjattuina, jolloin arvioiden loppusummat jäävät hämäriksi. Neuvosto suhtautuu kriittisesti myös hallituksen linjaukseen, ettei veroaste nouse vaalikauden aikana, minkä vuoksi taloutta sopeutetaan vain menoja leikkaamalla.

Neuvoston mukaan verotus on Suomessa kireää, mutta veroaste on huono mittari julkisen talouden koolle tai verotuksen aiheuttamille vääristymille. Verotus ei ole vielä niin korkealla tasolla, että verojen alentaminen lisäisi verotuloja.

Lisäksi julkisten menojen leikkaukset ja etenkin investointien vähentäminen haittaavat talouskasvua enemmän kuin veronkorotukset. Verotuksen tason vaikutus työllisyyteen ja verotettavaan tuloon on keskimäärin melko pieni ja toisaalta tietyt julkiset palvelut tukevat työntekoa.

Silti arviointineuvosto pitää hyvänä veronkevennysten kohdentamista pieniin palkkatuloihin työtulovähennystä kasvattamalla.

Työehtojen muutokset

Hallitus pyrkii parantamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä työntantajamaksuja alentamalla sekä pienentämällä lomarahoja ja sairaspäiväkorvauksia.

Neuvosto pitää hallituksen tavoitetta hyvänä, mutta moittii hallituksen arviota, ettei tämä vaikuta palkkatasoon. Neuvoston mukaan työmarkkinat ulosmittaavat työehtojen heikennykset palkkaneuvotteluissa, mikä heikentää keinojen suotuisia vaikutuksia.

Eläkerahastot vääristävät kuvaa

Sinänsä neuvosto oli yhtä mieltä hallituksen kanssa siitä, että talouden tilanne on paha, yritysten kilpailukyky on heikompi kuin 2000-luvun alussa.

Julkinen talous olisi ollut alijäämäinen ilman eläkesektoria jo vuodesta 2009 alkaen. Eläkerahastojen hyvä tilanne saa julkisen talouden näyttämään todellista paremmalta.

– Julkisen talouden pitäisi olla tasapainossa ilman eläkerahastojakin, Ylitalo muistuttaa.

Verolinjaus tehtiin tietoisesti

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) myönsi vastauksessaan, että hallitus on tehnyt tietoisen poliittisen valinnan päättäessään, että hallitus ei nosta veroastetta. Kun arviointineuvosto suositti tasapainotuksen keinoksi fiskaalista devalvaatiota, jossa työnantajamaksujen alennus rahoitetaan arvonlisäveron korotuksella, mieluiten alennetut verokannat edellä, Stubb korosti, että tämäkään ei ole suinkaan ongelmaton tie.

Hallituksessa etenkin perussuomalaiset ovat korostaneet, että arvonlisävero on tasavero, joka kurittaa kaikkein kovimmin köyhimpiä ihmisiä ja siksi alv:n korotus torjuttiin viime kesän hallitusneuvotteluissa.