Talousvaliokunnassa pohdittiin Suomen euroeroa – Koskenkylä: ”Jäsenmaat ovat liian erilaisia”

Eduskunnan talousvaliokuntassa puitiin keskiviikkona kansalaisaloitetta, joka peräänkuuluttaa kansanäänestystä Suomen eurojäsenyydestä. Jäsenyyteen kriittisesti suhtautuva, Suomen Pankista eläkkeelle jäänyt VTT Heikki Koskenkylä painotti omassa valiokunnalle antamassaan lausunnossa euromaiden uudistuskyvyttömyyttä mutta totesi myös, ettei maan talouden ongelmia voida ratkaista pelkällä valuutan vaihdoksella. 

– Sopeutuminen euron aikaan takkuaa pahasti erityisesti Italiassa ja Ranskassa kuten myös Suomessa. Rakenteellisia uudistuksia ja kilpailukyvyn parantamista ei millään saada aikaan. Ranskan varsin vaatimaton työmarkkinoiden reformi kohtaa parhaillaan jyrkkää vastustusta ay-liikkeen taholta, Koskenkylä toteaa.

Hän muistuttaa, että euro oli alun perinkin ensi sijassa poliittinen hanke.

– Euroalue ei ole lainkaan optimaalinen valuutta-alue eikä se edes näytä kehittyvän siihen suuntaan. Alueen kehitysnäkymät ovat pitkällä ajalla varsin heikot.

Hän toteaa kuitenkin, että edes eurosta eroaminen ja oman rahan sekä rahapolitiikan käyttöönotto ei yksin ratkaisisi Suomen kansantalouden ongelmia. Joustava valuuttakurssi toki parantaisi talouden sopeutumiskykyä.

– Ongelmamme ovat kuitenkin paljon syvemmällä kuin siinä, että euro on ollut meille viime vuosina liian vahva valuutta. Taloutemme ongelmat ovat suurelta osin rakenteellisia. Euroon liityttäessä olisi pitänyt aloittaa nopeasti työmarkkinoiden uudistaminen. Työmarkkinamme ovat aivan liian jäykät yhteisen rahan olosuhteissa. Joustavuutta ja paikallista sopimista olisi tarvittu ratkaisevasti lisää.

Toisena keskeisenä perusongelmana hän pitää liian suurta julkista sektoria.

– Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat 60 prosenttia. Suomi on Ranskan kanssa tässä suhteessa EU:n korkeimmalla tasolla. Saksan vastaava luku on alle 50 prosenttia. Ylisuuri ja tehoton julkinen talous on myös johtanut liian korkeaan kokonaisveroasteeseen. Tämä luku on meillä 45 prosenttia, joka on EU:n korkeinta tasoa. Liian korkea kokonaisveroaste on haitallista talouden kasvulle.

Koskenkylä on syvästi huolissaan Suomen vähittäisestä ajautumisesta kohti liittovaltiotyyppistä mallia. Tämä tarkoittaisi jatkuvaa taloudellisen yhteisvastuun kasvattamista.

– Yhteisvastuuta veloista ja riskeistä ollaan edelleen kasvattamassa. Pankkiunioni halutaan viimeistellä täydelliseksi, jolloin siihen tulisi myös yhteinen talletussuojajärjestelmä. Lisäksi on kaavailtu euroalueelle omaa yhteistä budjettia, suhdannetasausjärjestelmää, yhteistä verotusta ja jopa yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja. Laajan federalismin ja poliittisen unionin kannattajat vievät kaiken aikaa näitä hankkeita eteenpäin. Tavoitteena näyttääkin olevan laajan tulonsiirtounionin luominen.

– Kansalaisaloitteessa todetaankin aivan oikein, että jatkossa menetämme yhä enemmän taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttämme jos jatkamme eurossa.

Pitäisikö eurojäsenyydestä järjestää kansanäänestys? Tähän ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Koskenkylän mukaan äänestystä puoltaisi se, että tällä tavoin olisi mahdollisuus korjata poliittinen virhe, joka eurojäsenyyteen liityttäessä aikanaan tehtiin. Mutta toisaalta äänestystä pitäisi valmistella huolellisesti, ja vaihtoehdosta tulisi käydä laajaa ja syvällistä keskustelua kaikilla varteenotettavilla tahoilla. Kansanäänestyksen valmistelu ja siihen liittyvä keskustelu veisi kaiken huomion, eikä hallitus pysyisi suuntaamaan huomiotaan riittävässä määrin talouden vaikeiden ongelmien ratkaisemiseen. Kansanäänestys voisi tulla kyseeseen, muttei kuitenkaan ”pystymetsästä”. Äänestys vaatisi huolellista ja laajaa valmistelevaa keskustelua.