Tanskan kärkimeppi Messerschmidt: Olen hakenut oppia perussuomalaisilta

Tanskan kansanpuolueen europarlamentaarikko Morten Messerschmidt vie puoluettaan eteenpäin valtavalla henkilökohtaisella suosiolla. Viime eurovaaleissa hän tuplasi ryhmänsä paikkaluvun kahdesta neljään – saamalla itse hämmästyttävät 465 000 puolueensa 605 000 äänestä.

Morten Messerschmidt vieraili kuluneella viikolla Suomessa perussuomalaisten vieraana, kun puolue isännöi europarlamentin konservatiivi- ja reformistiryhmän ECR:n ensimmäistä ryhmäkokousta Helsingissä.

Hän ei ollut Suomessa ensimmäistä kertaa, sillä kansanpuolueen ja perussuomalaisten suhteet ovat lämpimät. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ja Messerschmidt tutustuivat jo aikoinaan europarlamentissa.

Karismaattinen puhuja

Viime eurovaaleissa Tanskan kansanpuolue nousi suurimmaksi voittajaksi, saaden äänistä peräti 26 prosenttia eli yli kaksi kertaa enemmän kuin maan parlamenttivaaleissa. Joulukuussa nähtiin sekin, että puolue nousi eräässä mittauksessa kärkisijalle liberaalipuolue Venstren ja sosiaalidemokraattien ohi. Parlamenttivaalit pidetään tänä vuonna.

Messerschmidtin, 30, suosio nojaa vahvaan henkilökohtaiseen karismaan ja mainioon puhetaitoon. Hän osaa asiat ja puhuu asioista, joita moni kuulija tahtoo kuulla. Mitä ne ovat? Millaista oppia hän voisi antaa Timo Soinille kevään vaaleissa?

– Ehei, Soinia minä en tahdo enkä voi opettaa. Hän on tehnyt Suomessa loistavaa työtä, ja pikemminkin minä olen hakenut oppia täältä, kuinka puolueen kannatus saadaan nousuun. Olen vieraillut täällä usein, koska perussuomalaisilla on oikeastaan kaikkein lämpimimmät suhteet meihin Euroopassa. Tutustuin Soiniin europarlamentissa ja poliittinen ystävyys on kasvanut myös henkilökohtaiseksi ystävyydeksi, Messerschmidt vastaa.

Maahanmuuttopolitiikka kantaa

Mihin suosio sitten perustuu? Puhe kääntyy asioihin, joita puolue ajaa: Messerschmidt uskoo menestyksen pohjautuvan puolueen poliittiseen asialistaan.

– Ensimmäinen asia on EU-kritiikkimme ja ratkaisumme, kuinka EU:sta voisi tulla kevyempi ja tehokkaampi ja kuinka sen pitäisi sotkeutua vähemmän herkkiin, sisäisiin asioihin. Kymmenen vuoden aikana on nähty, kuinka EU on kehittynyt yhä tiukemman integraation suuntaan ja sääntely uhkaa vallata yhä herkempiä aloja, Messerschmidt aloittaa.

EU ulottaa lonkeronsa jo maahanmuuttoon ja sosiaaliturvaan, jotka nekin liittyvät toisiinsa.

– Tietysti, kun demokraattisessa maassa puhutaan paljon maahanmuuttopolitiikasta, ei ole mitään järkeä siinä, että asiat päätettäisiinkin valmiiksi Brysselissä. Kukaan ei halua, että ulkomailla päätetään sellaisista asioista, jotka kiinnostavat ihmisiä oikeasti ja joista he puhuvat keskenään, kuten sosiaaliturvasta, Messerschmidt painottaa.

– Me emme halua, että eroaisimme EU:sta ja olisimme yksin, mutta haluamme määritellä itse sen, mitkä asiat annetaan EU:n ohjattaviksi ja mitkä päätämme kokonaan itse.

Schengen-sopimus avasi tiet rikollisille

Tämä linjaus kerää yhä kasvaavaa suosiota. Kovina aikoina myös turvallisuus kiinnostaa yhä useampia kansalaisia. Kansanpuolue on pitänyt jatkuvasti esillä Schengen-sopimuksen varjopuolia: kun rajat avattiin Saksaan ja sieltä Itä-Eurooppaan, se avasi ovet myös rikollisten pääsylle Tanskaan. Tästä ei kansa pidä.

– Tahtoisimme ratkaisun, jossa säilyttäisimme Schengen-sopimuksen yhteisen tietojenvaihdon, mutta samalla voisimme palauttaa rajatarkastukset samaan tapaan kuin Britanniassa tehdään jo nyt, Messerschmidt esittää.

Sosiaalituet lähtömaan mukaan

Ison-Britannian tapaan myös Tanskassa on puhuttu EU:n sisäisestä maahanmuutosta, esimerkiksi Romaniasta. Hän puhuu eräänlaisesta sosiaalishoppailusta, joka pitäisi saada aisoihin muuttamalla säädöksiä niin, ettei Tanska houkuttelisi maahanmuuttajia pelkästään hyvällä sosiaaliturvalla, jonka kansa on rakentanut omille kansalaisilleen.

– Tanskassa on korkea veroaste, jolla on rakennettu vahva sosiaaliturva.

Maahanmuuttaja pääsee moniin ilmaisiin etuihin, joita hänen kotimaassaan ei edes ole. Esimerkiksi jos työntekijä on maksanut ammattiliiton jäsenmaksun Puolaan ja hän tulee Tanskaan työttömäksi, hän saa korvauksen tanskalaisen taulukon mukaan, joka on paljon korkeampi kuin Puolassa.

Sama pätee myös lapsilisiin, jotka ovat korkeammat kuin vaikkapa Bulgariassa. Messerschmidtin mielestä Tanskalla pitäisi olla täysi vapaus päättää, että sosiaalitukia maksetaan maahanmuuttajan lähtömaan tasolla, jos henkilö tulee Tanskaan elämään sosiaalituilla.

Työperäiseen maahanmuuttoon hän tahtoisi Ison-Britannian pääministeri David Cameronin tapaan enemmän kansallista säätelyä.

– Jos maahan tulee asukkaita jopa 80 maasta kilpailemaan alemmilla palkoilla, on se väärin, Messerschmidt näkee.

Valtaan pääsy ei kaadu
maahanmuuttoasioihin

Perussuomalaiset ovat puhuneet samoista asioista Suomessa. Ruotsissakin aiheet ovat herättäneet keskustelua, mutta asioihin kriittisimmin suhtautuvat Ruotsidemokraatit suljettu hallitusyhteistyön ulkopuolelle lähivuosien ajaksi. Onko Tanskassa vaara, että maahanmuuttoasiat voisivat nousta hallitustyön esteeksi?

Messerschmidtin mielestä mitään tällaista estettä ei ole. Puolue on jo 10 vuoden ajan tehnyt yhteistyötä Venstren kanssa.

– Ylipäänsä Tanskassa ei ole maahanmuuton vastaista asennetta. Meillä vastustetaan vain sitä, että maahanmuutto muuttaisi jotenkin huonolla tavalla tanskalaista yhteiskuntaa. Maahanmuutto sinänsä on ok. Mutta selvää on, että kun tulet maahan vieraaksi, käyttäydyt maan tavalla, etkä vaadi sitä tai tätä erityiskohtelua, Messerschmidt painottaa.

– Tanska poikkeaa Ruotsista hyvällä tavalla siinä, että muutkin puolueet – paria poikkeusta lukuun ottamatta – hyväksyvät ajatuksen, että kulttuurisesti erilaisista maista tuleva maahanmuutto pitää saada hallintaan: että ihmiset sosiaalistuvat ja sopeutuvat maan tapoihin.

Muut puolueet eivät kuitenkaan ota asiaa Messerschmidtin mielestä tarpeeksi vakavasti.

– Tanskassakin on esiintynyt esimerkiksi vihapuhetta juutalaisia vastaan, emmekä me sellaista hyväksy. Mutta tanskalaisessa keskustelussa pidetään enemmän esillä sitä, että liberaalipuolue Venstre ja me olemme aivan eri linjoilla EU-politiikassa – aivan kuin Suomessakin kokoomus ja perussuomalaiset, Messerschmidt arvioi.

Gallupit kutkuttavat

Joulun alla Tanskan kansanpuolue nousi eräässä mielipidemittauksessa kärkeen Venstren ja sosiaalidemokraattien ohi. Kaikki puolueet keikkuivat 20 prosentin tuntumassa, kun vielä takavuosina kansanpuolue laskettiin pienpuolueeksi. Joko pääministerin paikka kutkuttaa puoluetta?

– No se oli vain eräs mittaus. Niitä on monenlaisia, niiden tulokset vaihtelevat ja niitä on vaikeaa vertailla. Mutta se on selvää, että olemme nousseet kolmen suuren puolueen joukkoon, kun muilla on 10 prosenttia tai vähemmän. Aiemmin suurpuolueita oli vain kaksi, Messerschmidt myhäilee.

Ministerin paikkoja hän ei ryhdy jakamaan, koska vaaleihin on vielä aikaa.

– Emme tavoittele nyt pääministerin paikkaa – enhän ole varma edes siitä, olemmeko hallituksessakaan. Mutta me tuemme Venstre-puoluetta ja olemme valmiita hallitusyhteistyöhön sen kanssa.

Tanskassa vaalien ajankohdasta päättää pääministeri, joka on nyt sosiaalidemokraatti. Ajankohdaksi arvellaan touko-kesäkuuta, mutta aikaa on syyskuuhun saakka.

– Pääministeri tarkkailee varmasti myös gallupien valossa, koska vaalit kannattaisi järjestää, Messerschmidt ounastelee.