Tuomioja haukkui EU:n lyttyyn

Osat tuntuivat kääntyneen eduskunnan tiistaisessa selontekokeskustelussa, joka käsitteli EU:n kriisinhallintaoperaatiota Keski-Afrikassa. Kun perussuomalaiset olivat ensin antaneet tukensa suomalaisten rauhanturvaajien osallistumiseen rauhan rakentamiseen Afrikassa, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) haukkui EU:n lyttyyn kyvyttömyydestä nopeaan ja tehokkaaseen toimintaan.

Tuomioja asettui perussuomalaisten linjalle siinä, miksei EU:n nopean toiminnan joukkoja ole Afrikassa käytetty. Hän pyysi jopa anteeksi perussuomalaisilta luultuaan ensin, että ryhmä olisi asettunut vastustamaan operaatiota.

– Konseptissa on jotain perinpohjaisesti väärin, kun taistelujoukkoja ei voida käyttää. Sitten pitää suorastaan kerjätä 10-50 sotilaan joukkoja, Tuomioja moitti ja ihmetteli toiminnan hitautta:

– Jos tämä edustaa EU:ssa nopeaa toimintaa – niin millaista hidas toiminta sitten on? EU:lla on tässä paljon oppimista. Voi olla, että EU voi jopa joutua jopa nostamaan kädet ylös. Mutta missä on syy? Syy on jäsenmaissa. Tilanne on synkkä unionin uskottavuuden kannalta, Tuomioja syytti ja pelkäsi, ettei unioni saa pahimmassa tapauksessa riittävän paljon joukkoja kokoon, jotta päätös voidaan tehdä.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen Pertti Salolainen totesi vian olevan siinä, ettei EU ole voinut sopia asiasta keskenään.

– Siinä on viesti ministereille: luokaa pelisäännöt yhdessä ministerikollegoiden kanssa, Salolainen vetosi.

Byrokraattiset esteet olivat EU:ssa

Myös puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Seppo Kääriäinen (kesk.) kysyi, miten byrokraattiset esteet nopean toiminnan joukkojen käytölle voidaan estää.

– Jos Kääriäisen mainitsemat byrokraattiset esteet olisivat Suomessa, ne olisi purettu. Mutta ne ovat EU:ssa. Kun meillä on Pohjoismaissa ja Baltiassa valmis 1500 sotilaan joukko käytettävissä nopeasti – niin miksei sitä käytetty, hän kysyi.
– Nyt on vaikeaa saada kokoon muutaman kymmenen joukkoa, koko operaatio voi jopa vaarantua. Mieluummin pitäisi varata kiinteä määrä joukkoja joka maasta tai vuorotellen. Voimavaroja tarvitaan kriisinhallintaan kuitenkin koko ajan. Suomi on jo paremmin varustautunut osallistumaan joustavasti operaatioihin, Tuomioja totesi.

Missä yhteinen turvallisuuspolitiikka?

Perussuomalaisten Tom Packalén toivoi, että jatkossa operaatioihin annettaisiin riittävät voimavarat ja strateginen analyysi ja toimittaisiin riittävän nopeasti, ettei kävisi kuin aikoinaan Ruandassa kävi.

– EU:n taistelujoukot perustettiin EU:n turvallisuuspoliittiseksi nyrkiksi. Nyt voi kysyä, missä EU:n turvallisuuspolitiikka on, hän kysyi.

SDP:n Johannes Koskinen kysyi, mikä on perussuomalaisten mainitsema yhteinen puolustuspolitiikka, kun ryhmä kaipaili maamiinoja takaisin ja moitti monia muitakin seikkoja, jotka Koskinen luetteli.

– Myönnän, että yhteisellä linjalla on ollut vaikeaa pysyä. Esimerkiksi kehitysavussa saisimme vähemmällä aikaan enemmän ja tehokkaammin. Ottawan sopimus on meille vaikea pala. Maanpuolustus on meille omantunnonkysymys. Mutta parhaamme mukaan yritämme pysyä yhteisen puolustuspolitiikan tiellä, Packalén muotoili.

Hiostus meni hukkaan

Vasemmistoliiton Risto Kalliorinne yritti hiostaa perussuomalaisia ryhmäpuheessaan, että ryhmällä olisi näytön paikka ja tukea operaatiota, jossa pakolaisuutta padotaan auttamalla ihmisiä heidän kotimaassaan.

– Hyvä pointti – etkö kuunnellut puhettamme? kuultiin perussuomalaisten puolelta heidän asetuttuaan juuri operaation tueksi.

Huomenna keskiviikkona eduskunta käsittelee huomattavasti läheisempää kriisiä pääministeri Jyrki Kataisen antaessa ilmoituksen EU-huippukokouksesta ja Ukrainan tilanteesta.