Turvemaiden suojelu kiristymässä – lisää EU-kriteereitä ja ohjeita

Europarlamentin jäsen Teuvo Hakkarainen kysyi turvemaiden suojelusta, näin komissio vastasi.

Teuvo Hakkarainen jätti 13.7. Euroopan komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien EU:n biodiversiteettistrategiaa. Sen mukaan turvemaat halutaan tiukasti suojelluiksi vuoteen 2030 mennessä.

Suomen puuvarannosta neljännes sijaitsee turvemailla ja tiukka suojelupäätös voisi uhata puun saantia ja käyttöä.

– Onko komissio ajatellut turvemaiden kategorisen suojelun kohdalla minkäänlaista suhteellisuutta ja kohtuullisuutta Suomen kaltaisen, metsätaloudesta elävän maan osalta, hän kysyi.

Hän kysyi myös, voiko komission kaavailemilla tiukasti suojelluilla alueilla, kuten turvemailla, harjoittaa metsästystä, kerätä sieniä ja marjoja tai jatkaa muuta virkistyskäyttöä. Entä aikooko komissio asettaa toimeenpanon varmistamiseksi sanktioita ja jos aikoo, niin millaisia?

Kolmannes alueista tiukkaan suojeluun

Komission vastaus saapui 26.8. Sen mukaan vähintään kolmanneksen suojelluista alueista olisi oltava tiukasti suojeltuja. Vanhoiksi kasvaneita metsiä, turvemaita, niittyjä, kosteikkoja, soita ja meriheinän kasvualueita olisi suojeltava tiukasti. Tämä ei välttämättä tarkoita, että kyseiset alueet eivät voisi lainkaan olla ihmisten käytössä.

Komissio esittää vielä tämän vuoden puolella tiukkaa suojelua koskevia kriteereitä ja ohjeita. Niistä on tarkoitus päästä yhteisymmärrykseen EU-maiden kesken ensi vuonna. Tiukasti suojeltavien alueiden määrittely ja hoito tulee kuulumaan EU-maiden vastuulle.

Komissio arvioi vuonna 2024, onko EU pääsemässä suojelualuetavoitteisiinsa, ja tarvitaanko tiukempia toimia, kuten EU-lainsäädäntöä. EU:n sanktioita voitaisiin harkita vasta, kun EU-lainsäädäntöä olisi ja sitä olisi rikottu.

Suomalaiset osaavat päättää itse

Hakkarainen toteaa, että suojelukriteereiden myötä EU:n valta lisääntyy taas.

– Kyllä me suomalaiset osaisimme päättää metsistämme ilman Brysselin byrokraattien pykäläviidakkoakin, hän tuhahtaa.