Eliitti hallitsee eurokriisin mediajulkisuutta. Näin päätellään Helsingin yliopiston tiistaina julkaisemassa tutkimusraportissa Eurokriisi suomalaisissa sanomalehdissä 2010-2012. Sen mukaan yhteiskunnalliset eliitit, kuten kansalliset päämiehet, virkamiehet ja ekonomistit, hallitsevat eurokriisistä käytävää mediakeskustelua. Tutkimuksen teki Helsingin yliopiston viestinnän tutkimuskeskus.
Kansalais- ja esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen ääntä suomalaisessa eurokriisikeskustelussa ei juuri kuulla. Yksittäisistä henkilöistä Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Suomen pääministeri Jyrki Katainen esiintyivät eniten suomalaisessa eurokriisijulkisuudessa.
Tutkimuksessa analysoitiin noin tuhat artikkelia Helsingin Sanomista, Kalevasta, Kauppalehdestä ja Ilta-Sanomista vuosilta 2010-12. Jutuista selvitettiin paitsi niissä käytettyjä lähteitä myös esimerkiksi käsityksiä siitä, mitkä ovat eurokriisin syyt ja miten kriisi tulisi ratkaista.
Yhteinen vastuu, eliitti kertoo
Suomalaisissa sanomalehdissä eurokriisi nähdään ennen kaikkea Euroopan yhteisenä ongelmana, johon tulisi etsiä ratkaisuja yhdessä. Julkisuudessa esiintyvät ehdotukset mukailevat eurooppalaisen poliittisen eliitin näkemyksiä kriisin ratkaisusta.
Ratkaisuvaihtoehdoista eniten mediatilaa saivat näkemykset budjettivallan keskittämisestä EU:lle, vyönkiristykset ja budjettialijäämien kaventaminen kriisimaissa sekä niin sanotut rakenteelliset uudistukset. Näkökulmissa oli jonkin verran lehtikohtaisia eroja. Ilta-Sanomissa ja Kalevassa kriisiä tarkasteltiin useammin kansallisella tasolla, kun taas Kauppalehdessä ja Helsingin Sanomissa korostui yhteiseurooppalainen näkökulma.
Valtaosassa tutkituista jutuista ei esiintynyt selvää näkemystä kriisin syistä. Yleisimmät näkemykset kriisin syistä liittyivät kansalliseen talouspolitiikkaan, kuten eurooppalaisten valtioiden julkiseen velkaantumiseen. Toiseksi yleisimmäksi syyksi nousi väite euron vääristä lähtökohdista. Tällöin huomio kiinnittyi siihen, että yhteisvaluutta oli alkujaan enemmän poliittinen kuin taloudellinen hanke.
Tutkimus on osa Oxfordin yliopiston johtamaa tutkimusta, joka vertaa eurokriisin mediajulkisuutta kymmenessä EU:n jäsenmaassa.
