Tutkimus: Haittamaahanmuutto heikentää suomalaisten oikeutta sosiaaliturvaan

Suomen Perustan tänään julkaisema tutkimus osoittaa, että heikkoa kotoutumista edustava maahanmuutto on vakava uhka kansalaisten suojaksi perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien, kuten sosiaaliturvan, toteuttamiselle, koska haitallisella maahanmuutolla rapautetaan perusoikeuksien taloudellista pohjaa. Tutkimus painottaakin, että kaikkien ja varsinkin sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamisen kannalta on samalla välttämätöntä suojella julkista taloutta.

Ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaisema tutkimus Maahanmuuton vaikutuksista perusoikeuksiin tarjoaa tuoreen ja vähemmän käsitellyn näkökulman kotimaiseen perusoikeuskeskusteluun. Tutkimuksessa tarkastellaan muuttoliikkeen vaikutuksia suomalaisten perusoikeuksiin, jotka usein sivuutetaan maahanmuuttoon liittyvässä lainsäädäntötyössä, lakien tulkinnassa ja kansalaiskeskustelussa.

Perusoikeudet ovat Suomen perustuslain 2. luvussa turvattuja, perustavanlaatuisia yksilön oikeuksia ja vapauksia, joilla on kytkentä Suomea velvoittaviin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Perusoikeuksien toteutumisessa ei suinkaan ole kyse vain juridiikasta, sillä perusoikeudet turvaavat hyvin konkreettisesti kansalaisen elämää ja niiden pohjalle rakentuu se perusta, jolle ihmiset voivat rakentaa omaa elämäänsä niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä.

Ilmaisia lounaita ei ole

Oikeustieteen dosentti Petter Kavoniuksen tekemä tutkimus osoittaa, että maahanmuutto heikentää laajasti suomalaisten perusoikeuksia siitä yksinkertaisesta syystä, että ei ole olemassa ”ilmaisia lounaita”, koska etuoikeuksia ja tulonsiirtoja ei voi lisätä samanaikaisesti kaikille.

Tutkimus auttaa ymmärtämään, että viime kädessä kaikki poliittinen päätöksenteko on toinen toisiaan vastaan olevien oikeuksien arvottamista. Yhden oikeus verovaroin rahoitettuihin palveluihin on samalla pois toisen oikeudesta käyttää tienaamansa rahat itse.

Keskeiset perusoikeudet liittyvät yksilön oikeuksiin ja vapauksiin, mutta perusoikeuksina on turvattu myös sosiaaliset oikeudet, kuten oikeus perustoimeentulon turvaan eri elämänvaiheissa sekä sote-palvelut. Sääntelyn taustalla on ajatus hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta perustuslain tasolla. Vapausoikeuksiin verrattuna sosiaaliset perusoikeudet edellyttävät toteutuakseen myös rahaa, jota julkinen valta kerää veronmaksajilta.

Maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista on olemassa paljon tutkittua tietoa, joka osoittaa maahanmuuton olevan kunnille valtava taloudellinen rasite. Esimerkiksi Espoossa maahanmuutto aiheuttaa vuositasolla kuntatalouteen 133 miljoonan euron rahoitusvajeen. Vaikka osa maahanmuuttajista käy töissä, suurelta osalta Suomeen kohdistuu humanitaarista maahanmuuttoa, joka muodostaa selkeän uhan sosiaalisten oikeuksien toteuttamisen kannalta, koska oikeuksien toteuttamiseen ei jää riittävästi rahaa.

Politiikassa oikeuksia arvotetaan vastakkain toisiinsa

Perusoikeudet ovat läsnä ja perusoikeusnäkökulma huomioidaan kaikessa lainvalmistelussa. Politiikka on kuitenkin myös maahanmuuton osalta aina vastakkain olevien oikeuksien arvottamista keskenään.

Tutkimuksessa painotetaan, että perusoikeudet myös vaativat, toteutuakseen tehokkaasti, vahvaa julkista taloutta. Varsinkin sosiaaliset perusoikeudet vaativat paljon resursseja, jotta ne voidaan konkreettisesti toteuttaa. Perustuslakivaliokunta onkin täsmentänyt esimerkiksi oikeutta sosiaaliturvaan siten, että mikäli resurssit riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin puuttuvat, on sillä selkeä yhteys myös muihin oikeuksiin, ja vakavimmillaan perustuslaissa turvattuun oikeuteen elämään.

Suomalaisessa lainsäädäntötyössä ja lakeja tulkittaessa tavallisen suomalaisen näkökulma ei useinkaan saa riittävää painoarvoa, ja suurimman huomion saavat maahanmuuttajien todelliset ja kuvitellut oikeudet.

Tämä tilanne on konkreettista todellisuutta jo tämän päivän Suomessa, jossa on tuhansien hoitajien vaje, krooninen terveyspalveluiden kriisi ja hyvinvointialueilta rahat jo loppumassa – ja silti samaan aikaan hallitus on parantamassa lähinnä laittomasti maassa olevien palveluita.

Sosiaaliset perusoikeudet edellyttävät vahvaa taloutta

Tutkimus painottaa, että kaikkien ja varsinkin sosiaalisten perusoikeuksien toteuttamisen kannalta on välttämätöntä suojella julkista taloutta. Suomen nykyinen holtiton maahanmuuttopolitiikka ei sitä kuitenkaan tee.

Perussuomalaisten entinen kaupunginvaltuutettu Pauli Vahtera on aiemmin laskenut humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamat kustannukset Suomelle. Vahteran varovaisen laskelman perusteella maahanmuuton hintalappu on vähintään 3,2 miljardia euroa vuodessa. Merkittävä osa maahanmuutosta muodostaakin selkeän uhan sosiaalisten oikeuksien toteuttamisen kannalta – koska ”ilmaisia lounaita” ei tosiaankaan ole.

Suomen perustuslain mukaan perusoikeudet kuuluvat kaikille, myös siis muille kuin Suomen kansalaisille. Samaan aikaan kuitenkin sosiaalisten perusoikeuksien rahoittaminen on suomalaisten veronmaksajien vastuulla.

Perussuomalaiseen politiikkaan kuuluu periaate, jonka mukaan suomalainen sosiaalipolitiikka on tarkoitettu ensi sijassa suomalaisille. Perussuomalaiset muun muassa esittääkin sosiaaliturvan muuttamista kansalaisuusperusteiseksi, sillä Suomen järjestelmä ei kestä suurempaa epätasapainoa järjestelmän rahoittajien ja saajien välillä. Perussuomalaisten linja on täysin päinvastainen kuin esimerkiksi vihreillä, joiden politiikassa maahanmuuttajien oikeudet menevät etusijalle.

Tuore tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.